Hannu Lintu tekee odotetun debyyttinsä Naantalin Musiikkijuhlilla Sinfonia Lahden kanssa Don Juanin jäljillä -konsertilla, jonka solistina esiintyy Arto Noras.

Syksyllä 2025 Sinfonia Lahden taiteellisena partnerina aloittava Hannu Lintu tekee Naantalin Musiikkijuhlien debyyttinsä 4.6.2025 yhdistäen ohjelmaan Straussin, Sallisen ja Sibeliuksen musiikkia.

Konsertin Don Juan -teema tuo esiin hahmosta kaksi puolta: hulttiomaisen hurmurin ja surullisen ritarin. Siinä missä Jean Sibelius vihjaa kainosti Don Juanin legendaan toisessa sinfoniassaan, kuvaa Richard Strauss sydäntensärkijän lemmenseikkailuja säälimättömällä tarkkuudella.

Aulis Sallisen suosituimpiin teoksiin kuuluva Don Juanquixoten yölliset tanssit sai kantaesityksensä vuonna 1986 Naantalissa Arto Noraksen toimiessa itseoikeutetusti teoksen solistina kuten nytkin. Epäonnisten Donien valloitusretket yhdistyvät vinksahtaneeksi fantasiaksi, jossa tragedia ja komedia muuttuvat solistisen sellon seikkaperäiseksi saduksi. Teos on kiertänyt maailmaa Arto Noraksen matkassa kantaesityksestään lähtien ja nyt sen on aika palata takaisin Naantaliin juhlistamaan säveltäjänsä Aulis Sallisen 90-vuotisjuhlaa.

– Iloitsen Sinfonia Lahden ja Hannu Linnun vierailusta Naantalissa heti festivaalin alussa upealla eri tyylikausien kulttiteokset esittelevällä Don Juan -ohjelmalla, kertoo Naantalin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Elina Vähälä.

Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään 3.-14.6.2025

Liput ovat myynnissä Lippu.fi:n myyntikanavissa.

Suurten juhlien kevätkausi huipentaa Dalia Stasevskan nelivuotisen kauden Sinfonia Lahden ylikapellimestarina. Kevätkaudella juhlitaan myös yhteisiä 100-vuotissyntymäpäiviä, kun Sinfonia Lahti täyttää 75 vuotta ja Sibeliustalo 25 vuotta.

Dalia Stasevskan ohjelmistosuunnittelussa uusi ja vanha asettuvat tyylikkäästi rinnakkain, ja juhlakevät tarjoaakin lukuisia elämyksiä joulupakettiin – suosikkikonserttoja ja uusia tuttavuuksia, mieleenpainuvia melodioita ja mestariteoksia, suomi-klassikoita ja pop-hittejä. Tutustu konsertteihin ja valitse lahjaksi konsertti, joka herättää aistit, virkistää ja rentouttaa sekä saa maailman näyttämään kirkkaammalta.  

”Kuluneet kolme kautta kanssanne ovat olleet ikimuistoiset. Olen syvästi kiintynyt sekä orkesteriin että Lahden kaupunkiin ja sen hienoihin asukkaisiin. Orkesterilla on upea historia, jopa poikkeuksellinen Suomen musiikkihistoriassa. On ollut merkityksellistä saada olla osa orkesterin matkaa, ja Sinfonia Lahdella tulee aina olemaan tärkeä paikka sydämessäni. Tämä viimeinen kauteni olkoon musiikin, ystävyyden ja ilon juhlaa.” – Dalia Stasevska

Kun mustia ja valkoisia koskettimia on vierekkäin kaikkiaan 88 kappaletta, pianonsoitto soveltuu mainiosti useamman kuin yhden soitettavaksi. Myös kahdella instrumentilla soittava pianoduo on kiinnostava solistikokoonpano.

Kun piano 1800-luvulla yleistyi eurooppalaisten porvariskotien suosikkisoittimena, sille syntyi myös entistä monipuolisempaa soitettavaa. Pianotunnit kuuluivat säätyläis- ja porvaristoperheiden lasten kasvatukseen, erityisesti tyttöjen salonkikasvatukseen, jossa ranskan kielen oikean ääntämyksen oppiminen ja pianonsoitto olivat keskeisiä.

Ajan muotisoitin valloitti myös Suomen, jossa kotimusisointia harrastettiin innokkaasti. Säätyläiskotien tapoihin kuuluivat illanvietot ja tanssiaiset, mikä edellytti pianon hankkimista talouteen. Helsinkiläisiin perukirjoihin kirjattujen omaisuusluetteloiden mukaan kaupungin ensimmäiset pianonomistajat 1800-luvun alkupuolella olivat säätyläisistä mallia ottaneet varakkaat kauppiaat ja kaupunkiin muuttaneet senaatin virkamiehet. Suomessa on ollut myös omaa soitintuotantoa jo 1700-luvulla. Ammattimaisia pianonrakentajia 1800-luvulla oli aluksi erityisesti Turussa ja sittemmin vauhdilla kasvavassa Helsingissä, jossa soittimille oli myös kysyntää.

”Ei ole yhtään suurta oratoriota, oopperaa, kvartettoa, konserttoa tai laulua, jota ei voisi sovittaa pianolle kaksi- tai nelikätisesti”, kirjoitti englantilainen rouva H.R. Haweis 1800-luvun lopulla. ”Laajuudessaan pianomusiikki todennäköisesti ylittää kaikille muille instrumenteille sävelletyn musiikin.” Illanvietoissa perheiden kesken nelikätinen soitto oli suosiossa. Yhdessä saattoivat soittaa äidit ja tyttäret tai isovanhemmat ja lapsenlapset.

1800-luvun puolivälissä kiinnostus pianoihin kasvoi muissakin yhteiskuntaluokissa ja hinnat alkoivat laskea. Pääkaupungissa toimi useita pianoliikkeitä, joista soittimen saattoi joko ostaa tai vuokrata. Myös nuotteja oli runsaasti saatavilla. Niitäkin saattoi sekä ostaa että lainata. Huomattavin musiikkikustantaja 1870-luvulla oli A. E. Lindgren, jonka liike möi myös soittimia. Ohjelmistoa oli runsaasti pianolle nelikätisesti, kahdelle pianolle kahdeksankätisesti ja kaikkea siltä väliltä.

Tänä päivänä maailman konserttilavoilla esiintyy säännöllisesti vakiintuneita pianoduoja. Niitä ovat muodostaneet monet nimekkäät pianotaiteilijat kuten Radu Lupu ja Murray Perrahia sekä Vladimir Ashkenazy ja André Previn. Kokoonpanona pianoduo on sekä intiimi että ilmaisuvoimainen, mikä sisarusten muodostamissa duoissa tuntuu välittyvän erityisen selkeästi. Suomalaisyleisölle tutut ranskalaissisarukset Katia ja Marielle Labèque sekä espanjalaisveljekset Víctor ja Luis del Valle ovat usein herättäneet ihastusta ja ihmetystä soitolla, joka tuntuu syntyvän kuin yhdestä mielestä.

Tällaisesta soitosta nautitaan Kaksipäinen piano -konsertissa 23.1., jonka solisteina soittavat hollantilaisveljekset Lucas ja Arthur Jussen. Vuonna 1993 ja 1996 syntyneiden veljesten soittoa on kuvattu symbioottiseksi. Pojat saivat ensimmäiset pianotuntinsa kotikaupungissaan Hilversumissa ja pian heidät jo kutsuttiin esiintymään kuningatar Beatrixille. Vuonna 2005 veljesten opettajaksi tuli Maria João Pires, joka opasti heitä usean vuoden ajan. Veljekset opiskelivat myös erikseen: Lucas Yhdysvalloissa ja Madridissa, Arthur Amsterdamin konservatoriossa. Tänä päivänä veljekset ovat Orchestre Philharmonique de Monte-Carlon residenssitaiteilijoita ja esiintyvät säännöllisesti arvostettujen orkestereiden solisteina Chicagosta Tukholmaan ja Hong Kongista Lahteen.

Konsertin kapellimestari, virolaissyntyinen Kristiina Poska tekee tässä konsertissa debyyttinsä Sinfonia Lahden kapellimestarina. Vuoden 2010 Donatella Flick LSO -kilpailun ja 2012 Malko-kilpailun finalisti on toiminut Flanderin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina kaudesta 2019/20 lähtien ja Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin päävierailijana kaudesta 2021/22. Ensi kesänä hän aloittaa kautensa Orchestre Français des Jeunesin musiikillisena johtajana.

Hannele Eklund

To 23.1.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
KAKSIPÄINEN PIANO

KRISTIINA POSKA, kapellimestari
LUCAS & ARTHUR JUSSEN, piano

Gabriel Fauré: Pelléas et Mélisande
Francis Poulenc: Konsertto kahdelle pianolle
Johannes Brahms: Sinfonia nro 3

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren’

Lukemattomissa kodeissa ympäri maailmaa napsautetaan televisio päälle uuden vuoden päivänä ja uppoudutaan valssin pyörteisiin Wienin filharmonikoiden tahdissa.

Strauss-dynastian elämäniloiset sävelmät ja kupliva sampanja liittyvät nykyisin miltei itsestään selvästi vuoden alun juhlintaan. Vuosikymmeniä Wienistä televisioitu konsertti on kuulunut uuden vuoden perinteisiin yhtä vahvasti kuin aikanaan Coca-Cola-yhtiön luoma joulupukin punainen virkapuku jouluun. On vaikeaa kuvitella luontevampaa tilaisuutta täydelle konserttiohjelmalle kepeitä valsseja, marsseja ja masurkkoja. Kepeydestään huolimatta ne eivät ole helppoa soitettavaa: melodiat ovat kaikille tuttuja, niiden on soitava juuri niin täyteläisesti, rytmikkäästi ja lennokkaasti kuin kotimaassaankin.

Ennen vuotta 1842 Wienin kaupungilla ei ollut omaa ammattiorkesteria. Sinfoniakonsertteja varten orkesterit koottiin erikseen, vakiintuneita ammattikokoonpanoja oli vain teattereissa. Wienin filharmonikot muodostettiin kapellimestari Otto Nicolain aloitteesta. Sääntöjen mukaan orkesteriin otettiin vain Wienin valtionoopperan orkesterissa soittavia muusikoita. Lisäksi orkesterin tuli olla taloudellisesi ja hallinnollisesti itsenäinen ja kaikki päätökset tuli tehdä demokraattisesti orkesterin jäsenten kesken – käytäntö, jota Wienin filharmonikot noudattavat edelleen. Uusi orkesteri otti nopeasti paikkansa ja sai mainetta erinomaisena orkesterina. Ensimmäisen ulkomaanmatkansa se teki Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Samassa näyttelyssä kiertuedebyyttinsä teki myös Helsingin kaupunginorkesteri.

Wienin filharmonikoiden suhde Strauss-dynastian musiikkiin oli pitkään vieroksuva. Luultavasti orkesterin jäsenet eivät halunneet vaarantaa mainettaan vakavasti otettavana orkesterina soittamalla kevyttä populaarimusiikkia. Vähitellen asenne kuitenkin muuttui, varmasti osittain siksi, että moni ajan arvostettu säveltäjä, heidän joukossaan Liszt, Wagner ja Brahms, arvostivat Strausseja ja nauttivat heidän musiikistaan. Filharmonikkojen ensi kosketus valssisuvun musiikkiin oli Johann Strauss nuoremman valssi Wiener Blut (Wieniläisverta), jonka orkesteri kantaesitti oopperajuhlissa Musikvereinin kultaisessa pääsalissa huhtikuussa 1873. Kesti kuitenkin 1920-luvulle asti, ennen kuin orkesteri otti Straussien teokset omakseen. Wienin filharmonikot esittivät ensimmäisen kerran kokonaan Straussien musiikista koostuvan ohjelman vasta vuonna 1925.

Uuden vuoden Strauss-konsertit olivat tulleet jäädäkseen. Wieniläiset ovat opettaneet, kuinka murheet jätetään taakse, pannaan parempaa päälle ja käännetään katse iloon ja tulevaisuuteen. 1950-luvulta alkaen miljoonille televisioiduissa konserteissa he myös opettivat koko maailman nauttimaan kepeistä sävelmistä, taputtamaan Radetzky-marssin tahdissa ja astumaan uuteen vuoteen valssin pyörteissä. Suomessa lähetyksiä katsottiin Antero Karttusen taitavasti selostamina vuodesta 1961 aina vuoteen 2018. Sen jälkeen selostajana on ollut Lotta Emanuelsson.

Paraskaan televisiolähetys ei korvaa elävää esitystä ja itse luotuja perinteitä. Kun konserttivuosi Sibeliustalossa alkaa Strauss-dynastian seurassa, yleisö pääsee sukeltamaan kuplivaan tunnelmaan ja valssin pyörteisiin yhdessä maailman parhaista konserttisaleista. Ennakkoluulottomuudestaan tunnettu nuori kapellimestarilahjakkuus Kaapo Ijas, loistavaa uraa tekevä sopraano Silja Aalto ja sankaribaritoni Ville Rusanen ovat vastustamaton seurue Strauss-juhlassa. Mikä voisi olla parempi tapa ottaa vastaan vähitellen lisääntyvä valo ja käännös kohti kevättä?

Hannele Eklund

Pe 10.1.2025 klo 13 & 18.30 Sibeliustalo
WIENIN VIEMÄÄ

KAAPO IJAS, kapellimestari
SILJA AALTO, sopraano
VILLE RUSANEN, baritoni

Sinfonia Lahden lahjalippu oikeuttaa yhteen konserttilippuun. Lahjalippu vaihdetaan konserttikohtaiseen paikkalippuun Lippu.fin Sibeliustalon myyntipisteessä.

Mikäli konserttilippu on arvoltaan enemmän kuin lahjalipun arvo, maksussa voi käyttää lahjalipun arvon. Lahjalippua ei voi vaihtaa rahaksi. Lipun hintaan lisätään Lippu.fi:n toimitusmaksu toimitustavasta riippuen sekä tilausmaksu alk. 1,50 €.

Lahjalipun voit ostaa Lippu.fin verkkokaupasta tai myyntipisteistä.

Voimassa Sinfonia Lahden vuoden 2025 konsertteihin.

Sibeliustalon lipunmyyntipiste on poikkeuksellisesti suljettu tiistaina 3.12.2024 yksityistilaisuuden vuoksi. Tervetuloa lippuostoksille Sibeliustaloon jälleen keskiviikkona!

Lippu.fi palvelee myös myyntipalvelussa p. 0600 900 900 (2 €/min+mpm/pvm), avoinna ma–la klo 9–21, su 10–18 sekä verkkokaupassa.

Sakset seis! on tekijöiden ja yleisön yhteinen hätähuuto taiteen ja kulttuurin puolesta. Adressin voi allekirjoittaa 4.12. asti.

Forum Artis ja Mitta on täysi -työryhmä järjestävät Sakset seis! -kampanjan kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan. Kampanja koostuu suuresta kulttuuriadressista 1.10.–4.12.2024 sekä mielenilmauksesta 5.12., jonka yhteydessä adressi allekirjoituksineen luovutetaan päättäjille.

Sinfonia Lahti tukee kampanjaa. Osoita sinäkin tukesi ja allekirjoita adressi. Adressin voi allekirjoittaa kuka tahansa yksityishenkilö adressit.com-palvelussa.

Tule mukaan juhlakevääseemme! Tarjoamme liput kaikkiin kevätkauden konsertteihimme 25 % alennuksella perjantaina 29.11.2024 klo 9.00-21.00 välisenä aikana.

Kevätkausi huipentaa Dalia Stasevskan nelivuotisen kauden ylikapellimestarinamme.”Vuodet kanssanne ovat olleet ikimuistoiset. Olen syvästi kiintynyt sekä orkesteriin että kuulijoihimme. Sinfonia Lahdella tulee aina olemaan tärkeä paikka sydämessäni. Tämä viimeinen kauteni olkoon musiikin, ystävyyden ja ilon juhlaa.” – Dalia Stasevska

Osta Black Friday -liput Lippu.fin verkkokaupasta pe 29.11.2024 klo 9.00-21.00. Alennus koskee perus-, eläkeläinen-, lapsi-, opiskelija- ja työtön lipputyyppejä. Voit ostaa max kaksi etuhintaista lippua per konsertti.