Sinfonia Lahden juhlakevät huipentuu puistokonserttiin Mukkulan tapahtumapuistossa torstaina 5.6.2025. Konsertti on myös osa Lahden kaupungin 120-vuotisjuhlavuoden kesän ohjelmaa. Vapaa pääsyisen tapahtuman järjestävät yhteistyössä Lahden kaupunki, Sinfonia Lahti sekä Möysän Musaklubi ja Soundfest.

– Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty puistokonserttimme oli suuri menestys, ja olemme erittäin iloisia, että voimme jälleen yhteistyössä tarjota kaupunkilaisille klassisen musiikin konsertin Vesijärven rannalla luonnon keskellä, iloitsee Sinfonia Lahden intendentti Maija Kylkilahti.

Konsertin johtaa kapellimestari Kaapo Ijas, ja solistina kuullaan nuorta lahtelaista viulistia Silvia Marjasta. Illan isäntänä toimii Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.

Puistokonsertin ohjelma

Puistokonsertin keskiössä on tälläkin kertaa Jean Sibeliuksen musiikki – rakastettu toinen sinfonia sekä konsertin huipennuksena Finlandia. Konsertin aloittaa Lasse Mårtensonin klassikko Myrskyluodon Maija. Tuore Juhani Heinonen -viulukilpailun voittaja viulisti Silvia Marjanen taituroi Camille Saint-Saënsin Havanaisen solistina.

– Sinfonia Lahti täyttää tänä vuonna 75 vuotta, joten on hienoa päättää juhlakeväämme Finlandian säveliin, jatkaa Maija Kylkilahti.

Ennen puistokonserttia järjestetään yhteislaulukonsertti, jossa Heidi Pakarinen johdattaa yleisön yhteislaulun pariin Matti Hussin ja Hannu Kellan kanssa. Yhteislaulukonsertissa kuullaan viihdemusiikkia paikallisvivahtein.

Sinfonia Lahden konsertti alkaa kello 18 ja kestää reilun tunnin. Yhteislaulu alkaa klo 16.30. Tapahtuma-alueen portit avataan klo 16. Alueella on tapahtuman aikana ruoka- ja juomamyyntiä sekä anniskelualue.

Konsertilla on säävaraus.

Mukkulan tapahtumapuisto sijaitsee Mukkulan kaupunginosassa, Ritaniemen kärjessä, upean Vesijärvimaiseman äärellä.

Myrskyluodon Maija -elokuvan soundtrack on voittanut Jussi-palkinnon Vuoden musiikki -kategoriassa. Musiikin elokuvaan on säveltänyt Lauri Porra. Sibeliustalossa äänitetyllä levyllä Sinfonia Lahtea johtaa ylikapellimestari Dalia Stasevska.

Tiina Lymin ohjaama ja käsikirjoittama Myrskyluodon Maija perustuu Anni Blomqvistin Myrskyluoto-kirjasarjaan ja sijoittuu 1800-luvun Suomen rannikkoseudulle. Katsojaennätyksiä rikkova elokuva nähtiin Sinfonia Lahden säestämänä Sibeliustalon valkokankaalla loppuunmyydyissä elokuvakonserteissa kevätkaudella 2024.

Pääsiäisajan musiikin pääosassa ovat suuret ja rakastetut kirkkomusiikkiteokset, jotka sopivat hienosti myös akustisesti onnistuneisiin konserttisaleihin, kuten Lahden Sibeliustaloon. Sinfonia Lahden hiljaisen viikon konsertin sävelet jäivät säveltäjänsä viimeisiksi.

Wolfgang Amadeus Mozartin elämä päättyi joulukuun viidentenä päivänä 1791. Vuosi oli ollut elämän ja työn täyteinen. Kevään ja kesän aikana valmistui kaksi oopperaa, Taikahuilu ja La Clemenza di Tito, heinäkuussa syntyi perheen kuudes lapsi. Lisäksi piti saada valmiiksi omituisen amatöörisäveltäjä kreivi Franz von Walsegg-Stuppachin tilaama sielunmessu, josta ei saanut kertoa kenellekään, eikä partituurista saanut tehdä kopioita. Kreivi halusi ensi-iltayleisön luulevan teosta hänen säveltämäkseen.

Mozart ryhtyi säveltämään sielunmessua lokakuussa arvellen saavansa sen valmiiksi neljässä kuukaudessa. Tavoite ei ollut epärealistinen, hän oli nopea. Mutta nyt terveys petti hänet. Mozart oli kärsinyt kuumeilusta, joka syksyllä paheni vakavaksi. Hän työskenteli sairaudestaan huolimatta ja vietti viimeiset päivänsä vuoteen omana. Vielä kuolemaa edeltävänä päivänä hänen ystävänsä kokoontuivat sairaan säveltäjän luo laulamaan läpi keskeneräistä partituuria. Seuraavana päivänä Mozart kuoli, ja teos jäi pahasti kesken.

Vain messun ensimmäinen osa Introitus oli valmis, Kyrie, Sequentia ja Offertorio -osuuksista oli valmiina solistien ja kuoron osuuksia sekä keskeneräisiä luonnoksia orkesteriosuuksista. Viimeiset messun osat Sanctus, Agnus Dei ja Communio puuttuivat kokonaan. Teos oli säveltäjän menehtymisestä huolimatta kuitenkin saatava valmiiksi, tilauspalkkio jäisi muuten haaveeksi. Perheen taloudellinen ahdinko oli jo muutenkin ankara. Requiemin viimeisteli Mozartin oppilas Franz Süssmayer. Teoksen syntyhistoria on niin dramaattinen, etteivät sen jälkeensä jättämät huhut ja tarinat ole mikään ihme. Tutkijoille se on tarjonnut runsaasti aineistoa. Lopputuloksena on joka tapauksessa suurenmoinen teos solisteille, kuorolle ja orkesterille.

Sinfonia Lahden esityksen johtaa irlantilaissyntyinen barokkispesialisti Peter Whelan. Hän on Irish Baroque Orchestran taiteellinen johtaja ja Norwegian Wind Ensemblen vanhan musiikin sisältösuunnittelija. Whelania pidetään sukupolvensa ansioituneimpiin kuuluvana historiallisesti informoidun esitystavan asiantuntijana.

Requiemin solistit ovat nuoremman sukupolven suomalaistähtiä. Sopraano Aurora Marthens on vuoden 2017 Timo Mustakallio -kilpailun voittaja. Viime vuonna hän sai toisen palkinnon kansainvälisesti korkealle arvostetussa ARD-kilpailussa Saksassa. Hän kuuluu Wienin valtionoopperan solistikuntaan.

Sopraano Elli Vallinoja on vieraillut Suomen Kansallisoopperassa säännöllisesti vuodesta 2010. Tampereen Oopperassa hän debytoi vuonna 2024 ja palasi tänä keväänä Tampereen Oopperan ja Savonlinnan Oopperajuhlien yhdessä tuottaman Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan toisen naisen rooliin. Teos on tulevana kesänä myös Savonlinnan ohjelmistossa.

Tenori Markus Nykänen debytoi Suomen Kansallisoopperassa vuonna 2016 Eicca Toppisen ja Perttu Kiviojan oopperassa Indigo, ja on sen jälkeen vieraillut talossa säännöllisesti. Hänen tuoreimpia roolejaan Kansallisoopperan näyttämöllä ovat Pohjalaisia -oopperan Antti Hanka (2024) ja Iloinen leski -operetin Camille de Rosillon (2025).

Basso Matti Turunen on oopperalaulaja, kirkkomuusikko ja pedagogi. Hän on esiintynyt useiden oopperatalojen näyttämöillä aina Milanon Teatro alla Scalasta Suomen Kansallisoopperaan. Turunen on Suomen Wagner-seuran Bayreuth-stipendin saaja ja kysytty kirkkomusiikkiteosten solisti.

Kuorona hiljaisen viikon konsertissa on Sinfonia Lahden luottokuoro Dominante, jonka on tähän konserttiin valmentanut kuoroa vuodesta 1981 luotsannut Seppo Murto.

Hannele Eklund

TO 16.4.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO
MOZARTIN REQUIEM

PETER WHELAN, kapellimestari
AURORA MARTHENS, sopraano
ELLI VALLINOJA, mezzosopraano (muutos 17.9.2024)
MARKUS NYKÄNEN, tenori
MATTI TURUNEN, basso
DOMINANTE

Wolfgang Amadeus Mozart: Requiem

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren

Kohtauksia eräästä elokuvasta -konsertissa huhtikuun toisella viikolla kuullaan musiikkia, joka on saanut innoituksensa elokuvista ja Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Konsertin johtaa yksi nousevista nuorista kapellimestareistamme, ja solistina loistaa orkesterin oma klarinettitähti.

Sinfonia Lahden yleisö saa usein nauttia Eeva Mäenluoman hienoista klarinettisooloista orkesterin konserteissa. Klarinettiryhmän äänenjohtajan tehtävää Lahdessa vuodesta 2008 hoitanut Mäenluoma on monipuolinen muusikko, joka tuntee suomalaisen orkesterikentän läpikotaisin sekä solistina että orkesterimuusikkona. Hän on myös aktiivinen kamarimuusikko, joka on esiintynyt sekä teatterin lavalla että elokuvien ääniraidoilla.

Tässä konsertissa Eeva Mäenluoma astuu äänenjohtajan paikaltaan orkesterinsa eteen Esa-Pekka Salosen kínēman solistina. Klarinetille ja jousiorkesterille vuonna 2021 valmistunut teos on jatkoa kolmelle muulle Salosen pandemia-ajan sävellykselle, joista yksi oli Kansallisoopperan tilaama immersiivis-interaktiivinen installaatioteos Laila, toinen musiikkia Aku Louhimiehen elokuvaan Odotus ja kolmas klarinetille ja jousille sävelletty kappale Jörn Donnerista tehtyyn tv-dokumenttiin.

Salonen on kertonut saaneensa ratkaisevan impulssin kínēman säveltämiseen ystävänsä Magnus Lindbergin kehotuksesta laajentaa tv:lle tehty kappaleen konsertoksi. Teoksen nimestä säveltäjä kertoo näin: ”kínēma on muinaiskreikkaa ja tarkoittaa liikettä. Ranskalainen keksijä Léon Bouly antoi nimen 1892 patentoimalleen elävän kuvan taltiointi- ja esityslaitteelle.” Sana sopi yhdistämään ajatuksen jatkuvasta liikkeestä ja viittauksen teoksen elokuvamusiikkitaustaan. Eeva Mäenluoma tuntee Salosen sävelkielen, hänen käsissään säkenöivä viisiosainen taiturikonsertto saa taatusti erinomaisen tulkinnan.

Konsertin kapellimestari Kristian Sallinen lukeutuu nuoriin, komeaa kansainvälistä uranousua tekeviin suomalaiskapelimestareihin. Hän on jo ansainnut kannuksensa debyyteillä Tampereen ja Turun filharmonisten orkestereiden, Lapin ja Keski-Pohjanmaan kamariorkestereiden sekä Baselin ja BBC:n sinfoniaorkestereiden kapellimestarina. Viime kesänä hän näytti kykynsä hyppäämällä lyhyellä varoitusajalla johtamaan Avantin Suvisoiton päätöskonsertin vaativan ohjelman. Suuren suomalaisyleisön tietoisuuteen Sallinen nousi YLE TV 1:n suositussa Elämäni biisi -ohjelmassa, jonka klassisen musiikin erikoisjaksoissa hän herätti suurta ihastusta Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina.

Musiikkiopintonsa Kristian Sallinen aloitti viisivuotiaana viulunsoitolla, mutta instrumentti vaihtui sittemmin alttoviuluksi. Kapellimestariopintonsa Sallinen aloitti Jorma Panulan oppilaana, ja hän viimeistelee nyt opintojaan Sakari Oramon johdolla Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Sinfonia Lahden lisäksi Sallinen tekee tällä kaudella debyyttejä useissa orkestereissa eri puolilla Eurooppaa.

Sallisen Lahdessa johtaman konsertin avaa puolalaisen Grażyna Bacewiczin (1909–1969) orkesterialkusoitto vuodelta 1943. Kotikaupunginsa Lódźin konservatoriossa viulu- ja piano-opintonsa aloittanut Bacewicz pääsi vuonna 1932 saamansa apurahan turvin jatkamaan 15-vuotiaana aloittamiaan sävellysopintoja Pariisiin arvostetun pedagogin Nadia Boulangerin ohjauksessa. Viulusolistina ympäri Eurooppaa menestyneen Bacewiczin sävellysluettelossa on kaikkiaan seitsemän viulukonserttoa, joiden kantaesityksissä hän yleensä soitti soolo-osuudet itse. Hän toimi Puolan radio-orkesterin konserttimestarina ennen toisen maailmansodan syttymistä. Alkusoitto on kirjoitettu Puolan saksalaismiehityksen aikana, ja se kantaesitettiin vuonna 1945 Krakovan nykymusiikkifestivaaleilla.

Nikolai Rimski-Korsakovin Šeherazade päättää huhtikuisen konsertti-illan Tuhannen ja yhden yön tarinoiden tunnelmissa. Sarjan teemat ovat peräisin 1800-luvulla Euroopassa laajalti tunnettujen hahmojen, kuten merenkulkija Sinbadin ja puunhakkaaja Ali Baban tarinoista. Rimski-Korsakov ei itse alun perin antanut sarjansa osille nimiä. Niistä on vastuussa hänen entinen oppilaansa Anatoli Ljadov, joka otsikoimat neljä osaa ovat nimeltään Meri ja Sinbadin laiva, Kalandarin prinssin tarina, Nuori prinssi ja nuori prinsessa sekä Juhlat Bagdadissa. Ensimmäisessä osassa tutustutaan myös Šeherazadeen, jota edustaa lyyrinen sooloviuluteema.

Hannele Eklund

To 10.4.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
KOHTAUKSIA ERÄÄSTÄ ELOKUVASTA

KRISTIAN SALLINEN, kapellimestari
EEVA MÄENLUOMA, klarinetti

Grażyna Bacewicz: Overture
Esa-Pekka Salonen: kínēma
Nikolai Rimski-Korsakov: Šeherazade

Sinfonia Lahti ja Sibeliustalo ovat yhdessä kasvaneet kansainväliseksi käsitteeksi. Voidaan sanoa, että ilman Sinfonia Lahtea ei olisi myöskään Sibeliustaloa. Kansainvälisesti tunnetulle ja korkeatasoisesti kehittyneelle orkesterille haluttiin akustisesti soiva sali, yksi maailman parhaimmista.

”Sinfonia Lahdesta on 75 vuoden aikana tullut yksi Suomen parhaimmista orkestereista ja kansainvälisesti tunnustettu Sibelius-orkesteri. Orkesterin nousu Lahden ihmeeksi on vaatinut jokaiselta ennakkoluulotonta ja tinkimätöntä asennetta ja tällä asenteella jatketaan edelleen”, kertoo intendentti Maija Kylkilahti ja jatkaa: ”Sibeliustalon avaaminen 25 vuotta sitten toi orkesterille akustisesti maailman parhaan kodin ollen soinnillaan yksi orkesterin soittimista.”

Paljon onnea, Lahti! -juhlakonsertteihin on ylikapellimestari Dalia Stasevska valinnut vaikuttavan ohjelman. Konsertin aloittaa lahtelaislähtöisen Sauli Zinovjevin orkesterisävellys an adagio. Säveltäjä, taiteen akateemikko Kaija Saariahon teosluetteloon kertyi yli sata teosta, viimeisenä trumpetisti Verneri Pohjolalle sävelletty trumpettikonsertto HUSH. Solisti Verneri Pohjola kuvaa konserttoa vahvatunnelmaiseksi ja riipaisevaksi: ”Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta ja rajallista elämä on. Siinä ovat läsnä ihmisen elämän merkitys ja tarkoitus”.

Juhlakonsertit huipentuvat Dalia Stasevskan johdolla Jean Sibeliuksen mestariteokseen Kullervoon. Itseoikeutetusti kuorona on Ylioppilaskunnan Laulajat. Ensi kertaa järisyttävä Kullervo kuultiin Sibeliustalossa yhdessä YL:n kanssa syksyllä 2000 Osmo Vänskän johdolla, ja siitä lähtien Sinfonia Lahti & YL ovat niittäneet mainetta Kullervo-esityksillä. Syntymäpäiväkonserteissa Kullervon solisteina loistavat sopraano Johanna Rusanen ja baritoni Ville Rusanen.

Molempina iltoina ennen konsertteja järjestetään Johdatus konserttiin -tilaisuus, jossa kuullaan Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkön juhlapuhe otsikolla Elämä vaatii taidetta.

Konserttipäivien juhlallisuudet alkavat Juhlavuoden talokierroksilla, joissa tutustutaan Sibeliustalon historiaan ja arkkitehtuuriin sekä erityisesti Sinfonia Lahteen. Metsähallissa voi tutustua Sibeliustalo 25-juhlanäyttelyyn. Juhlan kunniaksi Sibeliustalo sekä Lahden radiomastot valaistaan oranssilla molempina iltoina.

Ke 19.3. & to 20.3.2025 Sibeliustalo
PALJON ONNEA, LAHTI!
Sinfonia Lahti 75 vuotta & Sibeliustalo 25 vuotta
DALIA STASEVSKA, kapellimestari
VERNERI POHJOLA, trumpetti
JOHANNA RUSANEN, sopraano * muutos 19.3.2025
VILLE RUSANEN, baritoni
YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT

Sauli Zinovjev: an adagio
Kaija Saariaho: Trumpettikonsertto HUSH
Jean Sibelius: Kullervo

Klo 16.30 Juhlavuoden talokierros (liput 9 €, Ticketmaster)

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Puusepän sali
Juhlapuhe: Elämä vaatii taidetta
Kaisa Rönkkö, johtaja, Taiteen edistämiskeskus

Lahden säännöllisemmän musiikkielämän katsotaan alkaneen jo kauppalakaudella vuonna 1883, jolloin Lahden vapaaehtoinen palokunta perusti oman soittokunnan. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin soittokunta lakkautettiin, mutta samoihin aikoihin perustettiin Lahden rautatieläisten yhdistyksen vastaava kokoonpano. Tässä vaiheessa myös Lahden Musiikinystäväin Yhdistys aloitteli toimintaansa. Fredrik Paciuksen syntymän satavuotisjuhlien yhteydessä kevättalvella 1909 heräsi kysymys myös ”oikean” orkesterin perustamisesta. 14-jäseninen yhtye saatiin vähitellen kootuksi, ja sen ensikonsertti oli loppiaisaattona 1910. Alkaneen vuosikymmenen kuluessa Lahdessa oli jonkin aikaa toiminnassa yhtaikaa kaksikin pienehköä kokoonpanoa, mutta toisaalta taas oli ajanjaksoja, jolloin jousistoa oli mahdotonta saada kootuksi sopivien soittajien vähäisestä määrästä johtuen. Syksyllä 1917 orkesterihanke pantiin jälleen vireille kaikista valtiollisista ja yhteiskunnallisista levottomuuksista huolimatta. Orkesterin johtajaksi saatiin säveltäjä Toivo Saarenpää, joka ponnisteli kilpailevat musiikkiyhdistykset puhaltamaan lopulta yhteen hiileen. Lahden uuteen orkesteriin kiinnitettiin kapellimestarin lisäksi kaksi palkkiotoimista ammattimuusikkoa, ja sen yhteydessä aloitti toimintansa myös soitonopetusta tarjoava orkesterikoulu. Kansalaissota katkaisi pian lupaavasti alkaneen kehityksen, ja toiminta hiipui lopullisesti Saarenpään siirtyessä musiikinopettajaksi Viipuriin.

Vihdoin 1920-luvun puolella saatiin orkesteri elvytetyksi uudelta pohjalta, tärkeänä tukena mm. läheiseen Hennalan varuskuntaan asettunut soittokunta, mutta mitään pysyvämpää kokoonpanoa ei siitä silti vielä syntynyt. Lahden musiikkielämä oli jälleen kerran vierailevien taiteilijoiden sekä muutaman kuoron ja soittokunnan varassa. Orkesteri herätettiin henkiin vuosiksi 1928-32 uuden vetäjän innoittamana, sekä usean vuoden hiljaiselon jälkeen uudestaan syksyllä 1938, jolloin kapellimestariksi ryhtyi musiikkikapteeni Matti Pälvi. Tämä yritys katkesi talvisodan syttymiseen. Vuonna 1940 Lahteen muutti Viipurin Musiikkiopisto johtajanaan maisteri Felix Krohn. Orkesteri kasattiin osin uusin voimin konserttikelpoiseksi, ja se esiintyi Krohnin johdolla monista vaikeuksista huolimatta mahdollisuuksien mukaan läpi jatkosotavuosien. Vuonna 1938 perustetun Lahden Orkesteriyhdistyksen, Viipurin Musiikkiopiston, ja Hennalassa toimineen varuskuntasoittokunnan yhteistyö toimi alusta lähtien kitkattomasti, ja voimat voitiin keskittää rohkeasti joulukuussa 1944 Sibeliuksen toisen sinfonian esittämiseen.

Idea kunnallisesta sinfoniaorkesterista syntyi pian sotien jälkeen, ja asialle myötämielinen kaupunki palkkasi ensimmäiset äänenjohtajat syksyllä 1949. Vuonna 1950 otettiin käyttöön nimi Lahden kaupunginorkesteri, ja sen ensimmäinen päätoiminen kapellimestari Martti Similä astui orkesterin eteen saman vuoden syksyllä. Samoihin aikoihin palkattiin vielä kahdeksan muusikkoa lisää, joten orkesterin rungon muodosti nyt 12 ammattisoittajaa. Toiminta oli varsin monipuolista ja aktiivista. Orkesterin edessä vieraili monia tunnettuja taiteilijoita, kuten Tauno Hannikainen, Aram Hatšaturjan, Igor Oistrah, Vaclav Neumann, Anja Ignatius ja Lea Piltti. Konsertteja soitettiin Loviisankadun teatteritalon varsin pienen salin lisäksi myös Nastolankadun työväentalolla ja Kannaksen yhteislyseon juhlasalissa. Vuonna 1954 valmistunut konserttitalo lähes 600-paikkaisine saleineen helpotti olennaisella tavalla kaupungin musiikkielämää, kun talon suojiin pääsi sekä orkesteri että musiikkiopisto. Etenkin Sibelius-tulkinnoillaan tunnetuksi tullut Martti Similä kuoli yllättäen alkuvuodesta 1958, ja hänen seuraajansa Urpo Pesonen siirtyi Oulusta Lahteen noin vuotta myöhemmin.

1960-luvulle tultaessa Lahden kaupunginorkesteri ja koko kaupungin musiikkielämä olivat uusien haasteiden edessä. Lähtökohdatkin olivat muuttuneet joustavimmiksi: vakinaisten soittajien määrää oli lisätty monen vuoden tauon jälkeen, kapellimestarin ja soittajien virkasuhteet muutettu työsopimussuhteisiksi, ja määrärahoja nostettu entistä monipuolisemman toiminnan aikaansaamiseksi. Solistit olivat parhaimmillaan samaa tasoa kuin edelliselläkin vuosikymmenellä: Tibor de Machula, Enrico Mainardi, Tom Krause, Guila Bustabo, Bronislav Gimpel jne. Vuoden 1961 syksyyn mennessä vakinaisten muusikkojen määrä oli noussut 21 soittajaan. Urpo Pesonen oli ohjaksissa varsin tiiviisti, jonka vuoksi kapellimestarivieraita nähtiin varsinkin vuosikymmenen alkupuolella orkesterin edessä melko harvakseltaan. Ohjelmisto laajeni ennen kaikkea 1900-luvun musiikin puolelle. Esimerkiksi useita Šostakovitšin sinfonioita valmistettiin lahtelaisyleisön kuultaviksi. Näitä tulkitessa lavalla oli tosin usein enemmän tilapäisesti kuin vakinaisesti palkattuja soittajia.

1960-luvulla vakiintui orkesterin mukanaolo paikallisissa oopperaproduktioissa, soitettiin puisto- ja koulukonsertteja, sekä tehtiin ensimmäiset konserttimatkat maamme rajojen ulkopuolelle Lahden ruotsalaiseen ystävyyskaupunkiin Västeråsiin. Vakanssikehitys oli koko 60-luvun ajan melko jähmeää, ja orkesterin pitkäjänteisen taiteellisen rakennustyön teki vaikeaksi myös muusikkojen suuri vaihtuvuus: vuosikymmenen aikana Lahdesta lähti toistakymmentä nuorta soittajaa parempien palkkojen ja työskentelyolosuhteiden houkuttelemana pääkaupunkiin, muun muassa vuonna 1963 perustettuun Suomen Kansallisoopperan orkesteriin.

Urpo Pesosen kausi kesti aina kevääseen 1978 saakka. Hän ehti viimeisinä vuosina ennen eläkkeelle siirtymistään kokea mm. alueorkesteritoiminnan hyvät ja huonot puolet, yleisömäärän kasvun, valtionavun hitaan mutta vakaan nousun sekä kokoonpanon laajenemisen. Jouko Saaren ryhtyessä jatkamaan Pesosen työtä oli orkesterissa 32 päätoimista muusikkoa, sekä niiden lisäksi muutamia niin kutsuttuja orkesterioppilaita. Saaren kaudella ohjelmisto laajeni edelleen tasapuolisesti sekä koti- että ulkomaisen musiikin saralla. Vähemmän tunnettua mutta silti laadukasta musiikkia kuultiin ns. klassikkojen kustannuksella suhteellisesti enemmän kuin Similän ja Pesosen kausilla. Orkesteriin saatiin myös muutamia pitkään kaivattuja vakansseja, joiden joukossa myös intendentin virka.

1980-luvulla Lahden kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja vaihtui kahdesti: Jouko Saarta seurasi Ulf Söderblom vuonna 1985, ja kolme vuotta myöhemmin tarttui ruoriin Osmo Vänskä. Nyt alkoi todella tapahtua aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna: orkesteriin perustettiin peräti yhdeksän tointa jousiston vahvistukseksi, aloitettiin levytystoiminta, sekä vierailtiin konsertoimassa Unkarissa saakka. Vuonna 1988 Söderblom ja Vänskä vaihtoivat tehtäviä edellisen jatkaessa päävierailijana. Kokoonpanoa kasvatettiin vuosikymmenen vaihteessa edelleen perustamalla kuusi uutta puhallinsoittajan tointa, orkesterin saavuttaessa siten 59 hengen vahvuuden. 1990-lukua värittivät mm. monet kansainvälisesti arvostetut levypalkinnot, vierailut mm. Helsingin Juhlaviikoilla, sekä eräiden Kalevi Ahon teosten kantaesitykset ja levytykset. Konserttimatkat maamme rajojen ulkopuolelle lisääntyivät huomattavasti: orkesteri konsertoi 90-luvulla mm. Pietarissa, Tukholmassa, Tallinnassa, Hampurissa, Le Havressa, Granadassa, Birmighamissa, Tokiossa ja New Yorkissa. Keväällä 1998 päätettiin lopullisesti pitkään pohdittavana olleen Sibeliustalon rakentamisesta, ja orkesteri pääsi uusiin tiloihin Vesijärven rannalle vuoden 2000 helmikuussa.

Levytykset ja ulkomaankiertueet ovat jatkuneet vilkkaina myös uuden vuosituhannen puolella. Uusista konserttikohteista mainittakoon Amsterdam, Berliini, Wien ja Lontoo, sekä Euroopan ulkopuolella esim. Osaka, Peking, Shanghai, Soul, Minneapolis, Buenos Aires ja Rio de Janeiro. Wienin kuulussa Musikvereinissa Sinfonia Lahtea on kuultu neljän konserttimatkan yhteydessä, Lontoon Proms-konserttisarjassa kahden. Japania ja Kiinaa orkesteri on ehtinyt kiertää jo neljä kertaa. Nykyisin 67-jäsenisen orkesterin työskentelyyn ovat tuoneet lisää laajuutta myös mm. yleisötyö lasten- ja nuorten kanssa, vuosittainen Sibelius-festivaali, oopperaprojektit, sekä aktiivinen kamarimusiikkitoiminta. Vierailukonsertit esim. Hämeenlinnassa tai Lahden naapurikunnissa ovat tämän päivän alueorkesterityötä. Viihdekonsertit ovat edelleen tärkeä osa toimintaa, niin kuin jo kunnallisen toiminnan alkuaikoina.

Kaksi vuosikymmentä orkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina työskennellyttä Osmo Vänskää seurasi taiteellisena neuvonantajana Jukka-Pekka Saraste, jonka jälkeen ylikapellimestarin ja taiteellisen johtajan pestiä ovat hoitaneet Okko Kamu, Dima Slobodeniouk, ja syksystä 2021 kevääseen 2025 Dalia Stasevska. Syksyllä 2025 orkesterin taiteellisena partnerina sekä Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloittaa Hannu Lintu.

Hannu Kivilä

Lahtelaiset päiväkotilapset ja palvelutalojen asukkaat pääsevät viikolla 11 juhlimaan 75-vuotiasta Sinfonia Lahtea orkesterin pienryhmäkonserteissa.

Pienryhmät vierailevat viikon aikana Lehtiojan palvelukeskuksessa, Mukkulan palvelutalossa, Jalkarannan palvelutalossa, Attendo Aavattaressa, Attendo Wellamossa, Onnelanpolussa, Esperi Launeessa, Dilan Marie- ja Betel-kodeissa, Kärpäsen palvelutalossa, palliatiivisella osastolla, Linnunlaulun palvelutalossa ja Mainiokoti Kultakaaressa sekä Pääskynpesän, Lähteen, Humpulan, Launeen, Renkomäen, Alasenjärven, Sipuran, Liipolan, Riihelän, Kilpiäisten, Villa Piiparin, Kariston, Möysän, Hennalan, Erstan ja Niemen päiväkodeissa.

Konserttien ohjelmassa on kevyempää klassista juhlakevään ja lastenmusiikkia syntymäpäivälaulua unohtamatta.

Pienryhmätoiminta on osa eri ikäryhmille suunnattua orkesterin perustoimintaan kuuluvaa yleisötyötä, jonka tavoitteena on luoda yhdenvertainen mahdollisuus tutustua klassiseen musiikkiin ja orkesterin toimintaan.

Päiväkotien ja palvelutalojen lisäksi pienryhmätoiminnan muita kohteita ovat olleet muun muassa erilaiset julkiset tilat, joissa pienryhmät soittavat juhlavuoden tervehdyksiä myöhemmin keväällä.

Nyt juhlitaan 75-vuotiasta Sinfonia Lahtea ja 25-vuotiasta Sibeliustaloa. Yhteisten 100-vuotisjuhlien kunniaksi tarjoamme lippuja syntymäpäivähintaan valikoituihin kevään konsertteihin!

15 € voimassa Sibeliustalon syntymäpäivänä su 9.3.2025

20 € voimassa ma 10.3.2025 – su 16.3.2025

Syntymäpäivälippuja voi ostaa kaksi lippua / konsertti.

Osta liput Lippu.fin verkkokaupasta tai myyntipisteistä.

Lippu.fin myyntipiste Sibeliustalossa palvelee su 9.3.2025 klo 10–15. Muina aikoina ti, ke ja pe klo 11–14 ja to klo 11–19.

Tutustu konsertteihin, ja osta liput 9.3. alkaen!

KAKSOISKONSERTTO

To 27.3.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
OKKO KAMU, kapellimestari
OTTO ANTIKAINEN, viulu
SENJA RUMMUKAINEN, sello

Johannes Brahms: Kaksoiskonsertto viululle, sellolle ja orkesterille
Anton Bruckner: Sinfonia nro 2

Johannes Brahmsin ylistys ikuiselle ystävyydelle, Anton Brucknerin taivaita tavoittelevat sointipatsaat ja Sinfonia Lahden entisen ylikapellimestarin paluu. Onko tässä täydellisen konsertin resepti?

POHJOLAN TAIKAA

To 3.4.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
OSMO VÄNSKÄ, kapellimestari
TAMI POHJOLA, viulu

Jessie Montgomery: Banner jousikvartetille ja orkesterille (Suomen ensi-esitys)
Kalevi Aho: Viulukonsertto nro 2
Ernst Pingoud: Prologi, sinfoninen runo
Jean Sibelius: Sinfonia nro 3

Suomalaisen musiikin mallikappaleet Ernst Pingoud´n romantiikasta Kalevi Ahon modernismiin saavat Sinfonia Lahden kunniakapellimestari Osmo Vänskältä ansaitsemansa käsittelyn.

KOHTAUKSIA ERÄÄSTÄ ELOKUVASTA

To 11.4.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
KRISTIAN SALLINEN, kapellimestari
EEVA MÄENLUOMA, klarinetti

Grażyna Bacewicz: Overture
Esa-Pekka Salonen: kínēma
Nikolai Rimski-Korsakov: Šeherazade

Esa-Pekka Salosen kínēma on sekä säkenöivä taiturikonsertto että elokuvallisten kohtausten sarja. Kuvitteellisen kolmiodraaman käänteitä kuljettaa Sinfonia Lahden ykkösklarinetisti Eeva Mäenluoma.

VAPPUMATINEA

To 1.5.2025 klo 13 Sibeliustalo
SAULI SAARINEN, kapellimestari

Kuohuvia melodioita, tippaleivän muotoisia kappaleita, klassikoita kuplilla ja sointeja sokerikuorrutuksella.

LEMMINKÄINEN

To 8.5.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
HANNU LINTU, kapellimestari
ILJA GRINGOLTS, viulu

Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus
Lotta Wennäkoski: Viulukonsertto ”Prosoidia” (Suomen ensi-esitys)
Jean Sibelius: Lemminkäis-sarja

Lotta Wennäkosken musiikki valloittaa syvillä sointiväreillään ja yllättävillä käänteillään. Suomen ensi-esityksenä kuultava viulukonsertto syntyi mittatilaustyönä Sinfonia Lahden luottoystävälle, Ilja Gringoltsille.

SANKARIN SÄKEET

To 15.5.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
ANJA BIHLMAIER, kapellimestari
NICOLAS ALTSTAEDT, sello

Sarah Gibson: beyond the beyond
Robert Schumann: Sellokonsertto
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 ”Eroica”

Hypnoottisella karismallaan valloittavan Nicolas Altstaedtin konsertit ovat odotettuja tapauksia. Robert Schumannin sellokonsertto on runollisen romantiikan ilmentymä, jonka tulkinnalla Altstaedt nousi maailmanmaineeseen jo 15 vuotta sitten.