Lukemattomissa kodeissa ympäri maailmaa napsautetaan televisio päälle uuden vuoden päivänä ja uppoudutaan valssin pyörteisiin Wienin filharmonikoiden tahdissa. Traditio ei kuitenkaan ole ikivanha, eikä Strauss-dynastia ainoa wieniläisvalssien tekijä.

Strauss-dynastian elämäniloiset sävelmät ja kupliva samppanja liittyvät nykyisin miltei itsestään selvästi vuoden alun juhlintaan. Vuosikymmeniä Wienistä televisioitu konsertti on kuulunut uuden vuoden perinteisiin – onkin vaikeaa kuvitella luontevampaa tilaisuutta täydelle konserttiohjelmalle kepeitä valsseja, marsseja, masurkkoja ja operettisävelmiä kuin uudenvuoden konsertti.

Ennen vuotta 1842 Wienin kaupungilla ei ollut omaa ammattiorkesteria. Sinfoniakonsertteja varten orkesterit koottiin erikseen, vakiintuneita ammattikokoonpanoja oli vain teattereissa. Wienin filharmonikot muodostettiin kapellimestari Otto Nicolain aloitteesta. Sääntöjen mukaan orkesteriin otettiin vain Wienin valtionoopperan orkesterissa soittavia muusikoita. Lisäksi orkesterin tuli olla taloudellisesi ja hallinnollisesti itsenäinen ja kaikki päätökset tuli tehdä demokraattisesti orkesterin jäsenten kesken – käytäntö, jota Wienin filharmonikot noudattavat edelleen. Uusi orkesteri otti nopeasti paikkansa ja sai mainetta erinomaisena orkesterina. Ensimmäisen ulkomaanmatkansa se teki Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Samassa näyttelyssä kiertuedebyyttinsä teki myös Helsingin kaupunginorkesteri.

Wienin filharmonikoiden suhde Strauss-dynastian musiikkiin oli pitkään vieroksuva. Luultavasti orkesterin jäsenet eivät halunneet vaarantaa mainettaan vakavasti otettavana orkesterina soittamalla kevyttä populaarimusiikkia. Vähitellen asenne kuitenkin muuttui, varmasti osittain siksi, että moni ajan arvostettu säveltäjä, heidän joukossaan Liszt, Wagner ja Brahms, arvostivat Strausseja ja nauttivat heidän musiikistaan. Filharmonikkojen ensi kosketus valssisuvun musiikkiin oli Johann Strauss nuoremman Wiener Blut (Wieniläisverta) -valssi, jonka orkesteri kantaesitti oopperajuhlissa Musikvereinin kultaisessa pääsalissa huhtikuussa 1873. Kesti 1920-luvulle asti, ennen kuin orkesteri otti Straussien teokset todella omakseen. Wienin filharmonikot esittivät ensimmäisen kerran kokonaan Straussien musiikista koostuvan ohjelman vasta vuonna 1925.

Vaikka Wienin uusi vuosi käynnistyy Strauss-dynastian seurassa, kuplivaa wieniläismusiikkia ovat säveltäneet monet muutkin. Wienin filharmonikkojen perustaja Nicolaista tuli myöhemmin Berliinin oopperan kapellimestari ja siellä sai ensiesityksensä hänen koominen oopperansa Die lustigen Weiber von Windsor (Windsorin iloiset rouvat). Vuonna 1849 näyttämölle tuotettu teos on edelleen suosittu ja sen alkusoitolla käynnistyvät uuden vuoden juhlat myös Lahdessa. Tänä vuonna konsertin johtaa kokenut oopperakapellimestari ja Sibelius-Akatemiassa yli 20 vuotta oopperakoulutuksen professorina toiminut Markus Lehtinen.

Wieniläisen operetin isäksikin mainitulla säveltäjä ja teatterikapellimestari Franz von Suppélla (oik. Francesco Ezechiele Ermenegildo cavaliere de Suppè, 1819–1895) on itseoikeutettu paikkansa kuplivassa konserttiohjelmassa. Tuotteliaan säveltäjän noin 200 teoksen listalla on neljän oopperan lisäksi kymmeniä operetteja, farsseja ja muita näyttämöteoksia. Opereteista Boccaccio (1879) kuuluu edelleen saksalaisen kielialueen teattereiden perusohjelmistoon.

Vuonna 1897 Itävalta-Unkarin Brnossa (nyk. Tšekin tasavaltaa) syntynyt ja 1957 Hollywoodissa kuollut Erich Korngold tunnetaan elokuvamusiikin lisäksi oopperasäveltäjänä. Koulunsa ja opintonsa Korngold suoritti Wienissä, jonne perhe muutti pian hänen syntymänsä jälkeen. Korngold oli ihmelapsi, joka sävelsi ensimmäisen oopperansa 16-vuotiaana. Kansainvälisen läpimurtonsa hän teki oopperallaan Die Tote Stadt (Kuollut kaupunki, 1920). Korngold muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1934 ja tuli siellä tunnetuksi loisteliaista elokuvamusiikeistaan, jotka toimivat esikuvana monelle oman aikamme elokuvamusiikin säveltäjälle. Hänet palkittiin vuonna 1938 Oscarilla musiikistaan elokuvaan Robin Hoodin seikkailut. Yhdysvalloissa valmistui myös Korngoldin paljon soitettu viulukonsertto. Lahdessa Korngoldin tuotannosta saadaan mainiot maistiaiset: sarja musiikista elokuvaan Prinssi ja kerjäläispoika vuodelta 1937 ja duetto operetista Das Lied der Liebe (Rakkauden laulu, 1931), jonka musiikki perustuu Johann Strauss nuoremman teemoihin.

Kollegojaan tuntemattomammaksi on jäänyt operettisäveltäjä Carl (myös Karl) Millöcker (1842–1899). Hänen paristakymmenestä näyttämöteoksestaan suurin osa sai ensiesityksensä Theater an der Wienissä, jonka ylikapellimestarina hän toimi kymmenen vuotta. 16 operetin lisäksi hänen teoslistallaan on laulunäytelmä ja kevyitä kansanoopperoita. Der Bettelstudent (Kerjäläisopiskelija, 1882) oli teoksista kansainvälisesti menestyksekkäin.

Theater an der Wienissä käynnistyi myös kaikkien aikojen operettisäveltäjä Franz Lehárin (1870–1948) menestys. Hänet oli kiinnitetty teatterin kapellimestariksi vuonna 1902, tunnettu valssi Kultaa ja hopeaa sekä operetit Wiener Frauen ja Der Rastelbinder valmistuivat samana vuonna. Varsinainen suurmenestys oli vuonna 1905 valmistunut Iloinen leski. Suosituimpiin kuuluu myös Berliinissä kantaesitetty Hymyjen maa (1929).

Wieniläiset ovat 1950-luvulta asti miljoonille televisioiduilla uuden vuoden konserteillaan opettaneet, kuinka murheet jätetään taakse, pannaan parempaa päälle ja käännetään katse iloon ja tulevaisuuteen. Paraskaan televisiolähetys ei kuitenkaan korvaa elävää esitystä ja itse luotuja perinteitä. Lahden konserttivuoden avajaisissa yleisö pääsee sukeltamaan iloiseen tunnelmaan ja valssin pyörteisiin yhdessä maailman parhaista konserttisaleista.

Sinfonia Lahden solisteina laulaa kaksi Tukholmassa maisterin tutkintonsa tehnyttä ja urallaan komeasti etenevää oopperalaulajaa. Sopraano Johanna Lehesvuori debytoi Kansallisoopperassa 2017 ja esiintyy siellä säännöllisesti. Baritoni Jussi Vänttinen on vuoden 2019 Lappeenrannan laulukilpailujen voittaja. Hänellä on kiinnitys Kansallisoopperan nuorten laulajien ohjelmaan 2024–2026. Molemmat esiintyvät aktiivisesti sekä ooppera- että konserttilavoilla. Lahtelaisyleisö pääsee juhlimaan uuden vuoden alkua mitä parhaimmassa seurassa!

Hannele Eklund

Pe 9.1.2026 klo 13 & 18.30 Sibeliustalo
WIENIN LUMOISSA – Uudenvuoden konsertti

MARKUS LEHTINEN, kapellimestari
JOHANNA LEHESVUORI, sopraano * muutos 3.11.2025
JUSSI VÄNTTINEN, baritoni