Vanhan musiikin kansainvälisiin huippuihin lukeutuva kapellimestari Masaaki Suzuki tekee odotetun paluuvierailun Lahteen. Kauneuden kaipuu -konsertissa Bach-spesialisti vie yleisönsä musiikilliselle matkalle Bachin jalanjäljissä.

Musiikin maailma on täynnä alkuperäisestä kokonaisuudestaan irrotettuja kappaleita, jotka ovat alkaneet elää omaa elämäänsä supersuosittuina hitteinä, usein kummallisissakin yhteyksissä. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Johann Sebastian Bachin Air, josta on tehty sovituksia kaikille mahdollisille instrumenteille uruista puhaltimiin ja kuoroihin. Kappale tulee vastaan milloin hautajaisissa, milloin elokuvissa, mutta harvemmin sinfoniaorkestereiden kausikorttikonserttisarjoissa

Masaaki Suzuki on kansainvälisesti arvostettu Bach-asiantuntija ja tulkitsija, niinpä hänen johtamassaan konsertissa tämä kaikkien tuntema osa Bachin D-duuri-orkesterisarjasta nro 3 kuullaan alkuperäisellä paikallaan alkusoiton jälkeen. Teos ajoittuu Bachin kauteen Leipzigissa, jonne hänet oli vuonna 1722 palkattu vastaamaan kaupungin kirkkojen musiikista. Omia teoksiaan hän johti kuitenkin vain Nikolainkirkossa ja Tuomaskirkossa.

Kirkkomusiikin lisäksi Bachilla oli myös muita musiikillisia velvoitteita. Opiskeltavaa ja esitettävää piti kirjoittaa myös kirkon vieressä sijainneen Tuomaskoulun oppilaille. Työtä oli tuotteliaalle säveltäjälle paljon. Kahden ensimmäisen Leipzigin vuoden aikana valmistui jopa kantaatti viikossa. Yksi monista uutuuksista oli Matteus-passio, joka kantaesitettiin Tuomaskirkossa pitkänäperjantaina vuonna 1727.

Vuonna 1730 Bach ilmaisi tyytymättömyytensä saamaansa palkkaan. Kirkkomusiikin rinnalla noihin aikoihin Bach kirjoitti myös uutta maallista musiikkia, jolla hän saattoi tavoitella tunnettuutta Leipzigin ulkopuolella, tähtäimessään toinen työpaikka ja lisätulot. Bachin neljän orkesterisarjan kronologinen valmistumisjärjestys on niukkojen lähteiden vuoksi epäselvä, mutta niiden on arvioitu valmistuneen vuosina 1724–1731. Suosituimmaksi, mahdollisesti juuri Air-osan vuoksi, nousseen kolmannen sarjan valmistuminen on lähteestä riippuen ajoitettu vuosiin 1730 tai 1731.

Vuonna 1732 Bachin kollega ja serkku Johann Gottfried Walther julkaisi monumentaalisen muusikkoja ja musiikin termejä sisältävän Musicalisches Lexicon -tietosanakirjan. Hakusanasta Ouvertüre (alkusoitto) kirja kertoo näin: ”Alkusoitto tulee sanasta avata, koska tämä instrumentaalikappale ikään kuin avaa oven sitä seuraavaan musiikkiin tai sarjaan.” Lisäksi kirjassa todettiin, että alkusoiton oikea paikka on oopperan alussa. Bach lienee tuntenut määritelmän sijoittaessaan kaikkiin orkesterisarjoihinsa ranskalaistyylisen alkusoiton, jota seuraa kokoelma tansseja. Sävellysmuoto näyttää saaneen alkunsa Ranskasta, jossa Jean-Baptiste Lully ja hänen seuraajansa muodostivat orkesterisarjoja laajemmista teoksista valituilla tansseilla. Aurinkokuninkaan hovissa suosituksi tulleet sarjat tulivat muotiin myös saksankielisten aatelisten keskuudessa. Bachin esikuvina arvellaankin olleen Georg Philip Telemann ja eräät muut tämän teostyypin Saksaan tuoneet säveltäjät.

Johann Sebastian Bach kuoli vuonna 1750 ja barokista tuli epämuodikasta. Ajankohtaisia olivat nyt uudet nimet, kuten Joseph Haydn, jonka musiikillinen esikuva oli Bachin poika Carl Philipp Emanuel. Bachin perintö säilyi, vaikka hänen teoksiaan ei esitetty vuosikymmeniin. Mutta sitten näyttämölle astui Bachin musiikin suuri ihailija, nuori Felix Mendelssohn. Lahjakas 20-vuotias Mendelssohn johti lyhennetyn version Matteus-passiosta vuonna 1829. Teos kuultiin nyt ensimmäisen kerran sitten Bachin kuoleman. Mendelssohn sai esityksestä kansainvälistä tunnustusta ja Johann Sebastian Bachin musiikki palasi unohduksista kirkkoihin ja konserttisaleihin. Eikä ole ohjelmistoista sen koommin poistunut.

Japanin Kobessa syntynyt Masaaki Suzuki on Bach Collegium Japan -yhtyeen perustaja ja taiteellinen johtaja sen perustamisesta 1990 lähtien. Suzuki on palkittu arvostetulla Leipzigin Bach-mitalilla ja Lontoon Royal Academy of Musicin Bach-palkinnolla. Hänelle on myönnetty myös Saksan valtion kunniamerkki. 

Historiallisen esityskäytännön syvällisesti tuntevan Suzukin johtamassa konsertissa Bachin orkesterisarja ja sitä seuraavat Joseph Haydnin sinfonia nro 44 vuodelta 1772 ja Felix Mendelssohnin sinfonia nro 5 vuodelta 1830 saavat tarkoin tutkitun tulkinnan.

Hannele Eklund

To 10.10.2024 klo 18.30 Sibeliustalo
KAUNEUDEN KAIPUU

MASAAKI SUZUKI, kapellimestari

Johann Sebastian Bach: Orkesterisarja nro 3 D-duuri BWV 1068
Joseph Haydn: Sinfonia nro 44 ”Suru”
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 5 ”Uskonpuhdistus”

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren