Kun mustia ja valkoisia koskettimia on vierekkäin kaikkiaan 88 kappaletta, pianonsoitto soveltuu mainiosti useamman kuin yhden soitettavaksi. Myös kahdella instrumentilla soittava pianoduo on kiinnostava solistikokoonpano.

Kun piano 1800-luvulla yleistyi eurooppalaisten porvariskotien suosikkisoittimena, sille syntyi myös entistä monipuolisempaa soitettavaa. Pianotunnit kuuluivat säätyläis- ja porvaristoperheiden lasten kasvatukseen, erityisesti tyttöjen salonkikasvatukseen, jossa ranskan kielen oikean ääntämyksen oppiminen ja pianonsoitto olivat keskeisiä.

Ajan muotisoitin valloitti myös Suomen, jossa kotimusisointia harrastettiin innokkaasti. Säätyläiskotien tapoihin kuuluivat illanvietot ja tanssiaiset, mikä edellytti pianon hankkimista talouteen. Helsinkiläisiin perukirjoihin kirjattujen omaisuusluetteloiden mukaan kaupungin ensimmäiset pianonomistajat 1800-luvun alkupuolella olivat säätyläisistä mallia ottaneet varakkaat kauppiaat ja kaupunkiin muuttaneet senaatin virkamiehet. Suomessa on ollut myös omaa soitintuotantoa jo 1700-luvulla. Ammattimaisia pianonrakentajia 1800-luvulla oli aluksi erityisesti Turussa ja sittemmin vauhdilla kasvavassa Helsingissä, jossa soittimille oli myös kysyntää.

”Ei ole yhtään suurta oratoriota, oopperaa, kvartettoa, konserttoa tai laulua, jota ei voisi sovittaa pianolle kaksi- tai nelikätisesti”, kirjoitti englantilainen rouva H.R. Haweis 1800-luvun lopulla. ”Laajuudessaan pianomusiikki todennäköisesti ylittää kaikille muille instrumenteille sävelletyn musiikin.” Illanvietoissa perheiden kesken nelikätinen soitto oli suosiossa. Yhdessä saattoivat soittaa äidit ja tyttäret tai isovanhemmat ja lapsenlapset.

1800-luvun puolivälissä kiinnostus pianoihin kasvoi muissakin yhteiskuntaluokissa ja hinnat alkoivat laskea. Pääkaupungissa toimi useita pianoliikkeitä, joista soittimen saattoi joko ostaa tai vuokrata. Myös nuotteja oli runsaasti saatavilla. Niitäkin saattoi sekä ostaa että lainata. Huomattavin musiikkikustantaja 1870-luvulla oli A. E. Lindgren, jonka liike möi myös soittimia. Ohjelmistoa oli runsaasti pianolle nelikätisesti, kahdelle pianolle kahdeksankätisesti ja kaikkea siltä väliltä.

Tänä päivänä maailman konserttilavoilla esiintyy säännöllisesti vakiintuneita pianoduoja. Niitä ovat muodostaneet monet nimekkäät pianotaiteilijat kuten Radu Lupu ja Murray Perrahia sekä Vladimir Ashkenazy ja André Previn. Kokoonpanona pianoduo on sekä intiimi että ilmaisuvoimainen, mikä sisarusten muodostamissa duoissa tuntuu välittyvän erityisen selkeästi. Suomalaisyleisölle tutut ranskalaissisarukset Katia ja Marielle Labèque sekä espanjalaisveljekset Víctor ja Luis del Valle ovat usein herättäneet ihastusta ja ihmetystä soitolla, joka tuntuu syntyvän kuin yhdestä mielestä.

Tällaisesta soitosta nautitaan Kaksipäinen piano -konsertissa 23.1., jonka solisteina soittavat hollantilaisveljekset Lucas ja Arthur Jussen. Vuonna 1993 ja 1996 syntyneiden veljesten soittoa on kuvattu symbioottiseksi. Pojat saivat ensimmäiset pianotuntinsa kotikaupungissaan Hilversumissa ja pian heidät jo kutsuttiin esiintymään kuningatar Beatrixille. Vuonna 2005 veljesten opettajaksi tuli Maria João Pires, joka opasti heitä usean vuoden ajan. Veljekset opiskelivat myös erikseen: Lucas Yhdysvalloissa ja Madridissa, Arthur Amsterdamin konservatoriossa. Tänä päivänä veljekset ovat Orchestre Philharmonique de Monte-Carlon residenssitaiteilijoita ja esiintyvät säännöllisesti arvostettujen orkestereiden solisteina Chicagosta Tukholmaan ja Hong Kongista Lahteen.

Konsertin kapellimestari, virolaissyntyinen Kristiina Poska tekee tässä konsertissa debyyttinsä Sinfonia Lahden kapellimestarina. Vuoden 2010 Donatella Flick LSO -kilpailun ja 2012 Malko-kilpailun finalisti on toiminut Flanderin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina kaudesta 2019/20 lähtien ja Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin päävierailijana kaudesta 2021/22. Ensi kesänä hän aloittaa kautensa Orchestre Français des Jeunesin musiikillisena johtajana.

Hannele Eklund

To 23.1.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
KAKSIPÄINEN PIANO

KRISTIINA POSKA, kapellimestari
LUCAS & ARTHUR JUSSEN, piano

Gabriel Fauré: Pelléas et Mélisande
Francis Poulenc: Konsertto kahdelle pianolle
Johannes Brahms: Sinfonia nro 3

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren’