Tammikuun päättävässä konsertissa kuljetaan myyttisissä maailmoissa ja nautitaan pitkään hautuneesta sinfoniasta. Kapellimestari Tomas Djupsjöbackan ja lyömäsoitintaiteilija Vivi Vassilevan seurassa rytmi on pääasia.

Sinfonia Lahden konserttikauden 2025/2026 residenssisäveltäjä Sauli Zinovjev esittäytyi kauden avajaiskonsertissa syyskuussa orkesterin tilaamalla teoksella Fade out. Tammikuun lopussa on vuorossa laajamittaisempi teos, lyömäsoitinkonsertto A Savage Beat.

Suomen ensiesityksensä nyt saava lyömäsoitinkonsertto on Beethoven Orchester Bonnin, Wienin Konzerthausin ja Luxembourg Philharmonien yhteistilaus. Konsertto kantaesitettiin marraskuussa 2024 Bonnissa. Teoksen solistina on kaikissa esityksissä saksalainen lyömäsoitintaiteilija Vivi Vassileva (s. 1994). Hän aloitti lyömäsoitinopintonsa 10-vuotiaana ja tuli vain kolme vuotta opiskeltuaan valituksi Saksan kansalliseen nuoriso-orkesteriin sen nuorimpana jäsenenä. Muusikkoperheeseen syntyneen Vassilevan vanhemmat ovat orkesterimuusikoita ja kolme vanhempaa sisarusta viulisteja. Myös Vivi aloitti soitinopintonsa viululla, mutta kiinnostuttuaan lyömäsoittimista kahdeksanvuotiaana sai luvan vaihtaa instrumenttia.

Vivi Vassileva totisesti tiesi mitä tahtoi. Hänestä tuli Mannheimin filharmonikoiden patarumpujen äänenjohtaja vuonna 2011. Arvostetussa ARD-musiikkikilpailussa hän sai vuonna 2014 kaksi erikoispalkintoa nuorimpana semifinalistina. Kulturkreis Gasteig -musiikkipalkinto hänelle myönnettiin 2016, Bayerische Kunstförderpreis 2017 ja Leonard Bernstein -palkinto 2023. Salzburgin Mozarteum-yliopistosta valmistunut Vassileva tekee säihkyvää uraa maailman arvostetuimpien orkestereiden solistina sekä eturivin säveltäjien ja kamarimuusikoiden yhteistyökumppanina. Hän on tilannut lukuisia uusia teoksia lyömäsoittimille, ja laajentaa ilmaisuaan tekemällä instrumentteja kierrätysmateriaaleista.

Sauli Zinovjevin lyömäsoitinkonserton lähtökohtana on ajatus lyömäsoitinten rituaalisesta luonteesta: ”Ajattele esimerkiksi indonesialaista gamelan-musiikkia, afrikkalaista heimorumpua tai perinteistä japanilaista taiko-rumpua, joilla kaikilla on merkittävä kulttuurinen ja jopa uskonnollinen rooli”, säveltäjä pohtii. Kuusiosaisessa konsertossa lyömäsoittimet on sijoitettu eri puolille lavaa ja solisti liikkuu niiden välillä.

”Sauli Zinovjevin väkevä teos repäisee kuulijat hurjalle matkalle, jossa muinaiset ja modernit lyömäsoittimet kohtaavat myrskyisissä maisemissa. Japanilaiset taikot, kimmeltävät gongit, energiset steelpanit ja monet muut soittimet luovat vaikuttavan, henkeäsalpaavan elämyksen”, toteaa teknisestä virheettömyydestään ja huikeasta virtuoosisuudestaan kiitetty Vivi Vassileva.

Kapellimestari Tomas Djupsjöbackan johtama konsertti alkaa Wolfgang Amadeus Mozartin Taikahuilun alkusoitolla ja päättyy Johannes Brahmsin ensimmäiseen sinfoniaan, joka ei syntynyt käden käänteessä. Brahms aloitti teoksen kirjoittamisen vuonna 1860, valmista tuli 1876, jolloin hän oli asunut Wienissä jo yli kymmenen vuotta.

Tuntien Wienin ankarat musiikkikriitikot ja mielipiteissään vahvan, Beethovenia palvovan yleisön, Brahms arveli sinfoniansa saavan paremman kohtelun muualla, ja järjesti kantaesityksen Karlsruheen. Kantaesitys meni varsin hyvin, joskin itsekriittinen säveltäjä piti teostaan ”pitkänä, eikä erityisen viehättävänä”.

Kun sinfonia sitten esitettiin Wienissä, kävi kuten säveltäjä oli aavistanut: Beethoven-vertailu oli väistämätöntä. Tunnetun kriitikon Eduard Hanslickin mukaan vaikutteita oli otettu Beethovenin vakavasta puolesta hänen ”sydäntä lämmittävän auringonpaisteensa” kustannuksella. Silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä väitettiin löytyvän neljännen osan jousimelodian ja Beethovenin yhdeksännen sinfonian väliltä. Kapellimestari ja pianisti Hans von Bülow oli siinä määrin samaa mieltä Hanslickin kanssa, että antoi Brahmsin ensimmäiselle sinfonialle lisänimen ”Beethovenin kymmenes”.

Taatusti ikäviltä tuntuneista vertailuista huolimatta kriitikot antoivat teokselle myös suurta kiitosta. Kriittisistä huomioistaan huolimatta Hanslick piti sinfoniaa yhtenä sinfonisen kirjallisuuden persoonallisimmista ja upeimmista teoksista: ”Brahmsin uusi sinfonia on jotakin, mistä kansakunta voi olla ylpeä. Se on syvän nautinnon ja antoisan tutkiskelun ehtymätön lähde”.

Hannele Eklund

To 29.1.2026 klo 18.30 Sibeliustalo
A SAVAGE BEAT
TOMAS DJUPSJÖBACKA, kapellimestari
VIVI VASSILEVA, lyömäsoittimet

Wolfgang Amadeus Mozart: Alkusoitto oopperasta Taikahuilu
Sauli Zinovjev: A Savage Beat (Suomen ensiesitys) *
Johannes Brahms: Sinfonia nro 1

* Sinfonia Lahden residenssisäveltäjä