Dramaturgialtaan lähes oopperan kaltaiset passiot kuuluvat pääsiäisen odotetuimpiin perinteisiin. Alun perin kirkkoihin kirjoitetut teokset sopivat erinomaisesti myös konserttisaleihin. Johann Sebastian Bachin mahtavalle musiikille Lahden Sibeliustalo on erinomainen osoite.

Johann Sebastian Bachin suuret passiot ja oratoriot ajoittuvat hänen kauteensa Leipzigissa, jonne Bach oli vuonna 1722 palkattu vastaamaan kaupungin kirkkojen musiikista. Neue Kirchessä (Uusi kirkko), Nikolainkirkossa ja Tuomaskirkossa laulun tuli olla moniäänistä.

Kirkkomusiikin lisäksi Bachilla oli myös muita musiikillisia velvoitteita. Opiskeltavaa ja esitettävää piti kirjoittaa myös Tuomaskirkon koulun oppilaille. Tuotteliaalle säveltäjälle työtä oli paljon. Kahden ensimmäisen Leipzigin vuoden aikana valmistui jopa kantaatti viikossa. Ahkerointi oli hyödyksi myöhemmin passioiden ja oratorioiden sävellysprosessissa. Monille kantaateista löytyi paikka näissä suurteoksissa.

Bachin kuoltua, hänen poikansa Carl Philipp Emanuelin ja oppilaansa Johann Friedrich Agricolan kirjoittamassa muistokirjoituksessa Bachin kerrotaan säveltäneen kaikkiaan viisi passiota. Varmuudella niistä kuitenkin tunnetaan vain kolme, ja niistäkin viimeinen, vuonna 1731 valmistunut Markus-passio, on kadonnut. Jälkipolville säilyi kaksi mestariteosta, Johannes- (1724) ja Matteus-passio (1727), joiden käsikirjoituslehdet olivat pysyneet tallessa perheen arkistossa.

Johannes-passio oli valmistuessaan Bachin siihen mennessä säveltämistä teoksista laajamuotoisin. Sen tapahtumat kertovat Jeesuksen kärsimyksistä vangitsemisesta ristiinnaulitsemiseen. Kaksiosaisen teoksen ensimmäinen osa oli tarkoitettu esitettäväksi ennen saarnaa ja toinen heti sen jälkeen. Teos kantaesitettiin Nikolainkirkossa pitkäperjantaina, 7. huhtikuuta 1724.

Matteus-passiota tiiviimpää Johannes-passiota pidetään myös seuraajaansa dramaattisempana ja kiihkeämpänä. Aikalaiset pitivät sitä osin liian oopperamaisena ja sen teatraalisuutta kauhisteltiin. Johannes-passio kuitenkin vakiintui osaksi Leipzigin kirkkomusiikkielämää ja varmuudella tiedetään, että säveltäjä itse johti sen vuosina 1724, 1725, 1732 ja 1749.

Bach muokkasi ensimmäistä passiotaan useita kertoja kantaesitystä seuranneina vuosina. Versioista viisi on säilynyt. Teoksen libretistiä ei tunneta, mutta todennäköistä on, että Bach kokosi tekstit itse – ehkä jonkun avustamana – eri lähteistä. Evankeliumiteksti on toki Johanneksen evankeliumista, mutta draaman tehostamiseksi Bach on ottanut mukaan kaksi kohtausta Matteuksen evankeliumista: kukon laulun Pietarin kiellettyä Jeesuksen sekä ristiinnaulitsemista seuraavan maanjäristyksen. Tekstin epäjohdonmukaisuudet saattoivat olla yksi syy lukuisiin muokkauksiin.

Laulajille Johannes-passio on sekä teknisesti että ilmaisullisesti vaativa. Sinfonia Lahden kanssa lavalle nouseekin ryhmä oopperalavoilla ansioituneita oratoriolaulajia. Tarinan tapahtumia kuljettaa brittitenori Peter Davoren, joka on erittäin kysytty Bachin oratorioiden evankelistana. Göteborgin oopperan solistikuntaan kuuluva sopraano Ida Falk Winland on vieraillut solistina Glyndebournesta Pariisin oopperaan ja Milanon La Scalasta Covent Gardeniin.

Passion upeat alttoaariat laulaa mezzosopraano Elli Vallinoja, joka vuoden 2010 debyyttinsä jälkeen esiintynyt säännöllisesti Kansallisoopperan lavalla. Tampereen oopperassa hän debytoi vuonna 2024 ja Savonlinnan Oopperajuhlilla 2025. Bassoaarioista sekä Jeesuksen, Pietarin, Pilatuksen rooleista vastaavat tanskalainen Nikolai Elsberg ja Jussi Vänttinen. Elsberg on ansainnut kannuksensa Tanskan kuninkaallisen oopperan lisäksi Deutsche Oper Berlinissä, Norjan kansallisoopperassa sekä Geneven, Lausannen ja Rouenin oopperoissa. Vänttinen on vuoden 2019 Lappeenrannan laulukilpailujen voittaja, ja hänellä on kiinnitys Kansallisoopperan nuorten laulajien ohjelmaan 2024–2026. Myös konsertti- ja oratoriolaulajana kysytty Vänttinen on esiintynyt kymmenissä oopperarooleissa, joista tuoreimpana Verdin La Traviatan kreivi Doupholin rooli Kansallisoopperassa tänä keväänä.

Esityksen kapellimestari on Euroopan eturivin kuoroihin lukeutuvan Ars Nova Copenhagenin ylikapellimestari, ruotsalainen Sofi Jeannin. Kuoro-osuudet laulaa Sinfonia Lahden luottokumppani Dominante.

Johann Sebastian Bach kuoli Leipzigissa vuonna 1750, ja pian barokista tuli epämuodikasta. Ajankohtaisia olivat nyt uudet nimet kuten Joseph Haydn, eikä Bachin teoksia esitetty vuosikymmeniin. Mutta sitten näyttämölle astui hänen musiikkinsa suuri ihailija Felix Mendelssohn. Lahjakas 20-vuotias Mendelssohn johti lyhennetyn version Matteus-passiosta vuonna 1829, ensimmäisen kerran sitten Bachin kuoleman, ja sen myötä myös Johannes-passio löydettiin uudelleen. Syntyi eräänlainen Bach-renessanssi, jonka ansiosta säveltäjän molemmat säilyneet passiot vihdoin julkaistiin painettuina nuotteina 1830.

Mendelssohn sai aikanaan omasta esityksestään kansainvälistä tunnustusta, ja Johann Sebastian Bachin musiikki palasi unohduksista kirkkoihin ja konserttisaleihin. Eikä ole ohjelmistoista sen koommin poistunut.

Hannele Eklund

Ke 1.4.2026 klo 18.30 Sibeliustalo
PÄÄSIÄISKONSERTTI: JOHANNES-PASSIO

SOFI JEANNIN, kapellimestari
PETER DAVOREN, tenori
IDA FALK WINLAND, sopraano
ELLI VALLINOJA, altto
NICOLAI ELSBERG, basso
JUSSI VÄNTTINEN, basso
DOMINANTE

Johann Sebastian Bach: Johannes-passio