Italiani-konsertissa 12.10. kuulemme kantaesityksenä säveltäjä Lara Poen laulusarjan L. Onervan runoihin, solistinaan mezzosopraano Virpi Räisänen. Konsertin johtaa kapellimestari Nil Venditti. Teos on Sinfonia Lahden ja Oulu Sinfonian yhteistilaus. Sinfonia Lahden yhteistyö Lara Poen kanssa alkoi jo vuonna 2020 Sibelius-festivaalin Taimitarha-projektin yhteydessä, jolloin Poe oli yksi projektiin valituista viidestä uransa alkutaipaleella olevasta säveltäjästä. Säveltäjät sävelsivät projektin aikana kukin yhden orkesteriteoksen, ja he saivat prosessin aikana valmennusta kokeneemmilta säveltäjiltä.

Kuka on säveltäjä Lara Poe?

Lara Poe (s. 1993) on suomalaisamerikkalainen säveltäjä, jonka ura on kovassa nousukiidossa. Hänen teoksiaan on esitetty viime vuosina ympäri maailmaa, ja hän on edustanut Suomea monissa sävellyskilpailuissa voittaen monia palkintoja teoksillaan. Poe on tällä hetkellä sävellyksen jatko-opiskelijana Lontoon King’s Collegessa George Benjaminin ja Silvina Milsteinin johdolla.

Poen taipumus säveltämiseen huomattiin jo hyvin nuorena. Poen isä on taitava harrastelijapianisti, joten Poe muistaa kuunnelleen aina isänsä harjoittelua iltaisin ja välillä soittaneen itse omia melodioitaan pianolla. Viisivuotiaana hän alkoi käydä pianotunneilla, ja pian hänen opettajansa huomasi, ettei Poe halunnut soittaa soittoläksyjään aivan nuotilleen, vaan halusi keksiä niihin omia variaatioitaan. Piano-opettajan ehdotuksesta Poe aloitti myös sävellystunnit konservatoriossa. Myöhemmin Poe teki yliopistossa sävellyksen ja matematiikan kaksoistutkinnon, mutta opiskeluaikana hänelle tuli selväksi, että hän haluaa pikemminkin säveltäjäksi kuin matemaatikoksi. Matematiikasta on tosin edelleen hänelle hyötyä sävellysprosessissa, kun toisinaan on tarpeen soveltaa työssä joitain matemaattisia ajattelutapoja.

Miten laulusarja L. Onervan runoihin syntyi?

Poen mukaan sävellysurakka lähti hyvin paljolti liikkeelle L. Onervan tekstien etsimisellä ja sitten miettimisellä millainen rakennelma niistä voisi tulla: ”Mielestäni tekstin sisäinen rytmi on tärkeää ottaa huomioon; lisäksi täytyy miettiä laulajan kanssa yhteistyössä miten eri vokaalit soivat eri tavoin äänialan sisällä ja mitkä toimivat mukavasti missäkin osassa äänialaa”. Lisäksi Poe on ”rakentanut harmonian sellaisella tavalla, että Virpi Räisäsen laulu olisi olennainen osa sitä”.

Poe kuvailee laulusarjaa sointivärillisesti värikkääksi, ja sen johdosta paikoin ranskalaistyyliseksi. Kaiken kaikkiaan teoksesta voi löytää hyvin paljon vaikutteita erilaisista perinteistä ja eri säveltäjiltä. Joissakin kohdissa teosta ”tulee myös joitain möreitä ja paksujakin hetkiä, mutta niille tulee kuitenkin kohtia, joissa ne pääsevät purkautumaan”. Poen mukaan ”muutamia ensimmäisiä laulusarjan osia voi pitää enemmänkin yksittäisinä ja erillisinä kokonaisuuksina, mutta sitten alkaa useamman laulun ja yhden orkestraalisen välisoiton pätkä, mikä aloittaa prosessin, joka kulkee teoksen loppuun saakka”.

Mitä Lara Poe odottaa konsertilta?

Poe tulee seuraamaan konsertissa kiinnostuneena esimerkiksi sitä, miten hänen teoksensa rinnastuu vanhempiin italialaisiin aarioihin, koska niiden ”laululinjoissa voi olla jotain samaa, mutta niiden harmoninen konteksti ja instrumenttien käsittely on silti aivan erilaista jo siitä syystä, että teokset ovat eri aikakaudelta”.

Poe toteaa, että oman teoksen kantaesitys aina toki vähän jännittää, mutta toisaalta hän luottaa Sinfonia Lahden taitaviin soittajiin. ”On aina kiva kuulla oma teos livenä, eikä vain sellaisena mielikuvana, millaisena se on omissa kuvitelmissani; sitten kun teos on konserttitilassa, teos elää aina ihan eri tavalla.” Poe nauttii siitä prosessista kun hän itse kehittyy jokaisen teoksen myötä hänen kokeillessaan erilaisia asioita, ja kun hän saa tuoda teoksia eloon. ”Se on aina hieno hetki, kun solisti ja orkesteri ovat ensimmäistä kertaa samassa tilassa ja esittävät teoksen.”

Elle Palmu