Kristillisten pyhäpäivien juhlinnassa on kautta aikojen säilynyt piirteitä pakanallisista juhlista ja uskomuksista. Jouluun kuuluvat pukki, kuusi ja notkuvat ruokapöydät, pääsiäiseen noidat, suklaamunat, tiput ja puput. Halloween kuuluu uudempiin tulokkaisiin ja mikäs siinä, kaikki syyt juhlia ovat hyviä!

Pikkuhiljaa olemme hyväksyneet jouluvalojen muuntumisen jo loka-marraskuussa syttyviksi kausivaloiksi. Pohjois-Euroopan sysipimeässä syksyssä lisävalo ei ole yhtään haitaksi. Myös kurpitsalyhdyt, iloisen kauhuteemainen juhlinta ja hauskanpito asianmukaisissa tamineissa ovat tervetullut kevennys pitkään pimeään. Halloweenin juuret ovat kelttiläisessä all hallow’s evessä – kaikkien pyhien aatossa. Kaupallinen versio on Amerikan tuliaisia, kuten joulupukin punainen nuttukin.

Toisten ihmisten seura ja erinomainen musiikki ovat joka tapauksessa parasta lääkettä lyhyissä päivissä ja pitkissä illoissa. Sinfonia Lahden ihanan kauhea Yön varjoissa -konsertti Sibeliustalossa tarjoaa mahdollisuuden liittyä mitä nautittavimmalla tavalla halloween-perinteeseen. Teokset ovat tuttuja, mutta kausikorttisarjoissa verraten harvoin kuultuja. Kuten kummitustarinat aina, kertomukset noidista, Kyöpelinvuoresta ja öisin juhlivista vainajista ovat parhaita joukolla koettuina. Konserttisalissa kukin päättää, miettiikö tarinoita teosten taustalla, antautuuko vain musiikin vietäväksi vai nauttiiko molemmista.

Walt Disneyn Fantasia vuodelta 1940 on ollut lukemattomille lapsille ja myös aikuisille tärkeä johdatus klassisen musiikin maailmaan. Piirretty elokuvamaailma teki kuin huomaamatta tutuksi monta keskeistä klassisen musiikin orkesteriteosta, myös muutaman Yön varjoissa -konsertissa kuultavista kappaleista. Disneyn kuvituksessa ranskalaisen Paul Dukas’n (1865–1935) Noidan oppipojan roolissa häärää tietenkin Mikki Hiiri, jonka noita jättää vahtimaan keitoksiaan. Innokkaan oppipojan touhuissa kaikki menee pieleen – mahtaako hän selvitä? Dukas’n tunnetuimman teoksen juoni perustuu Goethen saman nimiseen runoon vuodelta 1797.

Fantasiasta tuttuja ovat myös Bachin Toccata ja fuuga d-molli ja Modest Musorgskin Yö autiolla vuorella, jossa demoni Tšernobog kutsuu vainajien henget viettämään öistä bakkanaalia vuorelleen. Juhlat päättyvät kirkonkellojen soiton häädettyä demonin takaisin vuorensa uumeniin ja vainajat hautoihinsa. Öisessä metsässä vaeltaa munkkien kulkue soihtuineen kohti auringonnousua.

Camille Saint-Saënsin Dance macabrella vuodelta 1872 on ilmiselvä paikkansa tässä konsertissa. Teos on yksi säveltäjän neljästä sävelrunosta ja laajennettu tähän muotoon laulusta, jonka hän oli hiukan aiemmin kirjoittanut Henri Cazalisin runoon. Teksti yhdistää legendan pyhäinpäivän yönä viulua soittavasta Kuolemasta ja hautojensa päällä tanssivista luurangoista. Runon loppusäkeissä todetaan yön olevan kaunis köyhimmille ja ylistetään kuolemaa, joka tekee kaikista tasa-arvoisia.

Sävelrunoja ovat myös Antonín Dvořákin Keskipäivän noita ja Sergei Rahmaninovin Kuoleman saari. Dvořákin teos perustuu noidasta kertovaan tšekkiläiseen kansantaruun. Kuoleman saari kuuluu Rahmaninovin tunnetuimpiin teoksiin. Sen innoittajana oli sveitsiläisen taiteilijan Arnold Böcklinin maalaus, jonka Rahmaninov näki vuonna 1907. Maalauksessa salaperäinen, valkoisiin vaatteisiin pukeutunut hahmo seisoo veneessä, joka vie arkkua synkälle, sypressipuiden täyttämälle kalliosaarelle.

Edvard Grieg teki musiikistaan Henrik Ibsenin näytelmään Peer Gynt kaksi orkesterisarjaa, joista ensimmäinen on koottu näytelmän osista. Niistä yksi on tavattoman suosittu Vuorenkuninkaan luolassa. Sen tuttua ja tarttuvaa teemaa ovat hyödyntäneet lukemattomat populaarikulttuurin tekijät, Duudsoneita ja Apocalypticaa myöten.

Yhdysvaltalainen säveltäjä Bernard Herrmann tunnetaan erityisesti elokuvasäveltäjänä. Hän vastasi musiikista Orson Wellesin Citizen Kane ja Martin Scorsesen Taksikuski -elokuviin, mutta parhaiten hänet muistetaan Alfred Hitchcockin elokuvien luottosäveltäjänä. Tässä konsertissa kuullaan osia musiikista elokuvaan Psyko (1960), jonka suihkukohtaus on elokuvahistorian tunnetuimpia. Hyytävä musiikki nostaa ihon kananlihalle, moni on luopunut suihkuverhostaan elokuvakokemuksen jälkeen.

Tukholmassa ja Pariisissa opiskellut ruotsalainen kapellimestari Gudrun Dahlkvist on tuttu nimi useiden pohjoismaisten eturivin orkestereiden johtajana. Hän on äskettäin debytoinyt myös oopperakapellimestarina Malmössä. Useita tunnustuspalkintoja saanut Dahlkvist lukeutuu Pohjoismaiden kiinnostavimpiin uuden sukupolven kapellimestareihin.

Sytytä kausivalot ja antaudu sinfonisen halloweenin vietäväksi – seuraava sesonki kolkuttaa jo ovella. Tai kummitus!

Hannele Eklund

To 5.11.2026 klo 18.30 Sibeliustalo
YÖN VARJOISSA – SINFONINEN HALLOWEEN
GUDRUN DAHLKVIST, kapellimestari

Paul Dukas: Noidan oppipoika
Johann Sebastian Bach: Toccata ja fuuga d-molli
Camille Saint-Saëns: Danse macabre ”Kalmantanssi”
Antonín Dvořák: Keskipäivän noita
Sergei Rahmaninov: Kuoleman saari
Edvard Grieg: Vuorenkuninkaan luolassa
Bernard Herrmann: Osia Psyko-elokuvamusiikista
Modest Musorgski: Yö autiolla vuorella

Yhteistyössä Theatrum Olga – Suomen Diakoniaopiston Lahden kampuksen opiskelijateatteri

Konsertissa käytetään erikoisvalaistusta ja näyttämösavua osana esityksen visuaalista toteutusta.