KÄSIOHJELMA – ENCORE-kamarimusiikkikonsertti
To 15.10.2026 klo 20.30 Sibeliustalo
EMIL PELTOLA, viulu
SOFIA GREUS, viulu
OLEG LARIONOV, alttoviulu
KATARIINA RUOKONEN, alttoviulu
AINO-MAIJA RIUTAMAA DE MATA, sello
Johannes Brahms: Jousikvintetto nro 2 G-duuri op. 11
Allegro non troppo, ma con brio
Adagio
Un poco allegretto
Vivace, ma non troppo presto
Konsertin kesto noin 40 min.
Konserttiin on vapaa pääsy.
TEOSESITTELY
Robert Schumann kuvasi nuorta Johannes Brahmsia (1833–1897) jo 1850-luvulla poikkeuksellisena lahjakkuutena, joka nousisi esiin valmiina mestarina. Ennustus toteutui: Brahmsin tuotanto on kauttaaltaan laadukasta ja tyylillisesti omaleimaista, samaan tapaan kuin Bachin musiikki. Sekä Bachin että Brahmsin teoksissa yhdistyvät tasapainoisesti muoto ja ilmaisu. Elämänsä loppupuolella molempia pidettiin kuitenkin vanhanaikaisina. Heidän musiikkinsa rakenteellista tiiviyttä ja polyfoniaa kritisoitiin liian älyllisinä ja akateemisina.
Brahmsin kauttaaltaan harvinaisen korkealuokkainen tuotanto säilyi tasalaatuisena koko hänen uransa ajan. Suuri osa hänen sävellyksistään on tämän vuoksi vakiinnuttanut paikkansa kantaohjelmistossa. Brahms jätti pysyvän jäljen miltei kaikkiin sävellyslajeihin oopperaa lukuun ottamatta.
Brahmsia on kutsuttu jättiläiseksi kamarimusiikin säveltäjien joukossa 1800-luvulla. Hänen kamarimusiikkituotantonsa painottui jousisoittimiin: viulu- ja sellosonaateista pianotrioihin sekä jousikvartettoihin, kvintettoihin ja sekstettoihin. Jousikvintetoissaan Brahms suosi Mozartin tavoin kahden viulun, kahden alttoviulun ja yhden sellon yhdistelmää.
G-duuri-jousikvintetto vuodelta 1890 kuuluu Brahmsin myöhäistuotantoon, se on peräisin hänen elämänsä viimeiseltä vuosikymmeneltä. Brahmsin tyylilliset tunnusmerkit läpäisevät teoksen, ristikkäisistä aksenteista ja avausosan rytmisesti leikkisistä hemioleista aina Adagion katkeransuloiseen melankoliaan ja tyypilliseen brahmsilaiseen allegrettointermezzoon saakka. Finaalin unkarilainen kansanmusiikkielementti tuo mieleen säveltäjän kuuluisat unkarilaiset tanssit.
Pekka Miettinen
TERVETULOA SINFONIA LAHDEN KONSERTTIIN
Puhelin äänettömälle
Muista laittaa puhelimesi äänettömälle ennen konserttia. Huomioithan myös muut kuulijat asettamalla näytön kirkkauden matalalle, mikäli aiot tarkistaa verkkokäsiohjelman tietoja teosten välissä.
Kuvaaminen
Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on myös orkesterin etu, ja siksi kuvaaminen omaan käyttöön on sallittua aplodien aikana ja ennen ensimmäisen teoksen alkamista. Muuna aikana kuvaaminen on kielletty. Kun jaat videoita tai kuvia voit tägätä orkesterin @sinfonialahti tai käyttää tunnistetta #SinfoniaLahti.
Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen
Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Siksi musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen.
Aplodit oikeaan aikaan
Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa muusikot tervetulleeksi lavalle. Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa. Uusien konserttikävijöiden on helppo seurata vakiokävijöiden esimerkkiä.
Tulethan tuoksutta
Tulemalla tuoksutta konserttiin osoitat huomaavaisuutta tuoksuyliherkkiä kohtaan. Kiitos, kun huomioit muut konserttivieraat!