Myrskyä ja kiihkoa

John Storgårds johtaa ja soittaa solistina Myrskyn silmässä -konsertissa, jossa tunteet myrskyävät historiallisen taustansa ajankuvina.

Kapellimestari John Storgårds on toiminut Lapin kamariorkesterin taiteellisena johtajana vuodesta 1996. Pohjoisessa viihtyvän Storgårdsin koti on ja pysyy Rovaniemellä, vaikka työt vievät häntä ympäri maailmaa. Hän on sekä Turun että BBC:n filharmonikoiden ylikapellimestari. Hän on myös Kanadan pääkaupungissa Ottawassa toimivan National Arts Centre Orchestran (Naco) seuraava musiikillinen johtaja toimittuaan sen päävierailijana vuosina 2015–2025.

Kapellimestarikiireistään huolimatta hän ylläpitää myös viulunsoittotaitojaan ja esiintyy aktiivisesti kamarimuusikkona muun muassa vakiopartnerinsa, pianotaiteilija Kirill Gersteinin kanssa. Tulevassa konsertissaan Lahdessa hän esiintyy sekä solistina että kapellimestarina.

Storgårdsin ohjelmakokonaisuus on valloittava. Konsertin avaa ylivertaisena improvisoijana, jazzpianon mestarina, syvällisenä klassisen musiikin pianistina ja säveltäjänä tunnetun yhdysvaltalaisen Keith Jarrettin (s.1945) teos Elegy (1984) sooloviululle ja jousiorkesterille. Jarrett on kirjoittanut satoja kappaleita erilaisille jazz-yhtyeilleen sekä laajempia teoksia orkesterille, solisteille ja kamarimusiikkiyhtyeille.

Kolmivuotiaana pianonsoiton aloittanut Jarrett aloitti klassisen musiikin opinnot kahdeksanvuotiaana ja sävellysopinnot 15-vuotiaana ennen muuttoaan Bostoniin opiskelemaan Berklee College of Music -musiikkikorkeakoulussa. Vielä teini-ikäisenä Jarrett aikoi jatkaa opintojaan Pariisissa, mutta päätti vuonna 1964 muuttaa New Yorkiin ja ryhtyä jazzmuusikoksi. Suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi liityttyään Miles Daviesin yhtyeeseen vuonna 1969. Jarrett ei pitänyt sähkösoittimista, mutta oli valmis kompromissiin saadakseen soittaa yhdessä Daviesin ja yhtyeeseen kuuluneiden Chick Corean ja Herbie Hancockin kanssa. 1980-luvulla Jarrett siirtyi kokonaan klassiseen musiikkiin ja soitti resitaaleissaan muun muassa Bachin, Scarlattin, Beethovenin ja Händelin teoksia.

Lukuisia palkintoja ja tunnustuksia, kuten suuren ruotsalaisen Polar-palkinnon uransa aikana vastaanottaneen Jarrettin mukaan Elegy on syntynyt halusta ylistää ja pohtia, enemmän kuin halusta ”luoda”, ”näyttää” tai ”osoittaa” jotain ainutlaatuista. Enempää hän ei halua teostaan avata tai selitellä, vaan pitää laajempia, usein teknisiä yksityiskohtia viliseviä ohjelmakommentteja musiikin kokemusta häiritsevinä.  Elegy on omistettu hänen unkarilaista sukujuurta olevalle äidin äidilleen.

Vain yksitoista Joseph Haydnin yli sadasta sinfoniasta on sävelletty mollisävellajeihin. 1771-1772 valmistuneella c-molli-sinfonialla nro 52 ja hieman aiemmalla e-molli-sinfonialla nro 44 on sävellajin lisäksi toinenkin yhtymäkohta: Haydn käytti molemmissa kahta keskenään eri sävelkorkeuksille viritettyä käyrätorvea. Ratkaisun tavoitteena oli saada niiden kokonaisääniala laajemmaksi. Saksalaisessa kirjallisuus- ja musiikkimaailmassa 1700-luvun lopulla vaikuttanut Sturm und Drang (Myrsky ja kiihko) -tyylisuuntaus painotti tunne-elämän voimakasta esittämistä. Haydnin sinfonia on tästä erinomainen esimerkki.

John Storgårdsin johtama konsertti-ilta päättyy Dmitri Šostakovitšin sinfoniaan nro 10. Tragediaa, epätoivoa sekä pari minuuttia riemuvoittoa sisältävä teos kuvaa hirmuhallinnon vuosia Venäjällä. Šostakovitš sai osansa ajan julmuudesta. Hänet tuomittiin julkisesti, hänen teoksensa kiellettiin ja hänestä tehtiin epähenkilö. Ystäviä ja kollegoita katosi, osa ei koskaan palannut. Taiteeseen tallennetut aikalaiskokemukset pistävät miettimään, onko maailma oppinut noista ajoista mitään.

Hannele Eklund

To 9.10.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
MYRSKYN SILMÄSSÄ

JOHN STORGÅRDS, kapellimestari ja viulu

Keith Jarrett: Elegy viululle ja jousiorkesterille
Joseph Haydn: Sinfonia nro 52 c-molli
Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 10