Sinfonia Lahti tervehtii yleisöään Romeo ja Julia -konsertissa varsin harvoin kuullulla serenadilla, jonka jälkeen nautitaan loistokkaasta viulukonsertosta ja hurmaavista balettisävelmistä. Viulisti Arabella Steinbacher vierailee ensi kertaa Lahdessa.

Kiinalais-uusiseelantilaisen kapellimestari Tianyi Lun ura lähti vauhdikkaaseen nousuun hänen voitettuaan sekä vuoden 2020 kansainvälisen Georg Solti -kilpailun että Italiassa järjestetyn Guido Cantelli -kapellimestarikilpailun. Voittoja seurasi residenssikiinnitys Stavangerin sinfoniaorkesteriin. Lu toimi tässä tehtävässä kauden 2023/24 loppuun. Sittemmin hänen aikatauluaan ovat täyttäneet vierailut ja debyytit useiden merkittävien orkestereiden kapellimestarina BBC:n sinfoniaorkesterista Los Angelesin filharmonikoihin.

Syvästi tasa-arvoisuuteen, monimuotoisuuteen, osallisuuteen ja empatian edistämiseen taiteen keinoin sitoutunut Lu on Walesin kuninkaallisen musiikin ja draaman korkeakoulun johtokunnan jäsen, ja toimii Opera for Peace -järjestön taiteilijalähettiläänä. Uusintavierailun Tianyi Lu avaa serenadilla, jota ei kovin usein kuulla sinfoniaorkestereiden ohjelmissa. Sen sävelsi lahjakas nuorukainen, josta tuli yksi musiikkimaailman suurista nimistä.

Münchenin hoviorkesterin käyrätorven äänenjohtaja Franz Strauss oli erinomainen soittaja, mutta musiikkimaultaan konservatiivinen. Hänen poikansa Richardin mukaan isän pyhän musiikillisen kolminaisuuden muodostivat Mozart, Haydn ja Beethoven, joskin viimeksi mainitun myöhäisimmät teokset aiheuttivat jo vieroksuntaa, koska niissä saattoi kuulla moderneja Wagnerin kaikuja. Wagner ja Franz Strauss olivat tämän tästä napit vastakkain, mutta Wagnerin oli silti myönnettävä Straussin taidot: ”Kun hän soittaa torveaan, ei hänelle voi olla vihainen”.

Richard Strauss oli jo teini-ikäisenä syvällä musiikin maailmassa. Nyt kuultava serenadi 13 puhallinsoittimelle valmistui vuonna 1881, pian säveltäjän 17-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Hänen sävellysluettelossaan oli jo tuolloin useita julkaistuja kamarimusiikkiteoksia sekä julkaisematon kokonainen sinfonia. Isän instrumentilla ja musiikkimaulla on varmasti ollut merkittävä vaikutus pojan varhaisiin sävellyksiin. Serenadi kantaesitettiin Dresdenissä marraskuussa 1882 kuuluisan kapellimestari Franz Wüllnerin johdolla. Käyrätorville on – ymmärrettävästi – annettu teoksen kaunein teema.

Viulutaiteilija Arabella Steinbacher tekee tässä konsertissa debyyttinsä Lahdessa. Aikamme kysytyimpiin kuuluva viulisti on vakiovieras Herbert Blomstedtin, Kirill Petrenkon, Marin Alsopin ja Christoph Eschenbachin kaltaisten kapellimestareiden johtamissa konserteissa. Johannes Brahmsin viulukonsertto kuuluu hänen tavaramerkkeihinsä.

Brahms sävelsi virtuoositaitoja vaativan viulukonserttonsa ystävälleen, unkarilaiselle Joseph Joachimille, joka kantaesitti teoksen säveltäjän johdolla Leipzigissa tammikuussa 1879. Brahms sisällytti teokseen unkarilaisia kansanmusiikkirytmejä, joista Joachim itse ei kuitenkaan ollut erityisen innostunut. Hän ei kotimaastaan lähdettyään koskaan sinne palannut, eikä ollut kiinnostunut maansa kansallisaatteista.

Saatuaan konserton ensimmäisen osan valmiiksi Brahms lähetti sen soolot Joachimin tarkistettaviksi ja kehotti tätä tekemään rohkeasti korjauksia: ”Olen tyytyväinen, jos merkitset ne kohdat, jotka ovat vaikeita, hankalia tai mahdottomia soittaa.” Kantaesityksen kuultuaan aikalaiset pitivät teosta yhtä kaikki mahdottomana: kapellimestari Hans von Bülov (1830–1894) totesi, että kyseessä on pikemminkin konsertto viulua vastaan kuin konsertto viululle ja orkesterille. Brahms ja Joachim tekivätkin konserttoon ensiesityksen jälkeen vielä useita korjauksia. Yksi teoksen poikkeuksellisista ratkaisuista on pitkä oboesoolo toisessa osassa. Se harmitti aikansa suurta viulistitähteä Pablo Sarasatea niin paljon, että hän kieltäytyi esittämästä konserttoa: ”Minäkö seisoisin viulu kädessä sillä aikaa, kun oboe soittaa koko teoksen ainoaa melodiaa?” Oboe sai kuitenkin pitää soolonsa tässä teoksessa, joka vaatii viulistilta paljon.

Palattuaan viisitoista vuotta kestäneen maanpakonsa jälkeen Neuvostoliittoon Sergei Prokofjev aloitti kiihkeän sävellystyön, jonka tuloksena syntyi baletti Romeo ja Julia. Teoksen vastaanotto oli kuitenkin tyly. Moskovan Bolshoi-baletin johtajat pitivät sitä mahdottomana tanssia. Prokofjev suivaantui arvostelusta ja kokosi baletin musiikista kaksi sarjaa, joiden arveli herättävän kiinnostusta teokseen. Päätös oli viisas, ja lopulta sekä Bolshoi että Leningradin Kirov kilpailivat siitä, kumpi saisi teoksen ensimmäisenä näyttämölleen. Kirov voitti, ja teos esitettiin siellä tammikuussa 1940. Kantaesitys se ei kuitenkaan ollut, vaan baletti esitettiin ensimmäisen kerran Brnossa Tšekkoslovakiassa joulukuussa 1938. Baletin musiikista kootut sarjat kuuluvat yleisön ikisuosikkeihin. Tässä konsertissa mieleisensä kokoelman baletin osista on valinnut kapellimestari Tianiy Lu.

Hannele Eklund

To 22.1.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
ROMEO JA JULIA

TIANYI LU, kapellimestari
ARABELLA STEINBACHER, viulu

Richard Strauss: Serenadi puhaltimille
Johannes Brahms: Viulukonsertto
Sergei Prokofjev: Romeo ja Julia -sarja

Encore-kamarimusiikkikonsertti klo 20.30

Franz Schubert: Oktetto
EEVA MÄENLUOMA, klarinetti
TBA, fagotti
MIA KARI, käyrätorvi
ANDREW NG, viulu
LOTTA SVARTSTRÖM, viulu
KATARIINA RUOKONEN, alttoviulu
SANNA PALAS, sello
ANNA RINTA-RAHKO, kontrabasso

Kamarimusiikkikonserttiin on vapaa pääsy.