Sinfonia Lahti on luonut useita poikkeuksellisen hienoja kumppanuuksia kansainvälisesti arvostettujen ja erittäin kysyttyjen taitelijoiden kanssa. Yksi heistä on lokakuussa Lahteen palaava kapellimestari Masaaki Suzuki.

Urkuri, cembalisti, kapellimestari ja maailman arvostetuimpiin vanhan musiikin asiantuntijoihin lukeutuva japanilainen Masaaki Suzuki kuuluu Sinfonia Lahden vakiovierailijoihin. Tällainen kumppanuus selittyy molemminpuolisella arvostuksella ja ensi kerrasta lähtien onnistuneella yhteistyöllä.

Yksi Suzukin merkittävimmistä elämäntöistä on Bach Collegium Japan (BCJ), jonka hän perusti vuonna 1990 tarkoituksenaan tutustuttaa japanilaisyleisö barokkimusiikin historiallisesti informoituihin tulkintoihin. Kuoron ja periodi-instrumenteilla soittavan orkesterin muodostama BCJ-yhteisö esittää konserttisarjoissaan sekä Bachin kantaatteja että orkesterimusiikkia. Kansainvälisesti arvostetun ja moninkertaisesti palkitun yhteisön ohjelmissa on myös muiden klassismin ajan säveltäjien kuten Mozartin ja Beethovenin teoksia. Masaaki Suzuki on edelleen BCJ-yhteisön taiteellinen johtaja ja tekee yhtyeen kanssa säännöllisesti kiertueita ympäri maailmaa, vierailukohteina muun muassa BBC:n Proms-festivaalit.

Vaikka Suzuki tekee yhteistyötä tunnettujen periodiorkestereiden kuten Collegium Vocale Gentin, Valistuksen ajan orkesterin ja Philharmonia Baroque Orchestran kanssa, hänen ohjelmistonsa kapellimestarina on laajempi, ja hyvin monipuolinen. Hän johtaa mielellään myös vaikkapa Brahmsin, Brittenin, Faurén, Mahlerin, Dvořákin tai Stravinskin teoksia. Sinfonia Lahden lisäksi hänen vakiintuneita yhteistyökumppaneitaan ovat New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikot, San Franciscon sinfoniaorkesteri, Leipzigin Gewandhaus-orkesteri ja lukuisat muut kansainväliset eturivin orkesterit.

Paljon Masaaki Suzukin monipuolisuudesta ja energisyydestä kertoo se, että kapellimestaritehtäviensä ohella hän toimii aktiivisesti urkurina ja cembalistina, ja on mittavan orkesteriohjelmiston lisäksi levyttänyt myös Bachin näille soittimille kirjoittamia sooloteoksia. Kobessa syntynyt Suzuki valmistui Tokion musiikkikorkeakoulusta säveltäjäksi ja urkuriksi ja jatkoi opintojaan Amsterdamissa Ton Koopmanin ja Piet Keen oppilaana. Hän on Tokion taideyliopiston varhaisen musiikin laitoksen perustaja ja emeritusprofessori. Suzuki on toiminut myös Yalen musiikkikorkeakoulussa kuoronjohdon opettajana ja toimii edelleen Yale Schola Cantorumin päävierailijana.

Sinfonia Lahden kanssa Suzuki esitti edellisellä vierailullaan Bachin, Mendelssohnin ja Haydnin musiikkia. Tällä kerralla yhteistyökumppanien ohjelmassa on Mozartin sinfonia nro 25, lisänimeltään ”Pieni” ja Schubertin  sinfonia nro 9. Molempien säveltäjien vaikutus musiikin historiaan on merkittävä, vaikka heidän elämänsä jäivät lyhyiksi. Mozart oli kuollessaan 35- ja Schubert 31-vuotias.

Mozartin g-molli-sinfonia valmistui vuonna 1773, jolloin hän asui vielä lapsuudenperheensä kanssa Salzburgissa. Hänelle oli edellisenä vuonna myönnetty konserttimestarin arvonimi ja 150 guldenin säännölliset tulot, mikä merkitsi hyvää koko perheelle. Mozartit muuttivat isompaan asuntoon, jossa oli tilaa musiikille ja perheen muille harrastuksille kuten maalitauluammunnalle. Lokakuussa Mozart sai valmiiksi kaksi sinfoniaa aivan peräkkäin.  Wolfgang Amadeus Mozart oli tuolloin 17-vuotias.

Franz Schubertin C-duuri-sinfonia valmistui aikana, jolloin hänen elämänsä sujui vielä hyvin. Vuoden 1825 ohjelmaan kuului laaja Itävallan kiertue yhdessä baritoni Michael Voglin kanssa, jolle Schubert oli omistanut laulujaan. Kiertue toi tunnustusta ja kohtuulliset tulot 28-vuotiaalle säveltäjälle. Yhdeksännen sinfonian säveltäminen alkoi kiertueen lomassa ja sen on arveltu valmistuneen vuonna 1826 ja Wienin Musiikinystävien seuran oli määrä kantaesittää teos vuonna 1828. Orkesteri kuitenkin piti pitkää ja teknisesti vaativaa sinfoniaa mahdottomana soittaa ja kieltäytyi ottamasta sitä ohjelmistoonsa.

Sinfonian partituuri katosi useaksi vuodeksi ja olisi saattanut joutua lopullisesti hukkaan ilman säveltäjä Robert Schumannin väliintuloa. Schumann, joka tunnettiin noihin aikoihin pikemminkin musiikkijournalistina kuin säveltäjänä, matkusti vuonna 1838 Wieniin tapaamaan Schubertin veljeä ja löysi teoksen esittämättä jääneiden teoskäsikirjoitusten sekavasta pinkasta. Franz Schubertin sinfonia nro 9, lisänimeltään ”Suuri”, kantaesitettiin Leipzigissä 11 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen.

Hannele Eklund

To 16.10.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
PIENI & SUURI

MASAAKI SUZUKI, kapellimestari

Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 25 ”Pieni”
Franz Schubert: Sinfonia nro 9 “Suuri”