Valovoimaisten Matilda Lloydin ja Barbara Draganin seurassa on odotettavissa loistelias konsertti-ilta.

Alexander Arutjunjanin trumpettikonsertto kuulostaa ensi kuulemalta jollain lailla tutulta. Siinä tuntuu olevan piirteitä, joista saattaa tulla mieleen Rimski-Korsakov, Hatšaturjan tai Šostakovitš. Muistumat armenialaisten kansanlaulujen melodioista ovat selviä. Teoksen oli tarkoitus valmistua jo vuonna 1943, mutta ystävä jolle teos oli tarkoitettu kuoli toisessa maailmansodassa. Teos valmistui vasta vuonna 1950, ja siitä tuli säveltäjänsä ylivoimaisesti tunnetuin teos.

Solistilta teos vaati virtuoosin kykyjä, joita trumpettitaiteilija Matilda Lloydilla on kosolti. Hän on valmistunut Cambridgen yliopiston Trinity Collegesta ja Royal Academy of Musicista ja jatkoi sen jälkeen opintojaan Malmön musiikkikorkeakoulussa. Vuonna 2014 hän voitti BBC:n Young Musician -kilpailun ja debytoi kaksi vuotta myöhemmin BBC Proms -festivaalilla. Lloyd on moninkertainen kansainvälisten kilpailujen voittaja, jonka ohjelmisto yltää barokista tähän päivään. Tänä vuonna hänet on palkittu brittiläisen Royal Philharmonic Societyn nuoren taiteilijan palkinnolla historian ensimmäisenä trumpetistina, minkä lisäksi hänelle myönnettiin Royal Academy of Musicin kunniajäsenyys. Solistitehtävien lomassa hän myös opettaa tulevia trumpettisukupolvia sekä mestarikursseilla että Trinity Laban -konservatorion professorina Lontoossa.

Felix Mendelssohn teki mittavan matkan Italiaan lokakuussa 1830. Kymmenen kuukautta kestänyt matka alkoi Venetsiasta ja eteni Bolognan ja Firenzen kautta Roomaan, jossa hän pääsi seuraamaan paavi Pius VIII:n kruunajaisia. Matka jatkui Napoliin, josta hän Pompejin nähtyään lähti paluumatkalle Saksaan Genovan ja Milanon kautta. Melko etevänä kuvataiteen harrastajana hän tallensi vaikutelmiaan akvarelleihin ja luonnoksiin – ja neljänteen sinfoniaansa, lisänimeltään ”italialainen”. Mitään erityisen italialaista sävellyksessä ei sinänsä ole, lukuun ottamatta sinfonian viimeistä osaa, jonka pohjana on riehakas napolilainen saltarello. Muuten sinfoniaan on tallennettu lähinnä vaikutelmia ja mielikuvia auringosta, taiteesta, arkkitehtuurista ja Italian maisemista.

Sinfonia valmistui maaliskuussa 1833 ja se kantaesitettiin saman vuoden toukokuussa. Teos sai erinomaisen vastaanoton, mutta säveltäjä ei siihen ollut täysin tyytyväinen, vaan muokkasi sitä vuonna 1837 ja vielä uudelleen kymmenen vuotta myöhemmin, vähän ennen kuolemaansa. Jälkimmäinen versio kantaesitettiin vuonna 1849 ja julkaistiin 1851. Siitä tuli sinfonian lopullinen versio, jota nykyisinkin esitetään.

Kovassa uranousussa oleva kapellimestari Barbara Dragan nousi kansainväliseen tietoisuuteen johdettuaan Pariisin olympialaisten avajaisseremoniassa esitetyn musiikin sekä Orchestre de Paris’n että Orchestre National de Francen kanssa. Sen tallenne voitti GRAMMY-palkinnon vuonna 2025. Hampurin musiikki- ja teatterikorkeakoulusta sekä Berliinin taideyliopistosta valmistunut valmistunut Dragan syntyi puolalaiseen tiedemiesperheeseen. Hän opiskeli viulun ja oboen soittoa ja suoritti ohessa loppututkinnot matematiikassa ja fysiikassa. Nykyisin hänen oma instrumenttinsa on barokkiviulu.

Hannele Eklund

To 15.10.2026 klo 18.30 Sibeliustalo
TRUMPETIN LUMO
BARBARA DRAGAN, kapellimestari
MATILDA LLOYD, trumpetti

Franz Liszt: Les Préludes
Alexander Arutjunjan: Trumpettikonsertto
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 4 ”Italialainen”

ENCORE-kamarimusiikkikonsertti klo 20.30 Sibeliustalo
Johannes Brahms: Jousikvintetto nro 2 G-duuri op. 111

Sinfonia Lahden muusikot

Kamarimusiikkikonserttiin on vapaa pääsy, ja konsertti alkaa noin 10 min sinfoniakonsertin päättymisen jälkeen.