Konsertti-ilta asettuu aivan omiin sfääreihinsä, kun nuorten sinfoniaorkesteri Vivo astuu lavalle yhdessä Sinfonia Lahden kanssa. Matkaseurana kohti ihmeellisiä planeettoja ovat myös Lahden sinfoniakuoron naislaulajat.

Maamme ainoa valtakunnallinen nuorten sinfoniaorkesteri Vivo viettää 40-vuotisjuhliaan. Orkesterin soittajat ovat iältään 13–25-vuotiaita ja kotoisin noin 50 paikkakunnalta ympäri Suomen. Vivon vastikään valittu kapellimestari ja säveltäjä Elisar Riddelin johtaa tämän yhteistyökonsertin. Vivo käynnisti tammikuussa Tulevaisuuden orkesteri -hankkeen, jonka puitteissa se tekee yhteistyötä useiden ammattiorkestereiden kanssa. Sinfonia Lahti on yksi hankkeen kummiorkestereista.

Jukka Jokitalon valmentamaan Lahden sinfoniakuoroon yleisö on päässyt tutustumaan jo aiemmissa suurta kuoroa vaativissa orkesteriteoksissa. Kuoron jäsenet ovat kokeneita laulajia, jotka laulavat Päijät-Hämeen alueen eri kuoroissa.

Hollywood-säveltäjien järkäleisiin kuuluva John Williams on säveltänyt musiikkia yli sataan elokuvaan. Hän saanut viisi Oscar-palkintoa ja kaikkiaan 54 Oscar-ehdokkuutta – enemmän kuin kukaan koko palkinnon historiassa. Helmikuussa 94 vuotta täyttänyt Williams syntyi ja kasvoi New Yorkissa musiikin ympäröimänä. Hänen isänsä oli lyömäsoittaja tv- ja radioyhtiö CBS:n sinfoniaorkesterissa. Williamsin ensimmäinen instrumentti oli piano, jota hän opiskeli muun muassa New Yorkin Juilliard-musiikkikorkeakoulussa. Hän opiskeli myös trumpetin, pasuunan ja klarinetin soittoa. Perheen muutettua San Franciscoon Williams opiskeli säveltämistä alkuun yksityisesti Mario Castelnuovo-Tedescon opastuksella, ja sittemmin Kalifornian yliopistossa. Ensimmäiset kokeilut säveltäjänä hän teki jo teini-ikäisenä. Hollywoodissa John Williamsin ura alkoi studiomuusikkona ja eteni siitä tv-sarjojen kautta elokuvien säveltäjäksi.

John Williamsin ja elokuvaohjaaja Steven Spielbergin vuosikymmeniä kestänyt yhteistyö käynnistyi vuonna 1974 elokuvasta The Sugarland Express. Kumppanuus tuotti musiikkia mm. elokuviin Tappajahai (1975), Kolmannen asteen yhteys (1977), E.T. – The Extra Terrestrial  (1982), Jurassic Park (1993), Schindlerin lista (1993), Pelastakaa sotamies Ryan (1998), Indiana Jones  (4 kpl 1981-2008) ja Harry Potter ( 3 kpl 2001-2004) lukemattomien muiden lisäksi. Williams on säveltänyt myös runsaasti musiikkia elokuva- ja tv-maailman ulkopuolelle. Hänen teosluettelossaan on kahden sinfonian lisäksi useita eri sooloinstrumenteille sävellettyjä konserttoja. Williams toimi myös Boston Pops -orkesterin ylikapellimestarina vuosina 1980-1993 ja on nykyisin orkesterin kunniakapellimestari.

Steven Spielberg toimi myös suosittelijana, kun George Lucas etsi säveltäjää elokuvalleen Star Wars (Tähtien sota, 1977).  Williams kirjoitti elokuvaan partituurin, jonka musiikki soi yltäkylläisen muhkeasti. Hänen sävelkielensä lepää tukevasti klassisessa musiikissa ja hän käyttää samaa johtoaihetekniikkaa kuin Richard Wagner, ts. tietyillä elokuvan hahmoilla on oma tunnistettava melodiansa, kuten Darth Vaderin lähestyessä soiva pahaenteinen Imperial March.  Richard Straussin ja Antonín Dvořákin lisäksi Star Wars -musiikissa on vaikutteita Gustav Holstin Planeetoista.

Star Wars -pääteema kuuluu ylivoimaisesti elokuvahistorian tunnistettavimpiin. Se on myös rakastetuimpia Star Wars-saagaan sävelletystä musiikista. Se soi kaikissa kuudessa Star Wars -elokuvassa, ensimmäisen kerran Luke Skywalkerin pohdiskellessa tulevaisuuttaan ja katsellessaan kaksoisauringonlaskua sarjan ensimmäisessä elokuvassa.

Säveltäjä Gustav Holst (1874-1934) oli vaatimaton mies, joka pikemminkin hyväksyi menestyksensä sen sijaan että olisi pyrkinyt sitä kohti. Gustavus Theodore Von Holst syntyi Englannin Cheltenhamissa sukuun, jossa oli ammattimuusikoita useammassa sukupolvessa. Ruotsalaisen isän ja englantilaisen äidin pojalleen antama ylevä nimi kutistui pian käytännöllisempään muotoon. Von-etuliitteen Gustav pudotti pois, ettei häntä luultaisi saksalaiseksi.

Holst opiskeli Lontoon kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa, ja toimi valmistuttuaan muutaman vuoden pasuunansoittajana ennen siirtymistään musiikinopettajaksi. Hänestä tuli St. Paulin tyttökoulun musiikinopettaja vuonna 1905 ja Morley Collegen musiikinjohtaja vuonna 1907. Nämä merkittävimmät opetusvirkansa hän piti elämänsä loppuun asti. Holstin uraauurtavat menetelmät, joihin kuului englantilaisen laulu- ja kuoroperinteen uudelleenlöytäminen, vaikuttivat merkittävästi musiikkikasvatukseen monissa englantilaisissa kouluissa.

Orkesterisarja Planeetat op. 32 kantaesitettiin vuonna 1920, ja siitä tuli välittömästi suuri hitti. Holst kirjoitti planeettoja kuvaavat kappaleet vuosina 1914–1916 ja myönsi auliisti, että kappaleiden innoittaja oli pikemminkin astrologia ja horoskoopit kuin tähtitiede. ”Kappaleet eivät ole ohjelmamusiikkia, eikä niillä ole yhteyttä klassisen mytologian samannimisiin jumaliin. Jos jotain opasta musiikkiin kaivataan, kunkin kappaleen alaotsikko riittää sellaiseksi. Esimerkiksi Jupiter on ilon tuoja tavanomaisen merkityksen lisäksi myös juhlavammissa uskonnollisten tai kansallisten juhlallisuuksien yhteyksissä”, Holst kirjoitti. Naiskuoro liittyy orkesterin seuraan teoksen viimeisen Neptunus, mystikko -osan lopussa.

Riemukasta musiikkimatkaa kaukaisiin galakseihin – voima olkoon kanssanne!

Hannele Eklund

To 21.5.2026 klo 18.30 Sibeliustalo
PLANEETAT

YHTEISKONSERTTI VIVON KANSSA

ELISAR RIDDELIN, kapellimestari * muutos 12.1.2026
LAHDEN SINFONIAKUORON NAISLAULAJAT
Kuoron valmennus Jukka Jokitalo

John Williams: Star Wars Main Title
Gustav Holst: Planeetat

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Puusepän Verstas