Joskus konsertin ohjelmaa on syytä tarkastella pelkkiä teostietoja tarkemmin. Paitsi loistavaa musiikkia, niihin voi olla kätkettynä monenlaisia viestejä, usein tutkijoiden iloksi. Tänä vuonna myös juhlitaan Salattu Šostakovitš –konsertin säveltäjien 120- ja 110-vuotisjuhlia.

Taiteilijat ovat kautta aikojen kokeneet poliittiset mullistukset selkänahoissaan. Heidän töitään on mitätöity, heidän mahdollisuuksiaan ansaita elantonsa taiteellaan rajoitettu tai estetty, heitä on nöyryytetty mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Taide ja taiteilijat ovat kuitenkin sitkeää rotua. Vaientamisyrityksistä huolimatta heidän teoksensa ja tarinat niiden takana jatkavat elämäänsä, omasta ajastaan kertoen ja meidän aikaamme kommentoiden. Tämän konsertin säveltäjistä toinen syntyi 120 ja toinen 110 vuotta sitten. Eri puolilla maailmaa eläneiden säveltäjien kohtaloissa on paljon yhteistä.

Pietarissa vuonna 1906 syntynyt Dmitri Šostakovitš ja tasan kymmenen vuotta myöhemmin Buenos Airesissa syntynyt Alberto Ginastera joutuivat molemmat kotimaidensa poliittisen johdon vainoamiksi. Šostakovitš joutui ensin Josif Stalinin silmätikuksi ja myöhemmin, kylmän sodan aikana, Neuvostoliiton ja lännen väliseksi pelinappulaksi.

Ginasteraa pidetään yhtenä 1900-luvun omaperäisimmistä eteläamerikkalaisista säveltäjistä. Varhain alkaneet musiikkiopinnot veivät hänet jo 12-vuotiaana konservatorio-opintoihin. Amerikkalaisen Guggenheim-säätiön apurahan turvin hän muutti Yhdysvaltoihin vuosiksi 1946–47, ja opiskeli siellä Aaron Coplandin johdolla. Palattuaan kotimaahansa Ginasterasta tuli yksi Latinalaisen Amerikan tärkeimmistä musiikkipedagogeista. Hän perusti useita merkittäviä oppilaitoksia, Astor Piazzolla on hänen tunnetuimpia oppilaitaan.

Juan Perón valittiin populistisen kampanjan voimin Argentiinan presidentiksi vuonna 1946. Vuonna 1949 voimaan tuli laki, joka kielsi presidentin arvostelemisen. Ginastera vastusti avoimesti sekä Perónin hallintoa että myöhempiä sotilasdiktatuureja. Säveltäjä erotettiin useita kertoja akateemisista viroistaan. Variaciones concertantes on sävelletty vuonna 1953, jolloin Perónin hallinto pakotti Ginasteran eroamaan perustamansa La Platan konservatorion johtajan tehtävästä. Hän oli säveltänyt elokuvamusiikkia vuodesta 1942 lähtien, elokuvista ja erilaisista sävellystilauksista tuli nyt hänen toimeentulonsa turva. Variaciones concertantes oli Buenos Airesin musiikinystävien yhdistyksen tilaus.

Vuonna 1967 Argentiinan diktatuuri sensuroi ja kielsi Ginasteran kamarioopperan Bomarzo sen väitetyn moraalittomuuden vuoksi. Ooppera on säveltäjän mestariteos ja nosti hänet yhdeksi 1900-luvun tärkeimmistä oopperasäveltäjistä. Ginastera jätti levottoman kotimaansa. Hän muutti ensin Yhdysvaltoihin vuonna 1969 ja seuraavana vuonna Sveitsiin, jossa vietti elämänsä viimeiset 13 vuotta.

Šostakovitš ei jättänyt kotimaataan, vaan löysi keinot kommentoida aikaansa teostensa kautta. Neuvostoliiton armeijan työntyessä Saksaan keväällä 1945 Šostakovitš kertoi kotimaansa lehdistölle työstävänsä ”voiton sinfoniaa ylistyslauluineen”. Ne, jotka odottivat monumentaalista teosta valtavine fanfaareineen, tulivat pettymään.

Säveltäjän yhdeksäs sinfonia on mittakaavaltaan pieni ja täynnä huumoria. ”Muusikot rakastavat sen soittamista ja kriitikot tulevat nauttimaan sen lyttäämisestä”, totesi säveltäjä. Teos jakoikin mielipiteitä reippaasti puolesta ja vastaan parin sotavuoden ajan, jolloin hallitus oli löysännyt taiteen valvontaa. Tilanne muuttui vuonna 1948, jolloin asenteet jälleen kiristyivät. Elitististen säveltäjien, kuten näkyvään asemaan nousseen Šostakovitšin, syytettiin hylänneen ”syvän orgaanisen yhteyden kansaan ja sen musiikki- ja kansanlauluperintöön”. Monet hänen teoksistaan asetettiin esityskieltoon. Vaikka Stalin itse kumosi kiellon pian, Šostakovitš ei julkaissut uutta sinfoniaa ennen kuin Stalinin kuoleman jälkeen.

Nuoret huippulahjakkaat taiteilijat, viulisti Tami Pohjola ja kapellimestari Mikael Loponen ovat konserttinsa ohjelmalla tarttuneet suureen aiheeseen. Taiteen merkitys ilmaisunvapauden puolustajana on juuri nyt tärkeämpi kuin aikoihin. Tähän konserttiin valitut teokset ovat uuden sukupolven tarkkanäköinen kommentti aikamme ilmiöihin. Tulevaisuuden historiankirjoitus kertoo, minkälaisia viestejä taide kertoo meidän ajastamme seuraaville sukupolville.

Hannele Eklund

To 12.11.2026 klo 18.30 Sibeliustalo
SALATTU ŠOSTAKOVITŠ

MIKAEL LOPONEN, kapellimestari
TAMI POHJOLA, viulu

Dmitri Šostakovitš: Viulukonsertto nro 2
Alberto Ginastera: Variaciones concertantes
Dmitri Šostakovitš: Sinfonia nro 9

Lahden kaupunki juhlii syntymäpäiväänsä marraskuun ensimmäinen päivä, paljon onnea! Juhlan kunniaksi Sinfonia Lahti tarjoaa etuhintaisia lippuja kaupunkilaisille valikoituihin syyskauden konsertteihin. Osta 20 € hintaiset juhlaliput Lippu.fin verkkokaupasta. Valitse kampanja Hyvää syntymäpäivää, Lahti, ja kirjoita kampanjakoodi LAHTI121. Juhlaetu on voimassa 27.10.–1.11. Max 2 etuhintaista lippua / konsertti.