Kovin tiuhaan ei käyrätorvea kuulla orkestereiden konserttosolistina, mutta silloin kun niin käy, yleisölle on tarjolla erinomaisia instrumenttinsa taitajia. Sinfonia Lahdessa nyt debytoiva käyrätorvitaiteilija Paula Ernesaks on juuri sellainen.

Paula Ernesaks kuuluu merkittävään virolaistaustaiseen musiikkisukuun. Hänen isoisoisänsä oli tunnettu säveltäjä, kuoronjohtaja ja Viron laulujuhlien organisoija Gustav Ernesaks, jonka kappale Mu isamaa on minu arm (1944) Lyydia Koidulan tekstiin on yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan ja monille suomalaisillekin tuttu. Helsingissä syntyneen ja koulunsa käyneen Paula Ernesaksin vanhemmat ovat helsinkiläisiä ammattimuusikoita, pikkusisko Amanda on viulisti, joka vastikään voitti Kuopion viulukilpailun.

Kun suomalaisesta musiikki-ihmeestä puhutaan, viitataan usein etupäässä kapellimestareihin, vaikka suomalaisella musiikkikoulutuksella ponnistetaan pitkälle paljon monipuolisemmin. Paula Ernesaksin ensimmäinen instrumentti oli piano, mutta hän piti orkesterimusiikista ja porukalla tekemisestä, niinpä instrumentti vaihtui. Hän aloitti käyrätorviopinnot 14-vuotiaana Espoon Musiikkiopistossa, josta siirtyi Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle ja edelleen tutkinto-opiskelijaksi. Sibelius-Akatemiaa seurasi kaksi vuotta Berliinin Karajan-akatemiassa. Melko tarkalleen kolme vuotta sitten, 1.3.2022 Paula Ernesaksista tuli Berliinin filharmonikkojen vakinainen jäsen. Ensimmäisen vakinaisen työpaikan saaminen on aina suuri uutinen, tässä tapauksessa niin suuri, että siitä kerrottiin valtakunnan laajalevikkisimmässä päivälehdessä puolen sivun artikkelilla.

Sinfonia Lahden konsertissa Paula Ernesaks soittaa yhden Wolfgang Amadeus Mozartin neljästä käyrätorvikonsertosta, joista kaikki on sävelletty säveltäjän ystävälle Joseph Leitgebille (1732–1811). Varhaisista metsästystorvista kehittyneessä käyrätorvessa ei vielä Mozartin aikana ollut venttiileitä, joten on ilmeistä, että konsertot on kirjoitettu virtuoosisen taitavalle soittajalle.

Joseph Leitgeb (kirjoitusasu on hänen itsensä käyttämä, joissain lähteissä Leutgeb) toimi keisarillisen hovin orkesterissa Salzburgissa ennen kuin muutti Wieniin vuonna 1777 edistääkseen muusikon uraansa. Leitgebillä ei tuon ajan tapaan ollut muodollista koulutusta. Hän oli erinomainen muusikko, jonka surkeaa oikeinkirjoitustaitoa Mozart pilkkasi. Muusikot Mozartin aikana olivat pikemminkin taitavia käsityöläisiä kuin akateemisesti koulutettua sivistyneistöä. Osa Mozartin nuotteihin kirjoittamista huomautuksista on suorastaan loukkaavia, mutta Leitgeb ja Mozart olivat tunteneet toisensa jo lapsuudesta, joten nahistelu kestettiin.

Leitgeb kehitti merkittävästi instrumenttinsa soittotekniikkaa. Käyrätorven kelloon viedyn oikean käden avulla tuotetut ns. tukitut äänet olivat aiemmin luonnontorvella olleet mahdottomia. Toinen Leitgebin kehittämistä tekniikoista liittyy matalien äänten soittamiseen. ”Siinä ääntä ikään kuin taivutetaan huulien ja ilmanpaineen avulla niin, että voidaan tuottaa matalia ääniä, jotka eivät oikeastaan kuulu soittimen rekisteriin”, kuvailee suomalaisen käyrätorvensoiton grand old man Esa Tukia. Mozart hyödynsi Leitgebin tekniikoita kaikissa neljässä konsertossaan. Kolmannen konserton sävellysvuodeksi oli alun perin merkitty Köchelin luettelossa 1783, mutta myöhemmin on todettu sen olevan todennäköisemmin vuodelta 1787, jolloin Mozart oli jo toiminut viisi vuotta vapaana taiteilijana Wienissä ja saavuttanut valtavan menestyksen oopperallaan Figaron häät.

Konsertin johtaa lahtelaisyleisölle jo aiemmilta vierailuilta tuttu kapellimestari Roderick Cox, vuoden 2018 Sir George Solti -kapellimestarikilpailun voittaja. Hän avaa konsertin kyläjuhlatunnelmissa György Ligetin Romanialaisella konsertolla. Käyrätorvella on tähtihetkensä myös väliajan jälkeen kuultavassa Pjotr Tšaikovskin viidennessä sinfoniassa. Sen saa Sinfonia Lahden käyrätorviryhmän äänenjohtaja esitellessään yhden teoksen ihanista teemoista, sinfonian toisen osan alussa.

Hannele Eklund

To 6.3.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
KOHTALON KAMPPAILU

RODERICK COX, kapellimestari
PAULA ERNESAKS, käyrätorvi

György Ligeti: Concert Românesc
Wolfgang Amadeus Mozart: Käyrätorvikonsertto nro 3
Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 5