Sinfonia Lahden toukokuu käynnistyy suomalaissävelin. Kapellimestari Hannu Linnun johtamassa konsertissa ensimmäisinä ääneen pääsevät pohjoiset linnut.

Sinfonia Lahti levyttää lähivuosina kaikki Einojuhani Rautavaaran kahdeksan sinfoniaa. Niistä ensimmäinen ja kuudes kuullaan Hannu Linnun johtamissa tulevan syksyn ja kevään 2026 kausikonserteissa. Johdantona tulevaan, toukokuisen konsertin avaa Rautavaaran eniten soitettu ja uuden suomalaisen musiikin kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluva orkesteriteos Cantus Arcticus.

Oulun yliopiston ensimmäiseen promootioon sävelletty Cantus Arcticus on konsertto linnuille ja orkesterille. Sen äänimateriaalina käytetyt arktiset linnunäänet Rautavaara nauhoitti hyvin tuntemallaan Liminganlahdella lintujen syysmuuton aikaan. Lisäksi hän tutki Yleisradion nauhaston tehostearkiston, josta löysi täydennystä omille äänityksilleen. Vuonna 1972 valmistuneen teoksen ensimmäisen osan Suo esitysohjeeksi Rautavaara merkitsi ”ajattele syksyä ja Tšaikovskia”. Säveltäjä Kalevi Ahon mukaan ”sen aikana tapahtuu lintujen ensimmäinen sisääntulo, joka tuntuu poistavan kaikki seinät kuuntelutilasta.”

Gramophone on arvostettu ja ympäri maailman seurattu britannialainen äänilevylehti, joka palkitsee vuosittain ansiokkaita äänitteitä eri kategorioissa. Radion sinfoniaorkesterin levytys Lotta Wennäkosken teoksista palkittiin vuoden 2023 nykymusiikkikategoriassa. Wennäkosken kansainvälinen tunnettuus on ollut hyvällä mallilla jo pitkään, tämänkaltaiset palkinnot kasvattavat sitä entisestään. Palkintovuoteen sijoittui myös nyt Lahdessa kuultavan Prosoidia -viulukonserton kantaesitys. BBC Radio 3:n, ruotsalaisen Norrlandsoperan ja Sinfonia Lahden yhteistilauksena valmistunut teos on kirjoitettu kansainväliselle huippuviulisti Ilja Gringoltsille. BBC:n sinfoniaorkesteri ensiesitti teoksen Lontoon Barbican Hallissa marraskuussa 2023, heti Wennäkosken Gramophone-palkinnon julkistuksen jälkeen. Nyt teos kuullaan ensi kertaa Suomessa, solistina myös tässä esityksessä Gringolts.

Konserton nimi Prosoidia on alkuperäinen kreikkalainen muoto sanasta prosodia, joka viittaa puhutun puheen musiikillisiin ominaisuuksiin, kuten rytmiin, äänen korkeuteen, korostuksiin ja taukoihin. ”Onko musiikki siis itse asiassa prosodiaa eli puhetta ilman semanttista ulottuvuutta”, kertoo Wennäkoski pohtineensa sävellyksensä peruslähtökohtana. Sävellyksen luonnostelu käynnistyi pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022. Tilanteen lohduttomuus sai Lotta Wennäkosken valitsemaan teoksen motoksi venäläisen Marina Tsvetajevan kirjoittaman pasifistisen repliikin, jonka hän kirjoitti vuonna 1915, ensimmäisen maailmansodan riehuessa: ”Ihmisten ei tarvitse taistella missään päin maailmaa. Katsokaa – on ilta, katsokaa, on melkein yö: Mitä sanottavaa sinulla on, oi runoilija, kenraali, rakastaja?” Kolmiosaisen teoksen viimeisen osan Wennäkoski on omistanut vuonna 2023 kuolleen opettajansa Kaija Saariahon muistolle.

Jos tämän konsertin avaavaa teosta voi pitää johdantona tulevan kauden teemoihin, niin päätösteoksena kuultava Jean Sibeliuksen Lemminkäinen käy vähintään nyökkäyksestä seuraavan Sibelius-festivaalin suuntaan. Ohjelmistoltaan uudistuva festivaali tuo Sibeliuksen rinnalle myös muita säveltäjiä, joilla on yhteys festivaalin nimikkosäveltäjään. Rautavaaran teoksen toisessa osassa voi aavistaa etäisen muistuman Sibeliuksen Tuonelan joutsenesta. Muuttoa tekevät kurjet kuuluvat molempien musiikissa.

Hannele Eklund

TO 8.5.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO
LEMMINKÄINEN

HANNU LINTU, kapellimestari (muutos 8.1.2025)
ILJA GRINGOLTS, viulu

Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus (muutos 8.1.2025)
Lotta Wennäkoski: Viulukonsertto ”Prosoidia” (Suomen ensi-esitys)
Jean Sibelius: Lemminkäis-sarja

Musiikilla on voima kohottaa, lohduttaa ja sanoittaa tunteita. Sinfonia Lahden kausikortti avaa sinulle oven konserttielämysten maailmaan. Valitse oma kausikorttisarjasi, ja nauti konserteista omalla lempipaikalla Sibeliustalossa – yhdessä maailman parhaimmista konserttisaleista.

Sinfonia Lahden kausikortti on todellinen musiikinystävän etukortti, jolla saat enemmän ja maksat vähemmän, lisäksi pääset hyödyntämään lukuisia etuja. Tilatessasi kausikortin 9.5.2025 mennessä osallistut arvontaan, jossa voittona valitsemasi kausikortti veloituksetta.

SUURI SINFONIA
21 konserttia vakiopaikalla (sisältää kaikki Sinfonia 1 ja Sinfonia 2 -konsertit)
Suuri Sinfonia -kausikortilla et jää mistään paitsi, nautit myös parhaimmista eduista – alennukset konserttilipuista 34 % edullisemmin kuin irtolippuja ostamalla.

SINFONIA 1 JA SINFONIA 2
10 konserttia vakiopaikalla
Huolella valikoidut konsertit – kumpi sarja on sinun valintasi? Konserteista nautit 20 % irtolippuja hankkivaa edullisemmin.

SUOSIKKI
Kuusi konserttia
Valitse oma musiikkimatkasi, Suosikkisarjaan voit valita kuusi mielenkiintoisinta konserttia. Suosikkisarjalaisena nautit konserttielämyksistä 12 % irtolippujen ostajaa edullisemmin.

KAUSIKORTTITILAUKSET

Suuri Sinfonia, Sinfonia 1 ja Sinfonia 2 -sarjat ovat myynnissä 18.9.2025 asti. Suosikkisarja on myynnissä 27.2.2026 asti.
Kauden 2024/2025 kausikorttipaikat ovat voimassa keskiviikkoon 30.4.2025 asti. Vahvistamattomat kausikorttipaikat vapautuvat edelleen myyntiin määräajan jälkeen.

Tutustu kausikortteihin sekä kauden konsertteihin, ja varmista paikkasi konsertteihin tilaamalla kausikortti!

Voit maksaa kausikortin myös kulttuuriedulla – mainitse kulttuuriedusta tilauksen yhteydessä.

Paperiset arvosetelit: Edenred, Smartum, Tyky-kuntoseteli
Sähköiset arvosetelit: Edenred, Ticket Virike, Ticket Duo, Smartumpay, Epassi

Sähköpostilla: sinfonialahti@lahti.fi
Myyntipalvelusta: 044 018 7199 tai 050 518 4568 (ma–pe klo 9–15)

Juhlavuottaan viettävän Sinfonia Lahden historiassa kääntyy uusi lehti taiteellisen partnerin kapellimestari Hannu Linnun johdolla

Sinfonia Lahden taiteellisena partnerina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana aloittaa syksyllä kapellimestari Hannu Lintu, joka seuraa orkesterin johdossa nelivuotisen kautensa keväällä päättävää Dalia Stasevskaa. ”Olen työskennellyt tämän suurenmoisen orkesterin kanssa jo yli kaksi vuosikymmentä ja jokainen yhteinen konserttimme on osaltaan saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että Lahdessa tehdään musiikkia kunnianhimoisesti ja taidolla”, sanoo kapellimestari Hannu Lintu.Vaikka hänen tittelinsä orkesterin organisaatiossa on taiteellinen partneri, hänen roolinsa orkesterin taiteellisen linjan suunnittelijana on yhtä vahva kuin häntä edeltäneiden ylikapellimestareiden. Hannu Lintu tunnetaan taitavana ohjelmistosuunnittelijana, joka ei arkaile muutosten tekemistä – kauden ohjelmistossa hänen kädenjälkensä on näkyvä, rohkea ja kunnianhimoinen.

Residenssisäveltäjä

Sinfonia Lahden residenssisäveltäjäksi on kutsuttu lahtelaissyntyinen Sauli Zinovjev (s. 1988). ”Tämä musiikki on saanut alkunsa samoilta kaduilta ja konsertti-illoista, joissa itse kasvoin kuunnellen, haaveillen ja vähitellen omaa ääntäni etsien”, sanoo Sauli Zinovjev, jonka kausi residenssisäveltäjänä käynnistyy kantaesityksellä kauden avajaiskonsertissa Hannu Linnun johdolla. Uusi teos Fade out on Sinfonia Lahden tilaus. Zinovjev kutsuu teostaan ”vuoristoratabiisiksi”, jossa mennään eikä meinata. Tammikuussa säveltäjältä kuullaan A Savage Beat Suomen ensi-esityksenä, ja maaliskuussa nuottitelineillä on Wiegenlied Hannu Linnun johdolla.

Rautavaaran sinfonioiden kokonaislevytys

Tärkeä säveltäjänimi kaudessa on myös Einojuhani Rautavaara, jonka sinfonioista ensimmäinen ja kuudes kuullaan Hannu Linnun johtamissa kausikonserteissa. Sinfonia Lahti tulee lähivuosina levyttämään kaikki Rautavaaran kahdeksan sinfoniaa Linnun johdolla. Orkesterin levytyshistoriassa tämä on neljäs suomalaisen säveltäjän sinfonioiden kokonaislevytys.

Uudistunut Sibelius-festivaali

Hannu Lintu on suunnitellut kolme seuraavaa Sibelius-festivaalia kokonaisuutena. Hänen johdollaan Sibelius-festivaalin konserteissa kuullaan nyt ensimmäisen kerran nimikkosäveltäjän lisäksi myös muiden säveltäjien teoksia. Ohjelmiston ydin on kuitenkin edelleen Sibelius. ”Olen kokenut Sibelius-festivaalin suunnittelun erityiseksi kunniatehtäväksi ja halunnut pitää ohjelmiston painopisteen säveltäjämestarin tuotannossa”, Hannu Lintu sanoo. Sinfonia Lahti soittaa Linnun johdolla kaikki festivaalin orkesterikonsertit vuosina 2025–2027.

Ensi kertaa Lahdessa

Tulevalla kaudella yleisölle esitellään useita uusia ja mielenkiintoisia taiteilijanimiä, jotka Hannu Lintu on kutsunut Sibeliustaloon. Kapellimestari Christian Schumannin marraskuun konsertin ohjelmassa on Johannes Brahmsin pianokvartetto Arnold Schönbergin orkesterisovituksena, jota voisi myös kutsua Brahmsin viidenneksi sinfoniaksi. Maailman huippuorkestereiden vakiovieras viulisti Akiko Suwanai taituroi Sergei Prokofjevin toisen viulukonserton solistina.

Tammikuussa Sinfonia Lahti saa vieraakseen tunnetun Jean Sibeliuksen musiikin tuntijan, brittiläisen kapellimestari Andrew Manzen.Samassa konsertissa lavalla nähdään kilpailuvoittajat viulisti Christel Lee ja pianisti Denis Kozukhin sekä Sinfonia Lahden kauden 2016/2017 residenssitaiteilija sellisti Jonathan Roozeman. Ukrainalainen kapellimestari Kirill Karabits tarjoilee itäeurooppalaisen musiikin makuja toukokuussa. Nuoren polven huippuja edustavat myös viulisti Daniel Lozakovich, sellisti Jakob Koranyi sekä pianistit Alexander Melnikov ja Elisabeth Brauss.

Odotetut uusintavierailijat

Nykymusiikin jättiläinen John Adams tuo uusintavierailullaan syyskuussa mukanaan oman teoksensa Frenzyn, joka kuullaan nyt ensi kertaa Pohjoismaissa. Uusintavierailulle saadaan myös klassismin ja barokin syvällinen tulkitsija Masaaki Suzuki. Kapellimestari John Storgårdsin edellisestä vierailusta Lahdessa on vierähtänyt pitkä tovi. Odotus palkitaan lokakuussa, jolloin hän astuu Sinfonia Lahden eteen kapellimestarina ja viulusolistina. Toivotun paluun tekevät myös kapellimestarit Tabita Berglund ja Tianyi Lu sekä suuren hurmion herättäneet pianistiveljekset Lucas ja Arthur Jussen.

Lahtelaisyleisön suosikkeihin kuuluu niin ikään kapellimestari Tomas Djupsjöbacka, jonka johtamassa konsertissa solistin paikalle asettuu lyömäsoitintaiteilija Vivi Vassileva. Sauli Zinovjevin A Savage Beat -teoksessa solisti navigoi eri puolille lavaa sijoitettujen, pitkälti kierrätystavaraa olevien lyömäsoitinten välillä.

Huhtikuussa Sibeliustalon lavalla loistaa viulutaiteilija Elina Vähälä, jonka tulkinta Max Bruchin ensimmäisestä viulukonsertosta on monien toiveiden täyttymys.Konsertin johtaa ensimmäistä kertaa Lahdessa vieraileva Tampere Filharmonian ylikapellimestari Matthew Halls.

Suosikkiteoksia

Yleisöä hellitään kauden ohjelmissa usealla suosikkiteoksella. Kausikonsertit avataan syyskauden alussa Ludwig van Beethovenin yhdeksännellä sinfonialla. Sergei Prokofjevin orkesterisarja baletista Romeo ja Julia, Johann Sebastian Bachin pääsiäisen ajan klassikko Johannes-passio ja Pjotr Tšaikovskin baletista Joutsenlampi koottu orkesterisarja ovat monen kuulijan toivelistalla. Antonio Vivaldin Vuodenajat saa puolestaan vertaansa vailla olevan tulkinnan kapellimestari-viulisti Jan Söderblomin johdolla. Kausi päättyy suurenmoiseen sointikylpyyn, kun nuoriso-orkesteri Vivo ja Sinfonia Lahti yhdistävät voimansa Gustav Holstin Planeettojen äärellä. Konsertin johtaa Vivon taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo.

Juhlakonsertit jatkuvat

Sinfonia Lahden 75-vuotisjuhla näkyy ja kuuluu myös syyskaudella, erityisesti itsenäisyyspäivänä, jolloin juhlistetaan 120-vuotiasta Lahden kaupunkia. Juhlakonsertin johtaa Janne Nisonen ja Sibeliuksen viulukonserton solistina esiintyy yksi vuoden 2025 Jean Sibelius -viulukilpailun finalisteista. Juhlateema jatkuu alkukeväällä Sinfonia Lahden pitkäaikaisen ylikapellimestari Okko Kamun 80-vuotisjuhlakonsertilla.

Sinfonia Lahden soittajat parrasvaloissa

Juhlimisen aiheena sopii pitää myös Sinfonia Lahden arvostusta omia soittajiaan kohtaan. Kauden solisteina soittaa jälleen erinomaisia muusikoita orkesterin omista riveistä: klarinetisti Nora Niskanen syyskuussa, viulisti Aleksi Trygg ja alttoviulisti Kei Ito lokakuussa ja trumpetisti Bogdan Dekhtiaruk toukokuussa. Orkesterin soittajien taidot asettuvat parrasvaloihin myös kauden uutuudessa: vapaapääsyisissä After Work -kamarimusiikkikonserteissa Lahden kaupungintalon sisäpihalla. Soittajat vastaavat myös itse kamarimusiikkikonserttien ohjelmasuunnittelusta.

Koko perheen konsertit

Lapsilla ja perheillä on kautta historian ollut Sinfonia Lahden konserttikausissa tärkeä asema.  Marraskuussa konserttisalissa raikuvat Tuomo Rannankarin lastenlaulut. Joulukuussa palataan orkesterin vuonna 1998 julkaiseman Joulun ihmemaa -albumin tunnelmiin Laulupuu-kuoron ja kapellimestari Ruut Kiisken seurassa. Kauden päättää jouluperinteeksi asettunut Lumiukko-elokuvakonsertti. Huhtikuussa asetutaan luonnon ja musiikin vastustamattoman hienon yhdistelmän äärelle Tunturin tarina -elokuvakonsertissa.

Poppia ja punaneniä

Lauluyhtye Rajaton ja Sinfonia Lahti jatkavat yhteistyötään kahdella herkullisella konsertilla: ABBAn klassikoilla sekä uudella produktiolla Bee Geesin superhittien parissa. Sovitukset ovat muhkeita ja mukana saa tanssia! Kotimainen yleisön lemmikki, laulaja-lauluntekijä Arppa yhtyeineen debytoi Sinfonia Lahden solistina maaliskuussa. Sovitukset hänen omintakeisesta musiikistaan kaikilta neljältä levyltä on tehnyt konsertin kapellimestari Mikko Pellinen.

Vappua juhlitaan ensi keväänä perusteellisesti Ako Kiisken johdolla. Aattona Vapun etkoilla jalan alle menevät suomipopin hitit, solisteina yleisöhurmurit Jepa Lambert ja Lauri Mikkola. Vappupäivän matineassa puolestaan ollaan ihan nenät naurusta punaisina, kun jo ikoniseen maineeseen noussut klovneriaryhmä Red Nose Company ottaa vapputahdit haltuun. Ako Kiiski kipparoi myös marraskuun suomalaisen elokuvamusiikin konsertin, jossa solisteina hurmaavat Oona Airola ja Lahden oma Mikael Saari. Uuteen vuoteen siirrytään jo perinteeksi muodostuneella Uuden vuoden konsertilla.

Lipunmyynti kauden konsertteihin alkaa keskiviikkona 14.5.2025 klo 10 Lippu.fin myyntikanavissa. Bee Gees ja Abba -konsertit sekä Sibelius-festivaali 2025 ovat jo myynnissä.

Kausikortit ovat myynnissä – Suuri Sinfonia, Sinfonia 1 ja Sinfonia 2 sarjat ovat myynnissä 18.9.2025 asti. Suosikkisarja on myynnissä 27.2.2026 asti.

Sinfonia Lahden juhlakevät huipentuu puistokonserttiin Mukkulan tapahtumapuistossa torstaina 5.6.2025. Konsertti on myös osa Lahden kaupungin 120-vuotisjuhlavuoden kesän ohjelmaa. Vapaa pääsyisen tapahtuman järjestävät yhteistyössä Lahden kaupunki, Sinfonia Lahti sekä Möysän Musaklubi ja Soundfest.

– Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty puistokonserttimme oli suuri menestys, ja olemme erittäin iloisia, että voimme jälleen yhteistyössä tarjota kaupunkilaisille klassisen musiikin konsertin Vesijärven rannalla luonnon keskellä, iloitsee Sinfonia Lahden intendentti Maija Kylkilahti.

Konsertin johtaa kapellimestari Kaapo Ijas, ja solistina kuullaan nuorta lahtelaista viulistia Silvia Marjasta. Illan isäntänä toimii Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.

Puistokonsertin ohjelma

Puistokonsertin keskiössä on tälläkin kertaa Jean Sibeliuksen musiikki – rakastettu toinen sinfonia sekä konsertin huipennuksena Finlandia. Konsertin aloittaa Lasse Mårtensonin klassikko Myrskyluodon Maija. Tuore Juhani Heinonen -viulukilpailun voittaja viulisti Silvia Marjanen taituroi Camille Saint-Saënsin Havanaisen solistina.

– Sinfonia Lahti täyttää tänä vuonna 75 vuotta, joten on hienoa päättää juhlakeväämme Finlandian säveliin, jatkaa Maija Kylkilahti.

Ennen puistokonserttia järjestetään yhteislaulukonsertti, jossa Heidi Pakarinen johdattaa yleisön yhteislaulun pariin Matti Hussin ja Hannu Kellan kanssa. Yhteislaulukonsertissa kuullaan viihdemusiikkia paikallisvivahtein.

Sinfonia Lahden konsertti alkaa kello 18 ja kestää reilun tunnin. Yhteislaulu alkaa klo 16.30. Tapahtuma-alueen portit avataan klo 16. Alueella on tapahtuman aikana ruoka- ja juomamyyntiä sekä anniskelualue.

Konsertilla on säävaraus.

Mukkulan tapahtumapuisto sijaitsee Mukkulan kaupunginosassa, Ritaniemen kärjessä, upean Vesijärvimaiseman äärellä.

Myrskyluodon Maija -elokuvan soundtrack on voittanut Jussi-palkinnon Vuoden musiikki -kategoriassa. Musiikin elokuvaan on säveltänyt Lauri Porra. Sibeliustalossa äänitetyllä levyllä Sinfonia Lahtea johtaa ylikapellimestari Dalia Stasevska.

Tiina Lymin ohjaama ja käsikirjoittama Myrskyluodon Maija perustuu Anni Blomqvistin Myrskyluoto-kirjasarjaan ja sijoittuu 1800-luvun Suomen rannikkoseudulle. Katsojaennätyksiä rikkova elokuva nähtiin Sinfonia Lahden säestämänä Sibeliustalon valkokankaalla loppuunmyydyissä elokuvakonserteissa kevätkaudella 2024.

Pääsiäisajan musiikin pääosassa ovat suuret ja rakastetut kirkkomusiikkiteokset, jotka sopivat hienosti myös akustisesti onnistuneisiin konserttisaleihin, kuten Lahden Sibeliustaloon. Sinfonia Lahden hiljaisen viikon konsertin sävelet jäivät säveltäjänsä viimeisiksi.

Wolfgang Amadeus Mozartin elämä päättyi joulukuun viidentenä päivänä 1791. Vuosi oli ollut elämän ja työn täyteinen. Kevään ja kesän aikana valmistui kaksi oopperaa, Taikahuilu ja La Clemenza di Tito, heinäkuussa syntyi perheen kuudes lapsi. Lisäksi piti saada valmiiksi omituisen amatöörisäveltäjä kreivi Franz von Walsegg-Stuppachin tilaama sielunmessu, josta ei saanut kertoa kenellekään, eikä partituurista saanut tehdä kopioita. Kreivi halusi ensi-iltayleisön luulevan teosta hänen säveltämäkseen.

Mozart ryhtyi säveltämään sielunmessua lokakuussa arvellen saavansa sen valmiiksi neljässä kuukaudessa. Tavoite ei ollut epärealistinen, hän oli nopea. Mutta nyt terveys petti hänet. Mozart oli kärsinyt kuumeilusta, joka syksyllä paheni vakavaksi. Hän työskenteli sairaudestaan huolimatta ja vietti viimeiset päivänsä vuoteen omana. Vielä kuolemaa edeltävänä päivänä hänen ystävänsä kokoontuivat sairaan säveltäjän luo laulamaan läpi keskeneräistä partituuria. Seuraavana päivänä Mozart kuoli, ja teos jäi pahasti kesken.

Vain messun ensimmäinen osa Introitus oli valmis, Kyrie, Sequentia ja Offertorio -osuuksista oli valmiina solistien ja kuoron osuuksia sekä keskeneräisiä luonnoksia orkesteriosuuksista. Viimeiset messun osat Sanctus, Agnus Dei ja Communio puuttuivat kokonaan. Teos oli säveltäjän menehtymisestä huolimatta kuitenkin saatava valmiiksi, tilauspalkkio jäisi muuten haaveeksi. Perheen taloudellinen ahdinko oli jo muutenkin ankara. Requiemin viimeisteli Mozartin oppilas Franz Süssmayer. Teoksen syntyhistoria on niin dramaattinen, etteivät sen jälkeensä jättämät huhut ja tarinat ole mikään ihme. Tutkijoille se on tarjonnut runsaasti aineistoa. Lopputuloksena on joka tapauksessa suurenmoinen teos solisteille, kuorolle ja orkesterille.

Sinfonia Lahden esityksen johtaa irlantilaissyntyinen barokkispesialisti Peter Whelan. Hän on Irish Baroque Orchestran taiteellinen johtaja ja Norwegian Wind Ensemblen vanhan musiikin sisältösuunnittelija. Whelania pidetään sukupolvensa ansioituneimpiin kuuluvana historiallisesti informoidun esitystavan asiantuntijana.

Requiemin solistit ovat nuoremman sukupolven suomalaistähtiä. Sopraano Aurora Marthens on vuoden 2017 Timo Mustakallio -kilpailun voittaja. Viime vuonna hän sai toisen palkinnon kansainvälisesti korkealle arvostetussa ARD-kilpailussa Saksassa. Hän kuuluu Wienin valtionoopperan solistikuntaan.

Mezzosopraano Elli Vallinoja on vieraillut Suomen Kansallisoopperassa säännöllisesti vuodesta 2010. Tampereen Oopperassa hän debytoi vuonna 2024 ja palasi tänä keväänä Tampereen Oopperan ja Savonlinnan Oopperajuhlien yhdessä tuottaman Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan toisen naisen rooliin. Teos on tulevana kesänä myös Savonlinnan ohjelmistossa.

Tenori Markus Nykänen debytoi Suomen Kansallisoopperassa vuonna 2016 Eicca Toppisen ja Perttu Kiviojan oopperassa Indigo, ja on sen jälkeen vieraillut talossa säännöllisesti. Hänen tuoreimpia roolejaan Kansallisoopperan näyttämöllä ovat Pohjalaisia -oopperan Antti Hanka (2024) ja Iloinen leski -operetin Camille de Rosillon (2025).

Basso Matti Turunen on oopperalaulaja, kirkkomuusikko ja pedagogi. Hän on esiintynyt useiden oopperatalojen näyttämöillä aina Milanon Teatro alla Scalasta Suomen Kansallisoopperaan. Turunen on Suomen Wagner-seuran Bayreuth-stipendin saaja ja kysytty kirkkomusiikkiteosten solisti.

Kuorona hiljaisen viikon konsertissa on Sinfonia Lahden luottokuoro Dominante, jonka on tähän konserttiin valmentanut kuoroa vuodesta 1981 luotsannut Seppo Murto.

Hannele Eklund

TO 16.4.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO
MOZARTIN REQUIEM

PETER WHELAN, kapellimestari
AURORA MARTHENS, sopraano
ELLI VALLINOJA, mezzosopraano (muutos 17.9.2024)
MARKUS NYKÄNEN, tenori
MATTI TURUNEN, basso
DOMINANTE

Wolfgang Amadeus Mozart: Requiem

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren

Kohtauksia eräästä elokuvasta -konsertissa huhtikuun toisella viikolla kuullaan musiikkia, joka on saanut innoituksensa elokuvista ja Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Konsertin johtaa yksi nousevista nuorista kapellimestareistamme, ja solistina loistaa orkesterin oma klarinettitähti.

Sinfonia Lahden yleisö saa usein nauttia Eeva Mäenluoman hienoista klarinettisooloista orkesterin konserteissa. Klarinettiryhmän äänenjohtajan tehtävää Lahdessa vuodesta 2008 hoitanut Mäenluoma on monipuolinen muusikko, joka tuntee suomalaisen orkesterikentän läpikotaisin sekä solistina että orkesterimuusikkona. Hän on myös aktiivinen kamarimuusikko, joka on esiintynyt sekä teatterin lavalla että elokuvien ääniraidoilla.

Tässä konsertissa Eeva Mäenluoma astuu äänenjohtajan paikaltaan orkesterinsa eteen Esa-Pekka Salosen kínēman solistina. Klarinetille ja jousiorkesterille vuonna 2021 valmistunut teos on jatkoa kolmelle muulle Salosen pandemia-ajan sävellykselle, joista yksi oli Kansallisoopperan tilaama immersiivis-interaktiivinen installaatioteos Laila, toinen musiikkia Aku Louhimiehen elokuvaan Odotus ja kolmas klarinetille ja jousille sävelletty kappale Jörn Donnerista tehtyyn tv-dokumenttiin.

Salonen on kertonut saaneensa ratkaisevan impulssin kínēman säveltämiseen ystävänsä Magnus Lindbergin kehotuksesta laajentaa tv:lle tehty kappaleen konsertoksi. Teoksen nimestä säveltäjä kertoo näin: ”kínēma on muinaiskreikkaa ja tarkoittaa liikettä. Ranskalainen keksijä Léon Bouly antoi nimen 1892 patentoimalleen elävän kuvan taltiointi- ja esityslaitteelle.” Sana sopi yhdistämään ajatuksen jatkuvasta liikkeestä ja viittauksen teoksen elokuvamusiikkitaustaan. Eeva Mäenluoma tuntee Salosen sävelkielen, hänen käsissään säkenöivä viisiosainen taiturikonsertto saa taatusti erinomaisen tulkinnan.

Konsertin kapellimestari Kristian Sallinen lukeutuu nuoriin, komeaa kansainvälistä uranousua tekeviin suomalaiskapelimestareihin. Hän on jo ansainnut kannuksensa debyyteillä Tampereen ja Turun filharmonisten orkestereiden, Lapin ja Keski-Pohjanmaan kamariorkestereiden sekä Baselin ja BBC:n sinfoniaorkestereiden kapellimestarina. Viime kesänä hän näytti kykynsä hyppäämällä lyhyellä varoitusajalla johtamaan Avantin Suvisoiton päätöskonsertin vaativan ohjelman. Suuren suomalaisyleisön tietoisuuteen Sallinen nousi YLE TV 1:n suositussa Elämäni biisi -ohjelmassa, jonka klassisen musiikin erikoisjaksoissa hän herätti suurta ihastusta Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina.

Musiikkiopintonsa Kristian Sallinen aloitti viisivuotiaana viulunsoitolla, mutta instrumentti vaihtui sittemmin alttoviuluksi. Kapellimestariopintonsa Sallinen aloitti Jorma Panulan oppilaana, ja hän viimeistelee nyt opintojaan Sakari Oramon johdolla Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Sinfonia Lahden lisäksi Sallinen tekee tällä kaudella debyyttejä useissa orkestereissa eri puolilla Eurooppaa.

Sallisen Lahdessa johtaman konsertin avaa puolalaisen Grażyna Bacewiczin (1909–1969) orkesterialkusoitto vuodelta 1943. Kotikaupunginsa Lódźin konservatoriossa viulu- ja piano-opintonsa aloittanut Bacewicz pääsi vuonna 1932 saamansa apurahan turvin jatkamaan 15-vuotiaana aloittamiaan sävellysopintoja Pariisiin arvostetun pedagogin Nadia Boulangerin ohjauksessa. Viulusolistina ympäri Eurooppaa menestyneen Bacewiczin sävellysluettelossa on kaikkiaan seitsemän viulukonserttoa, joiden kantaesityksissä hän yleensä soitti soolo-osuudet itse. Hän toimi Puolan radio-orkesterin konserttimestarina ennen toisen maailmansodan syttymistä. Alkusoitto on kirjoitettu Puolan saksalaismiehityksen aikana, ja se kantaesitettiin vuonna 1945 Krakovan nykymusiikkifestivaaleilla.

Nikolai Rimski-Korsakovin Šeherazade päättää huhtikuisen konsertti-illan Tuhannen ja yhden yön tarinoiden tunnelmissa. Sarjan teemat ovat peräisin 1800-luvulla Euroopassa laajalti tunnettujen hahmojen, kuten merenkulkija Sinbadin ja puunhakkaaja Ali Baban tarinoista. Rimski-Korsakov ei itse alun perin antanut sarjansa osille nimiä. Niistä on vastuussa hänen entinen oppilaansa Anatoli Ljadov, joka otsikoimat neljä osaa ovat nimeltään Meri ja Sinbadin laiva, Kalandarin prinssin tarina, Nuori prinssi ja nuori prinsessa sekä Juhlat Bagdadissa. Ensimmäisessä osassa tutustutaan myös Šeherazadeen, jota edustaa lyyrinen sooloviuluteema.

Hannele Eklund

To 10.4.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
KOHTAUKSIA ERÄÄSTÄ ELOKUVASTA

KRISTIAN SALLINEN, kapellimestari
EEVA MÄENLUOMA, klarinetti

Grażyna Bacewicz: Overture
Esa-Pekka Salonen: kínēma
Nikolai Rimski-Korsakov: Šeherazade

Sinfonia Lahti ja Sibeliustalo ovat yhdessä kasvaneet kansainväliseksi käsitteeksi. Voidaan sanoa, että ilman Sinfonia Lahtea ei olisi myöskään Sibeliustaloa. Kansainvälisesti tunnetulle ja korkeatasoisesti kehittyneelle orkesterille haluttiin akustisesti soiva sali, yksi maailman parhaimmista.

”Sinfonia Lahdesta on 75 vuoden aikana tullut yksi Suomen parhaimmista orkestereista ja kansainvälisesti tunnustettu Sibelius-orkesteri. Orkesterin nousu Lahden ihmeeksi on vaatinut jokaiselta ennakkoluulotonta ja tinkimätöntä asennetta ja tällä asenteella jatketaan edelleen”, kertoo intendentti Maija Kylkilahti ja jatkaa: ”Sibeliustalon avaaminen 25 vuotta sitten toi orkesterille akustisesti maailman parhaan kodin ollen soinnillaan yksi orkesterin soittimista.”

Paljon onnea, Lahti! -juhlakonsertteihin on ylikapellimestari Dalia Stasevska valinnut vaikuttavan ohjelman. Konsertin aloittaa lahtelaislähtöisen Sauli Zinovjevin orkesterisävellys an adagio. Säveltäjä, taiteen akateemikko Kaija Saariahon teosluetteloon kertyi yli sata teosta, viimeisenä trumpetisti Verneri Pohjolalle sävelletty trumpettikonsertto HUSH. Solisti Verneri Pohjola kuvaa konserttoa vahvatunnelmaiseksi ja riipaisevaksi: ”Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta ja rajallista elämä on. Siinä ovat läsnä ihmisen elämän merkitys ja tarkoitus”.

Juhlakonsertit huipentuvat Dalia Stasevskan johdolla Jean Sibeliuksen mestariteokseen Kullervoon. Itseoikeutetusti kuorona on Ylioppilaskunnan Laulajat. Ensi kertaa järisyttävä Kullervo kuultiin Sibeliustalossa yhdessä YL:n kanssa syksyllä 2000 Osmo Vänskän johdolla, ja siitä lähtien Sinfonia Lahti & YL ovat niittäneet mainetta Kullervo-esityksillä. Syntymäpäiväkonserteissa Kullervon solisteina loistavat sopraano Johanna Rusanen ja baritoni Ville Rusanen.

Molempina iltoina ennen konsertteja järjestetään Johdatus konserttiin -tilaisuus, jossa kuullaan Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkön juhlapuhe otsikolla Elämä vaatii taidetta.

Konserttipäivien juhlallisuudet alkavat Juhlavuoden talokierroksilla, joissa tutustutaan Sibeliustalon historiaan ja arkkitehtuuriin sekä erityisesti Sinfonia Lahteen. Metsähallissa voi tutustua Sibeliustalo 25-juhlanäyttelyyn. Juhlan kunniaksi Sibeliustalo sekä Lahden radiomastot valaistaan oranssilla molempina iltoina.

Ke 19.3. & to 20.3.2025 Sibeliustalo
PALJON ONNEA, LAHTI!
Sinfonia Lahti 75 vuotta & Sibeliustalo 25 vuotta
DALIA STASEVSKA, kapellimestari
VERNERI POHJOLA, trumpetti
JOHANNA RUSANEN, sopraano * muutos 19.3.2025
VILLE RUSANEN, baritoni
YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT

Sauli Zinovjev: an adagio
Kaija Saariaho: Trumpettikonsertto HUSH
Jean Sibelius: Kullervo

Klo 16.30 Juhlavuoden talokierros (liput 9 €, Ticketmaster)

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Puusepän sali
Juhlapuhe: Elämä vaatii taidetta
Kaisa Rönkkö, johtaja, Taiteen edistämiskeskus