KÄSIOHJELMA – MESSIAS-oratorio

Saksalais-brittiläinen Georg Friedrich Händel (1685-1759) syntyi Hallessa, mutta asettui jo vuonna 1712 lopullisesti Lontooseen. Välillä hän ehti työskennellä mm. Hallen tuomiokirkon urkurina, opettajana sekä oopperaorkesterin viulun- ja cembalonsoittajana Hampurissa, ruhtinas Ruspolin kotisäveltäjänä Italiassa sekä Hannoverin vaaliruhtinaan palveluksessa kapellimestarina. Säveltäjänä Händel keskittyi erityisesti oopperaan ja oratorioon. Italialaistyylisiä vakavia oopperoita syntyi lähemmäs puolen sataa, ensimmäiset jo vuonna 1705. Useita oratoriotyylisiä teoksia Händel kirjoitti jo varhaisvuosinaan Hampurissa ja Italiassa, mutta mittavan (kaikkiaan 21) englanninkielisten oratorioiden sarjan hän aloitti vasta vuonna 1732, kun italialaistyylinen ooppera alkoi menettää suosiotaan. Händelin musiikilla oli suuri vaikutus mm. Haydniin ja Beethoveniin sekä moniin brittisäveltäjiin. Paljon matkustellut säveltäjämestari nautti Euroopan laajuista mainetta ja kuninkaallisten suosiota, ja vuonna 1726 hänestä tuli Englannin kansalainen.

Händel työskenteli läpi vuosikymmenten varman tasaiseen tahtiin. Oopperoita, oratorioita, konserttoja, Concerto grossoja ym. orkesteriteoksia syntyi ilman pidempiä taukoja aina siihen saakka, kunnes vasta täydellinen sokeus esti nuottien kirjoittamisen joitakin vuosia ennen säveltäjän vuonna 1759 tapahtunutta poismenoa. Vuonna 1741 valmistunut Messias-oratorio ei siis ollut vielä lähimainkaan Händelin viimeinen suurimuotoinen teos. Messias-oratorio syntyi todella nopeasti, ainoastaan 24 päivässä. Tahti on ollut huikea vaikka otetaankin huomioon, että osan musiikista Händel lainasi omista ja muiden teoksista. Oratorion ensiesitys tapahtui Dublinissa huhtikuussa 1742, jonne Händel oli saanut esiintymiskutsun Irlannin sijaishallitsijalta Devonshiren herttualta sekä kolmen hyväntekeväisyysjärjestön johtomiehiltä. Kutsu Dubliniin sattuikin tulemaan otolliseen aikaan, sillä Händel ei ollut enää Lontoossa suosionsa huipulla, ja taloudellisestikin hänen asemansa oli huonontunut. Nyt tilanne muuttui: Händelin musiikki vetosi irlantilaisiin, jotka tunsivat kokevansa jotain todella kohottavaa Dublinin uudessa konserttisalissa. Lontoossa teoksen saama vastaanotto oli aluksi viileämpi, mutta ei mennyt kauaakaan kun teokseen hurmaannuttiin täälläkin ja sitä alettiin esittää lähes pyhänä rituaalina.

Messias-oratorion libretisti oli muuan varakas amatöörikirjailija Charles Jennens, joka sai työnsä valmiiksi kesään 1741 mennessä. Teksti on peräisin jokseenkin suoraan Raamatusta. Tarkemmin määriteltynä lähde oli englantilaisen raamatun Authorized Version vuodelta 1611, josta Jennens hyödynsi sekä vanhaa että uutta testamenttia. Vanhasta Testamentista Jennens käytti profeettojen kirjoituksia ja psalmeja, Uudesta Testamentista evankeliumitekstejä, Paavalin kirjeitä ja Johanneksen ilmestystä. Theodoraa lukuun ottamatta Messias on Händelin ainoa aiheeltaan kristillinen oratorio ja toinen niistä kahdesta, joiden teksti perustuu raamattuun. Händel ja Jennens eivät kuitenkaan tehneet Jeesuksen elämäkertaa oratorion muotoon, vaan enemmänkin draaman Messiaasta, kärsivästä ja voittavasta sankarista. Siinä ylistetään Kristuksen elämäntyötä, mutta varsinaisen elämänkuvauksen sijasta sen voisi määritellä eräänlaiseksi kristillisen sovitusopin julistukseksi. Oratorion solisteilla ei ole selkeitä henkilörooleja: he ovat kertomuksen osanottajien sijasta lähinnä tapahtumien kommentaattoreita. Teoksen ensimmäinen osa sisältää kaksi pääaihetta, ennustuksen ja syntymän. Toinen osa kertoo Jeesuksen kärsimyksistä ja kuolemasta, ylösnousemuksesta ja evankeliumin levittämisestä. Se päättyy Johanneksen ilmestyksen sanoihin, voitonriemuiseen Halleluja-kuoroon. Kolmas osa on eräänlainen epilogi, joka johtaa katseen tulevaisuuteen. Se sisältää ajatuksia tuomion päivästä ja iankaikkisesta elämästä, siinä kiitetään Kristuksen voittoa kuolemasta ja kerrotaan Messiaan toisesta tulemisesta.

Messias-oratoriosta ei ole olemassa mitään lopullista versiota, koska Händel muokkasi sitä enemmän tai vähemmän melkein jokaisen esityksen jälkeen. Hän ei tiettävästi koskaan esittänyt oratoriota tarkalleen siinä muodossa johon hän oli sen alunperin kirjoittanut, sillä jo kantaesitystä varten hän oli ehtinyt laatia eräästä aariasta uuden version. Orkesteri oli teoksen syntyaikoina melko pieni, sillä esimerkiksi puhaltimia ei siihen alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan kuulunut kuin kaksi luonnontrumpettia. Lontoon esityksissä oli mukana jo muitakin puhaltimia sointiväriä täydentämässä. Varsinaisia instrumentaaliosia oratoriossa on ainoastaan kaksi. Kuoroa Händel käytti varsin paljon ja

monipuolisesti: kuoro-osia on jopa enemmän kuin aarioita. Mainittakoon vielä, että Messiasta esitettiin Händelin eläessä kymmeniä kertoja, osittain myös hänen itsensä johdolla mm. säännöllisesti joka vuosi Lontoon lastensairaalan hyväksi pidetyissä konserteissa. Esitykset annettiin yleensä pääsiäisen aikaan, kuten Jennens ja Händel olivat alunperin tarkoittaneetkin.

Hannu Kivilä

I OSA

SINFONIA

RESITATIIVI (TENORI)
Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani,
sanoo teidän Jumalanne
Puhukaa lempeästi Jerusalemille
ja kertokaa sille, että sen pakkotyö
on päättynyt, että sen syyllisyys on
sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi
sitä kurittanut kaikista sen
synneistä. Ääni huutaa: Raivatkaa
autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa
yli aron valtatie meidän Jumalallemme!

AARIA (TENORI)
Täyttykööt notkot,
alentukoot huiput,
mäet madaltukoot,
vuorten louhikot tasoittukoot!

KUORO
Herran kunnia ilmestyy,
kaikki saavat sen nähdä.
Näin on Herra puhunut.

RESITATIIVI (BASSO)
Näin sanoo Herra Sebaot:
Vain hetki enää, ja minä järisytän taivaan ja
maan, meret ja mantereet.
Minä saatan kansat kauhun valtaan,
ja niiden aarteet tuodaan tänne.
Minä täytän temppelini loistolla,
sanoo Herra Sebaot.
Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä
Valtias, jota te odotatte, ja Liiton enkeli,
jota te kaipaatte. Hän saapuu, sanoo
Herra Sebaot.

AARIA (ALTTO)
Kuka voi kestää sen päivän, jolloin hän
tulee, kuka voi seistä horjumatta, kun
hän ilmestyy? Sillä hän on kuin ahjon
hehku, hän puhdistaa kuin vahvin lipeä.

KUORO
Hän puhdistaa leeviläiset, jotka uhraavat
jälleen Herralle virheettömät uhrit,
säädösten mukaan.

RESITATIIVI (ALTTO)
Sen tähden Herra antaa itse teille merkin:
neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää
pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.

AARIA (ALTTO) JA KUORO
Nouse korkealle vuorelle, Siion,
ilosanoman tuoja! Korota äänesi,
Jerusalem, ilosanoman saattaja!
Korota äänesi, älä pelkää!
Julista Juudan kaupungeille:
Teidän Jumalanne tulee!
Nouse, loista kirkkaana, Jerusalem,
sillä sinun valosi saapuu
ja Herran kirkkaus koittaa sinun yllesi.

RESITATIIVI (BASSO)
Katso, pimeys peittää maan, yön
synkkyys kansat. Mutta sinun taivaallesi
kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus
hohtaa sinun ylläsi. Niin kansat tulevat
sinun valosi luo ja kuninkaat sinun
aamunkoittoosi.

AARIA (BASSO)
Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee
suuren valon. Niille, jotka asuvat
kuoleman varjon maassa, loistaa
kirkkaus

KUORO
Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on
annettu meille. Hän kantaa valtaa
harteillaan, hänen nimensä on
Ihmeellinen
Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.

PIFA

RESITATIIVIT (SOPRAANO)
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona
vartioimassa laumaansa.
Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran
enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

RESITATIIVIT (SOPRAANO)
Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli
sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä
ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon
koko kansalle. Tänään on teille Daavidin
kaupungissa syntynyt Vapahtaja.
Hän on Kristus, Herra.
Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä
suuri taivaallinen sotajoukko, joka
ylisti Jumalaa sanoen:

KUORO
– Jumalan on kunnia korkeuksissa,
maan päällä rauha
ihmisillä, joita hän rakastaa.

AARIA (SOPRAANO)
Iloitse, tytär Siion!
Riemuitse, tytär Jerusalem!
Katso, kuninkaasi tulee.
Vanhurskas ja voittoisa hän on,
hän julistaa kansoille rauhaa.

RESITATIIVI (ALTTO)
Silloin aukenevat sokeiden silmät
ja kuurojen korvat avautuvat,
rampa hyppii silloin kuin kauris,
mykän kieli laulaa riemuaan.
Lähteitä puhkeaa autiomaahan,
vuolaina virtaavat purot arolla.

AARIA (ALTTO, SOPRAANO)
Paimenen lailla hän kaitsee laumaansa,
omin käsin hän kokoaa sen yhteen.
Karitsoita hän kantaa sylissään,
emolampaita hän ohjailee eteenpäin.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn
ja kuormien uuvuttamat. Minä annan
teille levon. Ottakaa minun ikeeni
harteillenne ja katsokaa minua: minä olen
sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän
sielunne löytää levon.

KUORO
Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun
kuormani on kevyt.

—– Väliaika —–

II OSA

KUORO
Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa
pois maailman synnin!

AARIA (ALTTO)
Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma,
kipujen mies, sairauden tuttava.
Hän tarjosi selkänsä lyötäväksi
ja poskiensa parran revittäväksi,
hän ei kätkenyt kasvojansa häväistyksiltä,
ei sylkäisyiltä.

KUORO
Ja kuitenkin: hän kantoi meidän
kipumme, otti taakakseen meidän
sairautemme. Omista teoistaan me
uskoimme hänen kärsivän rangaistusta,
luulimme Jumalan häntä niistä
lyövän ja kurittavan, vaikka meidän
rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja
meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet.

KUORO
Hänen haavojensa hinnalla
me olemme parantuneet.

KUORO
Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat,
jokainen meistä kääntyi omalle
tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien
syntivelan hänen kannettavakseen.

RESITATIIVI (TENORI)
Kaikki ilkkuvat, kun hänet näkevät,
pudistavat päätään ja ivaavat häntä:

KUORO
Hän on turvannut Herraan,
auttakoon Herra häntä.
Herra on häneen mieltynyt,
pelastakoon siis hänet!

RESITATIIVI (TENORI)
Häpeä on murtanut sydämeni, haavani
ei parane. Turhaan minä odotin sääliä,
kukaan ei minua lohduttanut.

AARIA (TENORI)
Pysähtykää, katsokaa! Onko kipua sen
kivun vertaista, joka on hänen
kannettavakseen pantu?

RESITATIIVI (SOPRAANO)
Hänet syöstiin pois elävien maasta,
hänet lyötiin hengiltä kansansa
rikkomusten tähden.

AARIA (SOPRAANO)
Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan, et
anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan.

KUORO
Herra on sanonut sanansa,
suurin joukoin naiset tuovat
voitonsanoman.

AARIA (SOPRAANO)
Kuinka ihanat ovat vuorilla
ilosanoman tuojan askelet!
Hän ilmoittaa rauhan tulon,
tuo suuren ilosanoman.

AARIA (BASSO)
Miksi kansat kapinoivat,
kansakunnat juonia punovat?
Miksi kuninkaat nousevat kapinaan,
hallitsijat liittoutuvat keskenään
Herraa ja hänen voideltuaan vastaan?

KUORO
Me heitämme pois ikeemme,
katkomme orjuuden kahleet!

RESITATIIVI (TENORI)
Hän, joka hallitsee taivaassa, nauraa,
Herra pilkkaa heitä.

AARIA (TENORI)
Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla,
murrat ne kuin saviastiat.

KUORO
Halleluja!
Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias,
on ottanut kuninkuuden.
Koko maailman kuninkuus on nyt tullut
meidän Herrallemme ja hänen
Voidellulleen.
Hän on hallitseva aina ja ikuisesti.
Kuninkaiden Kuningas, herrojen Herra.
Halleluja!

III OSA

AARIA (SOPRAANO)
Minä tiedän, että lunastajani elää.
Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.
Ja sitten, kun minun nahkani on
riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä
saan nähdä Jumalan.
Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista,
esikoisena niiden joukosta jotka
ovat kuolleet.

KUORO
Kun kerran kuolema sai alkunsa
ihmisestä, samoin kuolleiden
ylösnousemus on alkanut ihmisestä.
Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista
osallisina kuolevat, niin myös kaikki
Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi.

RESITATIIVI (BASSO)
Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me
emme kaikki kuole, mutta kaikki me
muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä,
viimeisen pasuunan soidessa.

AARIA (BASSO)
Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään
katoamattomina ja me muut muutumme.

AARIA (SOPRAANO)
Jos Jumala on meidän puolellamme,
kuka voi olla meitä vastaan?
Kuka voi syyttää Jumalan valittuja?
Jumala – mutta hän julistaa vanhurskaaksi!
Kuka voi tuomita kadotukseen?
Kristus – mutta hän on kuollut meidän
tähtemme, ja enemmänkin: hänet on
herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan
oikealla puolella ja rukoilee meidän
puolestamme!

KUORO
Karitsa, joka on teurastettu,
on arvollinen saamaan vallan,
rikkauden, viisauden ja voiman,
kunnian, kirkkauden ja ylistyksen.
Ja minä kuulin, kuinka kaikki luodut
taivaassa, maan päällä, maan alla
ja meressä, kaikki mitä niissä on,
lausuivat:
Hänen, joka istuu valtaistuimella,
hänen ja Karitsan
on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti
aina ja ikuisesti.
Aamen.

Hannu Lintu on Suomen menestyneimpiä ja maailmalla tunnetuimpia muusikoitamme. Hän on vieraillut käytännössä kaikissa parhaimmista sinfoniaorkestereista, ja toimii ylikapellimestarina sekä Lissabonin Gulbenkianin sinfoniaorkesterissa että Singaporen sinfoniaorkesterissa. Vuodesta 2025 lähtien hän on toiminut Sinfonia Lahden taiteellisena partnerina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana. Tämäniltaisessa konsertissa on historiallista havinaa: ”Tämä on ensimmäinen Messiaani, ja ylipäänsä ensimmäinen Händelin teos, jonka johdan”, Lintu sanoo. ”Barokkikärpänen on silti purrut minua jo nuorena, esimerkiksi Bachin passiot lauloin poikakuorossa jo yhdeksänvuotiaana, ja koska vanhan musiikin liike tuli vauhdilla Suomeen opiskeluaikoinani, soitin usein selloa continuossa. Messias on raikas kuin lasillinen lähdevettä – fantastinen, sulavasti eteenpäin soljuva teos, joka käsittelee aihettaan poikkeuksellisen filosofisesti.”

Jaani Länsiö

Sopraano Mari Eriksmoen soitti viulua 18-vuotiaaksi asti, ja hänen lauluopintonsakin painottuivat jazzin ja popin puolelle. Kunnes hän eräänä päivänä hassutteli ystävänsä kanssa laulamalla Yön kuningattaren aariaa ja huomasi osuvansa puhtaasti kaikkiin korkeisiin nuotteihin; uusi tyylisuuntaus löytyi kuin itsestään. Eriksmoen opiskeli Susanna Ekenin johdolla Kööpenhaminassa ja jatkoi opintojaan Pariisissa, kunnes hän debytoi 23-vuotiaana Norjan kansallisoopperan lavalla Straussin Lepakossa Adelen roolissa. Pian hänen helminauhamainen ylärekisterinsä levisi korkeimmille kansainvälisille areenoille aina Salzburgin musiikkijuhlia ja Amsterdamin Concertgebouw’ta myöten. Romanttisen ja 1900-luvun musiikin ohella Eriksmoen esittää runsaasti barokkioopperoita, kuten Monteverdin Poppean kruunausta ja Händelin Xerxestä. Messias-oratoriota hän on laulanut mm. Kristian Bezuidenhoutin johdolla Oslossa ja levyttänyt sen vuonna 2001 Jan Villem de Vriendin johtaman Stavangerin sinfoniaorkesterin kanssa.

Jaani Länsiö

Ruotsalainen mezzosopraano Mathilda Sidén Silfver on tekemässä vauhdikasta nousua Pohjoismaiden silmällä pidettävien oopperalaulajien joukkoon. Vaikka hänen suvussaan ei ole ainuttakaan muusikkoa, Silfver lauloi ja näytteli teatterissa pikkutytöstä lähtien. Opiskelu Tukholman kuninkaallisessa akatemiassa sekä jäsenyydet Ruotsin radion kuorossa ja Eric Ericssonin kamarikuorossa johtivat lopulta Ghentin kansainväliseen ooppera-akatemiaan, jossa hän viimeisteli opintonsa hiljattain. Nykyään hän kuuluu Tanskan kuninkaallisen teatterin nuorten taiteilijoiden ohjelmaan. Romanttisen oopperaroolien lisäksi Silfver on erikoistunut barokkimusiikkiin, kuten Bachin oratorioihin, ja hän on esiintynyt myös Purcellin oopperassa Dido ja Aeneas sekä Händelin Giulio Cesaressa.

Tenori Elgan Llŷr Thomas on lähtenyt maailmalle Pohjois-Walesistä, Llandudnon pikkukaupungista. Musiikin hän aloitti 8-vuotiaana soittamalla paikallisessa puhallinorkesterissa kornettia, koska sen oli määrä lieventää hänen astmaansa. Lopulta vaiva parani kokonaan, ja kaupan päälle tuli vieläpä elinikäinen palo musiikkiin. Laulutunnit Thomas aloitti silti melko myöhään, vasta 15-vuotiaana, ja opiskeli ammattilaiseksi Royal Northern College of Musicissa. Lukuisten palkintojen ja stipendien myötä käynnistynyt ura on vienyt hänet konserttisolistiksi esimerkiksi Gulbenkianin, Bostonin ja Singaporen sinfoniaorkestereihin sekä Tukholman kuninkaallisiin filharmonikoihin. Näyttämöillä Thomasin repertuaari kattaa kaiken Rossinin varhaisromantiikasta 1900-luvun teoksiin ja musikaaleihin. Händelin Messiaan Thomas on esittänyt Lontoon Royal Albert Hallissa Royal Philharmonicin solistina.

Jaani Länsiö

Arttu Kataja kuuluu 2000-luvun tunnetuimpien ja kansainvälisesti menestyneimpien suomalaisbaritonien joukkoon. Kansalliseen kuuluisuuteen hän nousi voittamalla Kangasniemen laulukilpailun vuonna 2000 ja Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 2002. Kansainvälinen menestysputki alkoi vuonna 2006 Salzburgin Mozart-kilpailun kolmossijalla ja yleisöpalkinnolla, ja jo samana vuonna hänet kiinnitettiin Berliinin valtionoopperaan. Hän on kuulunut sen solistikuntaan nyt jo 20 vuotta. Vierailukutsut ovat vieneet Katajaa käytännössä kaikkiin Saksan arvostetuimpiin oopperataloihin ja mm. Santiago de Chileen, Theater an der Wieniin ja Capitolen teatteriin Toulouseen. Suuret barokkioratoriot ovat Katajan bravuureja; etenkin Bachin passioita hän on laulanut lukemattomia kertoja sekä Suomessa että maailmalla ja Händelin Messiaan hän on esittänyt hiljattain mm. Zürichin Singakademien kanssa.

Jaani Länsiö

Espoolainen sekakuoro Dominante on kuulunut kotimaisen kuorokentän keskusyksikköihin jo vuodesta 1975 lähtien. Aalto-yliopistossa kotipaikkaansa pitävä Dominante on perinteinen opiskelijakuoro: se aloitti toimintansa Teknillisen yliopiston sekakuorona Heikki Saaren johdolla, ja tunnettiin aluksi nimellä Polyteknikkojen kamarikuoro erotuksena saman oppilaitoksen mieskuorosta – itse asiassa kuoron perustamisen kantava aate oli nimenomaan mahdollistaa myös naisten osallistuminen kuorotoimintaan. Suurin osa kuoron jäsenistä on Otaniemen nykyisiä tai entisiä teekkariopiskelijoita. Suuret sinfoniset kuoroteokset ovat Dominanten bravuureja: viime vuonna kuoro juhlisti 50-vuotista historiaansa esittämällä Johannes Brahmsin Ein deutsches Requiemin Helsingin tuomiokirkossa sekä Bachin Matteus-passion Espoon tuomiokirkossa. Kuoron taiteellisena johtajana on jo vuodesta 1981 lähtien toiminut musiikkineuvos Seppo Murto.

Sinfonia Lahti on perinteet tunteva ja uutta luova lahtelainen, suomalainen ja kansainvälinen orkesteri. toiminnan ytimessä on laaja ja monipuolinen sinfoniakonserttien sarja, jota täydentävät laadukkaat viihdekonsertit. Painokkaassa osassa on Lahden ja sen alueen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta. Orkesterin koti on Sibeliustalo, jonka ovat listanneet akustiikaltaan yhdeksi maailman parhaista konserttisaleista mm. The Guardian, The Wall St. Journal ja Die Welt.

Vakituisina kapellimestareinaan orkesterilla on jo usean vuosikymmenen ajan ollut maailmalla menestyvät suomalaistaiteilijat – Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Okko Kamu, Dima Slobodeniouk ja viimeisimpänä Dalia Stasevska, jonka nelivuotinen kausi päättyi kevääseen 2025. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina aloitti kapellimestari Hannu Lintu. Samat kapellimestarit ovat toimineet myös orkesterin Sibeliustalossa vuodesta 2000 lähtien järjestämän Sibelius-festivaalin taiteellisina johtajina. Orkesterin päävierailijana toimi 2020–2023 saksalaiskapellimestari Anja Bihlmaier.

Sinfonia Lahden laajan tunnettuuden maailmalla ovat luoneet mittava levytystoiminta, lukuisat ulkomaanvierailut ja verkkokonsertit. Jo yli 30 vuotta jatkunut levytystyö pääosin ruotsalaisen BIS-levymerkin kanssa on tuottanut lukuisia kansainvälisiä levypalkintoja, kolme platinalevyä ja seitsemän kultalevyä tuoneet noin sata äänitettä, joita on myyty maailmanlaajuisesti yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Erityistä huomiota ovat saaneet Osmo Vänskän johtamat, orkesterin maineelle kansainvälisesti tunnettuna Sibelius-orkesterina pohjaa luoneet Sibelius-levytykset mm. viulukonserton ja viidennen sinfonian alkuperäisversioista. Orkesterin kunniasäveltäjän Kalevi Ahon tuotannolla on niin ikään merkittävä rooli orkesterin levytystuotannossa.