Satu, josta tuli ylisukupolvinen ilo

Tuhannet ja taas tuhannet ovat ne musiikinystävät, jotka muistavat Pekan ja Suden seikkailut ensimmäisenä kosketuksenaan klassiseen musiikkiin. Teos on klassikko, jonka tarinaa ei ole tarvinnut modernisoida tai muutella eri kulttuureissa.

Sergei Prokofjev näki päivänvalon pienessä Sontsovkan kylässä Ukrainassa. Kylä sijaitsee Pokrovskissa Donetskin alueella. Maanviljelyksestä elantonsa saaneen perheen ainoa lapsi Sergei syntyi vuonna 1891. Hänen äitinsä oli taitava harrastajapianisti, joka huomasi poikansa kyvyt varhain. Pieni Sergei sai ensimmäiset oppinsa musiikissa äidiltään, joka myös vei hänet Moskovaan katsomaan oopperaa. Sergei-pojan mielenmaisemaan lapsuus maalaiskylässä kansanlauluineen jätti jäljen, josta hän ammensi paljon sävellyksiinsä.

Prokofjev opiskeli Pietarin konservatoriossa ja menestyi erinomaisesti sekä piano- että sävellysopinnoissaan. Isänsä kuoltua vuonna 1910 Prokofjevin elämästä tuli niukkaa, mutta opinnot kuitenkin jatkuivat äidin tuella. Aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä hän vieraili Lontoossa ja Pariisissa. Rintamalle hän ei joutunut, koska oli leskiäidin ainoa lapsi.

Pitkän ajanjakson 1920-luvulta 1930-luvun alkuun Prokofjev vietti Euroopassa. Hän esiintyi menestyksekkäästi pianistina merkittävissä konserttisaleissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka hänen elämänsä lännessä oli monin tavoin hyvää, koti-ikävä kalvoi ja johti päätökseen palata Moskovaan. Pariisin kotinsa hän sulki lopullisesti vuonna 1936, ja teki viimeisen kiertueensa lännessä vuonna 1938.

Paluun jälkeisinä vuosina ennen toista maailmansotaa Prokofjev kirjoitti useita mestariteoksia, kuten toisen viulukonserttonsa (1935), baletin Romeo ja Julia (1935-36) sekä elokuva- ja näyttämömusiikkia, kuten Luutnantti Kije (1934).

Näihin vuosiin sijoittuu myös vuonna 1936 valmistunut Pekka ja Susi, jonka Moskovan lastenteatteri häneltä tilasi. Musiikkisadusta tuli menestys, joka on hurmannut lapsia ja aikuisia muuttumattomana läpi vuosikymmenten. Prokofjev valitsi kansansadun, jonka riimitetyn tekstin hän hylkäsi ja kirjoitti tarinan yksinkertaiseen proosamuotoon.

Kutakin tarinan hahmoa edustaa soitin tai soitinryhmä, jotka tarinan kertoja alussa esittelee. Jouset edustavat Pekkaa, ankka on oboe ja niin edelleen. Kertojina on ollut vuosien saatossa lukemattomia. Suomalaisista ikonisimpiin kuuluu Lasse Pöysti ja kansainvälisistä tähdistä viehättävimpiin David Bowie, jonka kertojanääni tallennettiin vuonna 1978 julkaistulle äänitteelle. Bowie suostui tehtävään oman pienen poikansa iloksi. Walt Disney teki sadusta piirroselokuvan vuonna 1946, johon on sittemmin myöskin liitetty Bowien ääni. 

Lahdessa kertojaksi astuu näyttelijä Tapani Kalliomäki ja johdattaa jälleen monta uutta kuulijaa Pekan, ankan, linnun, kissan, isoisän, metsästäjien ja – tietenkin – suden seikkaluihin. Ja niin vie jännittävä tarina jälleen monta kuulijaa sadun ja musiikin maailmoihin!

Ke 25.9.2024 klo 18 Sibeliustalo
PEKKA JA SUSI -lastenkonsertti

KASMIR UUSITUPA, kapellimestari
TAPANI KALLIOMÄKI, kertoja

Sergei Prokofjev: Pekka ja Susi -musiikkisatu

Klo 17.30 Preludi Metsähallissa / Lahden musiikkiopisto