Näkemiin, Dalia!

Dalia Stasevskan kausi Sinfonia Lahden ylikapellimestarina päättyy toukokuussa. Hänen kädenjälkensä orkesterin ohjelmissa on ollut selkeä ja vahva.

Kukin ylikapellimestari tuo orkesterinsa ohjelmistoon tärkeinä pitämiään teoksia. Ohjelmistojen linjaukset antavat hyvän kuvan ylikapellimestarin taiteellisesta ajattelusta ja persoonasta. Dalia Stasevskan kaudella naiset säveltäjinä, solisteina ja kapellimestareina ovat tehneet näyttävän esiinmarssin Sinfonia Lahden ohjelmissa. Hän on erehtymättömällä vaistollaan tutustuttanut yleisön mielenkiintoisiin naissäveltäjiin eri aikakausilta ja eri puolilta maailmaa, Pohjoismaista aina Yhdysvaltoihin.

Kuluneiden neljän vuoden aikana Stasevska on myös entisestään vakiinnuttanut asemaansa kansainvälisesti kysyttynä ja arvostettuna kapellimestarina. Hän debytoi BBC:n Proms-festivaaleilla vuonna 2019, jolloin hänet nimitettiin BBC:n sinfoniaorkesterin päävierailijaksi. Hän johti orkesteria maailman suurimman musiikkijuhlan, Edinburghin kansainvälisen musiikkifestivaalin avajaisissa 2021. Hänen päävierailijasopimustaan on juuri jatkettu vuoteen 2027 asti. Hän on vieraillut New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikoiden ja Bostonin sinfoniaorkesterin kaltaisten huippuorkestereiden kapellimestarina. Hänen nimensä on noussut esiin merkittävien orkestereiden ylikapellimestarispekulaatioissa, mikä kertoo hänen nauttimastaan arvostuksesta maailmalla. Hänet on myös palkittu Prinsessa Olgan Ritarikunnan III luokan kunniamerkillä merkittävästä henkilökohtaisesta työstä Ukrainan hyväksi.

Eräänlaisena ylikapellimestarin testamenttina Sinfonia Lahdelle voi pitää Stasevskan ideaa säveltäjä Helvi Leiviskän (1902–1982) sinfoniatuotannon levyttämisestä. Leiviskän teoksia on ylimalkaan levytetty hyvin vähän, siksi tallenteiden tekeminen hänen musiikistaan on erityisen tärkeää. Hankkeen ensimmäiselle, jo ilmestyneelle levylle on tallennettu Leiviskän toisen sinfonian lisäksi Sinfonia brevis ja orkesterisarja nro 2. Ensimmäinen ja kolmas sinfonia sekä kansanmusiikkisarja ovat hankkeen toisella levyllä.

Suuret orkesteriteokset ovat niin ikään kuuluneet Dalia Stasevskan ohjelmistoihin läpi koko hänen kautensa. Ohjelmissa on ollut suuria merkkiteoksia Mahlerista Beethoveniin ja kuoro-orkesteriteoksia Kullervosta Carmina Buranaan. Myös yhteistyökonsertit ovat kuuluneet Stasevskan kausiin. Kuluvan kauden syksy käynnistyi näyttävästi yhteiskonserteilla Tapiola Sinfoniettan kanssa Lahdessa ja Espoossa. Stasevska päättää nelivuotiskautensa ylikapellimestarina Tampereen Oopperan ja Tampere-talon kanssa yhteistyönä toteutettavalla Giuseppe Verdin Requiemillä, jonka kuoro-osuudet laulaa Tampereen Oopperan kuoro. Suurteoksen neljä solistia, sopraano Marjukka Tepponen, mezzosopraano Tuija Knihtilä, tenori Peter Lodahl ja basso Matti Turunen ovat paitsi kansainvälisillä oopperanäyttämöillä uraa tekeviä solisteja, myös kokeneita oratoriolaulajia.

Vuonna 1874 kantaesitetty Requiem on sävelletty italialaisen filosofi Alessandro Manzonin muistolle. Manzoni oli Italialle yhtä tärkeä kuin Goethe Saksalle: hän oli maan kirjallinen sielu. Manzonin kuolemaa toukokuussa 1873 suri koko Italia. Verdi halusi kirjoittaa teoksen Manzonin muistoksi ja myös johtaa sen itse. Katolista messukaavaa noudattava Requiem kantaesitettiin Manzonin kuoleman ensimmäisenä vuosipäivänä suuren suosion saattelemana Milanon Pyhän Markuksen kirkossa.

Requiem on Verdin muista kuin oopperanäyttämöille tarkoitetuista teoksista laajamittaisin. Se on suuri draama, joka on löytänyt parhaan paikkansa juuri konserttisaleissa, ja sopii erinomaisesti Dalia Stasevskan komean kauden päätösteokseksi. Se esitetään myös Sinfonia Lahden vierailuesityksenä Tampere-talossa heti Lahden esityksen jälkeen. Dalia Stasevska on ansainnut paikkansa orkesterin historiassa, ja hänet tullaan varmasti näkemään Sibeliustalon lavalla tulevaisuudessakin.  Siis näkemiin, Dalia!

Hannele Eklund

Veripalvelu ja Sinfonia Lahti järjestävät yhteisen verenluovutustilaisuuden Lahden kaupungintalon sisäpihalla tiistaina 27.5.2025. Minikonserttien lomassa voi luovuttaa verta klo 14–18. Aika verenluovutukseen varataan osoitteessa Veripalvelun ajanvaraus-sivulta, mutta paikalle voi tulla myös ilman ajanvarausta. Muistathan täyttää terveyskysely etukäteen ja ottaa mukaasi virallisen henkilötodistuksen.

Ensikertalaiset voivat luovuttaa verta 18–59 vuoden iässä, ja aiemmin luovuttaneet jopa 70-vuotiaaksi asti. Suurin osa verenluovutusikäisistä sopii luovuttajiksi. Oman luovutussoveltuvuuden voi tarkistaa helposti osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi.

Veripalvelun tavoitteena on saada yli 20 000 uutta verenluovuttajaa vuoden 2025 aikana. Tämä tärkeä tavoite voidaan saavuttaa vain vapaaehtoisten luovuttajien avulla.

Sinfonia Lahti Luovuttajaryhmä

Sinfonia Lahdessa on useita aktiivisia verenluovuttajia, ja orkesterilla onkin omaa nimeään kantava Luovuttajaryhmä, jossa luovutuspisteitä kerätään yhteiseen pottiin. Luovuttaja voi liittyä ryhmään mainitsemalla ryhmän nimen verenluovutuksessa, jokainen luovutuskerta tuo yhden pisteen Luovuttajaryhmään.

Sellisti Ilkka Uurtimon ensimmäinen luovutuskerta oli keväällä 1981, nyt luovutuskertoja on takana jo yli 150! ”Koen, että tämä on äärettömän helppo tapa auttaa ja tehdä hyvää, ja tietysti samalla tulee kontrolloitua omaa hemoglobiinia, joka minulla sattuu olemaan kohtuu korkea. Verelle on jatkuva tarve ja on hienoa ajatella, että voi pelastaa jonkun hengen. Jos moinen tarve sattuu omalle kohdalle, voi olla kiitollinen siitä, että on itsekin luovuttanut”, kertoo Ilkka. ”Kun Satu Kuorelahti Lahden Veripalvelusta ehdotti yhteistyötä, lähdimme suurella ilolla ja innolla mukaan. Jos vaan pystyt, ojenna kätesi ja auta. Aika tuolissa menee nopeasti, ja lopuksi hyvän työn jälkeen juodaan kunnon kahvit”, jatkaa Ilkka.

Sinfonia Lahden pienryhmien konsertit soivat

Klo 14.30
Outi Viitaniemi, huilu
Lotta Svartström, viulu
Katariina Ruokonen, alttoviulu
Ilkka Uurtimo, sello

Klo 15.30, 16.30 & 17.30
Liis Marini, viulu
Andrew Ng, viulu
Kei Ito, alttoviulu
Niklas Hagmark, sello
Anna Rinta-Rahko, kontrabasso

Sinfonia Lahden pienryhmät jalkautuvat toukokuun viimeisellä viikolla kaupungille.

Juhlakevään pienryhmäkonsertit soivat 26.–30.5. Palvelutorilla kauppakeskus Triossa, Lahden sote-keskuksessa, Lahden pääkirjastossa, Malvassa, Historiallisessa museossa, Lahden kauppahallissa, Kahvila Laurellissa ja Ranta-Kartanon puistoväylän avajaisissa.

Orkesterin muusikot soittavat 27.5. kaupungintalon sisäpihalla järjestettävässä Veripalvelun verenluovutustilaisuudessa tunnin välein kello 14.30 alkaen kello 18 saakka.

Kaupungilla soivien maksuttomien ja kaikille avoimien pop-up-konserttien lisäksi pienryhmät vierailevat samalla viikolla Ruoriniemen, Paavolan ja Tenava-Tonttilan päiväkodeissa sekä Kärpäsen, Salinmäen ja Jokihelmen palvelukodeissa sekä Mainiokodeissa Wanha Lahti ja Tuuli. Päiväkotien ja palvelutalojen esitykset on suunnattu ainoastaan talojen oman väen iloksi.

Pienryhmätoiminta on osa eri ikäryhmille suunnattua orkesterin perustoimintaan kuuluvaa yleisötyötä, jonka tavoitteena on luoda yhdenvertainen mahdollisuus tutustua klassiseen musiikkiin ja orkesterin toimintaan.

Konsertteihin on vapaa pääsy, pl. konsertit Malvassa, mitkä sisältyvät museolipun hintaan.

SINFONIA LAHTI KAUPUNGILLA 26.-30.5.2025

Ma 26.5.2025
klo 12 Palvelutori, Olkkari (Kauppakeskus Trio)
klo 14 Lahden sote-keskus
klo 16 Lahden pääkirjaston musiikkialue

Krista Jäänsola, viulu
Laura Kokko, viulu
Anu Airas, alttoviulu
Teet Järvi, sello
 Sampo Lassila, kontrabasso

Johannes Brahms, sov. Matt Naughtin: Unkarilainen tanssi nro 5
Georges Bizet, sov. Matthew Naughtin: Habanera oopperasta Carmen
Carlos Gardel, sov. Matthew Naughtin: Por Una Cabeza
Lasse Mårtensson, sov. Niklas Hagmark: Myrskyluodon Maija
Oskar Merikanto, sov. Sampo Lassila: Kesäillan valssi
Sampo Lassila: Kesäillan Sirba

Ti 27.5.2025 klo 13 & 17 Malva, Käymistila, 4. krs

Enna Puhakka, huilu
Viivi Hakkarainen, viulu
Totti Hakkarainen, viulu
Yuki Kodama, alttoviulu
Antero Manninen, sello

Amy Beach: Theme and variations op. 80

Museon pääsylipulla, Museokortilla ja alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Ti 27.5.2025 Verenluovutustilaisuus kaupungintalon sisäpihalla
klo 14.30

Outi Viitaniemi, huilu
Lotta Svartström, viulu
Katariina Ruokonen, alttoviulu
Ilkka Uurtimo, sello

klo 15.30, 16.30 & 17.30
Liis Marini, viulu
Andrew Ng, viulu
Kei Ito, alttoviulu
Niklas Hagmark, sello
Anna Rinta-Rahko, kontrabasso

Ti 27.5.2025 klo 17.10 Ranta-Kartanon puistoväylän avajaiset
Harri Lidsle, tuuba
Matti Hussi, piano
Casper Lidsle, lyömäsoittimet

Pe 30.5.2025 klo 9 & 16 Lahden pääkirjaston lastenalue

Enna Puhakka, huilu
Jukka Hirvikangas, oboe
Peter Bourne, klarinetti
Kjell Häggkvist, fagotti
Pertti Kuusi, käyrätorvi

Hans Zimmer: Pirates of the Caribbean
Kristen Anderson-Lopez & Robert Lopez: Let it go
Scott Joplin: The Entertainer
Edvard Grieg: Aamutunnelma
Michael Giacchino: Ihmeperheen teema

Pe 30.5.2025
klo 13 Kahvila Laurell
klo 14.30 Historiallinen museo, August Fellman -sali, 2. krs
klo 16 Lahden kauppahalli


Päivi Pöyry, viulu
Johanna Latvala, viulu
Lasse-Matti Laakso, alttoviulu
Niklas Hagmark, sello

Sinfonia Lahden Sankarin säkeet -konsertissa elämän kovat käänteet kulkevat käsi kädessä kauneuden kanssa. Anja Bihlmaierin johtaman konsertin solisti, sellotaiteilija Nicolas Altstaedt tekee odotetun vierailun Lahteen.

Sinfonia Lahden päävierailijana 2020–2023 toiminut Anja Bihlmaier kuuluu edelleen orkesterin tärkeisiin yhteistyökumppaneihin. Bihlmaier on aikamme kysytyimpiin kuuluva kapellimestari. Hän on juuri debytoinut London Symphony Orchestran ja Hampurin Elbphilharmonie Orchesterin kapellimestarina. Hän on toiminut Hollannin Haagissa toimivan Residentie Orkestin ylikapellimestarina vuodesta 2021 ja BBC Philharmonic Orchestran päävierailijana viime syksystä alkaen. Juuri ennen Lahden konserttia hän on vieraillut BBC Scottish Orchestran ja Berliinin Konzerthausorchesterin kapellimestarina.  Bihlmaieria kiitetään usein erityisesti saksalaisen musiikin syvällisistä tulkinnoista, mutta hänen ohjelmistonsa yltää Sibeliuksesta Bartókiin ja Brittenistä Unsuk Chiniin. Lahden konserttiinsa hän on valinnut kaksi eri aikakauden teosta, joiden kantaesitystä niiden säveltäjät eivät elinaikanaan ehtineet kuulla.  

Amerikkalainen Sarah Gibson kuoli vain 38-vuotiaana heinäkuussa 2024. Hän sai tietää sairastavansa syöpää kaksi viikkoa poikansa syntymän jälkeen, joulukuussa 2023. BBC Proms -festivaalin tilausteos beyond the beyond oli tarkoitus kantaesittää viime vuoden elokuussa, mutta Gibsonin voimat ehtyivät ennen kuin teos valmistui. Gibsonin pitkäaikainen ystävä ja yhteistyökumppani, Oscar-, Golden Globe- ja Grammy-palkittu säveltäjä ja pianisti Thomas Kotcheff viimeisteli teoksen. Ystävykset aloittivat työskentelyn teoksen luonnoksen parissa, kun kävi selväksi, että Gibsonin elinaika oli käymässä vähiin. Kotcheff vei työn loppuun, ja teos kantaesitettiin maaliskuussa tänä vuonna.

Robert Schumannin sellokonsertto valmistui Düsseldorfissa vuonna 1850. Hän oli muuttanut kaupunkiin toimiakseen kaupungin orkesterin musiikillisena johtajana, mikä olisi ollut mainio idea, jos hän olisi ollut taitava kapellimestari ja mielenterveydeltään kykenevä vastaamaan tehtävään liittyvistä velvollisuuksista. Valitettavasti hän ei ollut kumpaakaan. Ura tässä tehtävässä jäi kahdeksan johdetun konsertin mittaiseksi ja päätyi irtisanomiseen 1853. Sellokonserttonsa hän viimeisteli samana päivänä kuin teki kapellimestaridebyyttinsä. Kustantajat eivät osoittaneet kiinnostusta uuteen konserttoon, vaikka säveltäjän mukaan kysyntää varmasti olisi: sellokonserttoja oli tarjolla niukasti. Lopulta Breitkopf & Härtel osti teoksen. Schumann teki konserttoon viimeisiä korjauksia kuolinvuonnaan 1854, jolloin hänen mielenterveytensä horjui jo vakavasti.

Vasta 1860 kantaesitetyn konserton vastaanotto oli nihkeä, ja vuosikymmeniä sitä esitettiin vain harvakseltaan. Karismaattisen ja äärimmäisen monipuolisen sellotaiteilija Nicolas Altstaedtin upea tulkinta tästä teoksesta Gustavo Dudamelin johdolla vuonna 2010 nosti hänet maailmanmaineeseen. Esa-Pekka Salosen, Sebastian Fagerlundin, C.Ph.E.Bachin ja Dmitri Šostakovitšin sellokonsertot levyttäneelle taiteilijalle mikään musiikki ei ole vierasta. Hän on yhtä kotonaan sekä modernien että periodisoitinten maailmassa.

Anja Bihlmaierin hienon ohjelman päättää Ludwig van Beethovenin kolmas sinfonia, lisänimeltään ”Eroica”. Vuonna 1804 valmistunut käänteentekevä teos oli säveltäjän laajamittaisin. Sinfonia kantaesitettiin vuonna 1805 ajan tavan mukaan yksityiskonsertissa. Konserttitaloa ei Wienissä tuolloin vielä ollut. Julkisesti teos esitettiin ensimmäisen kerran hyväntekeväisyyskonsertissa vasta neljä vuotta myöhemmin, säveltäjän itsensä johtamana. Ranska ja Itävalta olivat ajautuneet sotaan ja sinfonia, jota sen säveltäjä oli joskus kutsunut Bonaparte-sinfoniaksi, oli saanut uuden nimen. Aiemmasta sankarista oli tullut itseään kaikkia muita parempana pitävä tyranni, joka ei ansainnut tulla muistetuksi maailman parhaan sinfonian kansilehdellä.

Hannele Eklund

TO 15.5.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO
SANKARIN SÄKEET

ANJA BIHLMAIER, kapellimestari
NICOLAS ALTSTAEDT, sello

Sarah Gibson: beyond the beyond
Robert Schumann: Sellokonsertto
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 ”Eroica”

Klo 18 Preludi Metsähallissa / Lahden konservatorio

Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n 60. valtakunnalliset orkesteripäivät vietetään Lahdessa 6.–8.5.2025.

Kun Suomen Sinfoniaorkesterit ry (Suosio) vuonna 1965 perustettiin Lahdessa, ammattimainen orkesteritoiminta oli maassamme vasta taipaleensa alussa. Amatöörivoimin toimivia orkestereita ja yhtyeitä oli ympäri maata ollut jo 1500-luvulta lähtien, mutta vielä 1960-luvun alussa ammattiorkestereita oli vain neljä. Yleisen koululaitoksen ulkopuolella annettu musiikkiopetus oli Suomessa käynnistynyt 1700-luvun lopussa, 1960-luvulle tultaessa muusikoita koulutettiin 28 musiikkioppilaitoksessa. Oli korkea aika luoda raamit ammattimaiselle orkesteriverkostolle. 

Heti ensimmäisenä toimintavuotenaan Suosio sai 18 jäsentä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana jäsenmäärä kohosi jo 29:ään. Suomalaisen orkesterimusiikin tukemisen lisäksi Suosion keskeisiä tavoitteita olivat orkesterihenkilökunnan koulutus, nuottikirjaston perustaminen, orkestereiden valtionavun perusteiden vakiinnuttaminen ja kustannusten yhdenmukaistaminen.  

Yhdistykseen jäseneksi pääsy on tunnustus orkesterin ammattimaisesta toiminnasta, riippumatta orkesterin koosta tai taustayhteisöstä. Esimerkiksi käy vaikkapa yhdistyksen ylläpitämä Hyvinkään orkesteri, josta yli 50 vuotta Hyvinkään Orkesteri ry:n puheenjohtajana toimineen Risto Ivarsin johdolla tuli Suosion jäsen jo vuonna 1974. ”Mikä kaupunki se on, jolla ei ole kaupungintaloa, passipoliisia ja orkesteria”, myhäilee Ivars, joka toimi pitkään myös orkesterin viulistina. 

Suosio toimii orkestereiden yhteiskunnallisena äänenä. Tärkeä työkalu on orkesteritoiminnan monipuolinen tilastoiminen. Sen ansiosta tiedämme, että vuonna 2023 yhdistyksen kaikkiaan 33 jäsenorganisaatiota työllistivät 1 030 päätoimista ja yli 3 000 sivutoimista ammattimuusikkoa. Niiden konsertit keräsivät konserttisaleihin reilusti yli miljoona kuulijaa. 

Vaikka Suosio on ennen kaikkea suomalaisen orkesterilaitoksen yhteistyöelin, sillä on myös suuri merkitys yhteisönä. Muusikoilla on oma liittonsa, sen sijaan intendenteille ja muulle orkesterihallinnolle Suosio on tukea tarjoava olkapää. Kuka voisi paremmin ymmärtää vaativaa asiantuntijaorganisaatiota johtavan intendentin ammatillisia arkimurheita kuin orkesteripäivillä tavattu toinen intendentti? Suosion vuosittaisten tapahtumien virallisen ohjelman rinnalla käytäväpuheissa, lounailla ja kahvipöydissä on ideoitu ja pohjustettu lukemattomia orkesterityön kehityshankkeita.  

Suosion historian pitkäaikaisin puheenjohtaja, säveltäjä Kalevi Aho piti 19 vuoden aikana useita palavia puheita orkesterilaitoksen puolesta orkesteripäivien avauksina. Vuoden 2016 puheessaan hän totesi: ”Kulttuurilaitokset ovat yhteiskunnallisissa murrostilanteissa äärimmäisen tärkeitä maallemme. Ne voivat toimia kriittisinä ääninä tai ylipäätään poliittisista suhdanteista riippumattomina henkireikinä ihmisille.” Tätä työtä Suomen Sinfoniaorkesterit on vaalinut jo 60 vuotta. 

Hannele Eklund 

Sinfonia Lahden Hei, me sävelletään -yleisötyömuoto täyttää 30 vuotta, kun tänä keväänä tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisestä Hei, me sävelletään -projektista. Vuosien aikana toimintaan on osallistunut noin 180 ryhmää ja 4200 lasta. Juhlaprojektin päätöskonsertti järjestetään tiistaina 6.5.2025 kello 17 alkaen.

Hei, me sävelletään! on luovaa musiikkikasvatusta, jossa lapset ja nuoret yhdessä orkesterin muusikoiden kanssa säveltävät pienen teoksen muusikoiden kouluilla vetämissä sävellystyöpajoissa. Ryhmän oma sävellys perustuu orkesterin ohjelmistossa olevaan kantateokseen.

Projektin lopuksi valmis sävellys esitetään päätöskonsertissa Sibeliustalossa työpajaan osallistuneiden läheisille. Päätöskonsertissa Sinfonia Lahti esittää kantateoksen, johon lasten ja nuorten omat sävellykset pohjaavat. Päätöskonsertin jälkeen muusikot käyvät vielä luokassa antamassa kunniakirjat osallistuneille.

30-vuotisjuhlaprojektin kantateos on Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus. Juhlaprojektin päätöskonsertti järjestetään tiistaina 6.5.2025 kello 17 alkaen ja siihen on vapaa pääsy. Päätöskonsertissa esiintyvät ryhmät tulevat orkesterin kummipäiväkodista Ruoriniemestä sekä Kivimaan kummikoulusta. Kantateoksessa Sinfonia Lahtea johtaa József Hárs.

Sinfonia Lahti aloitti Hei, me sävelletään! -toiminnan vuonna 1995. Tähän mennessä toimintaan on osallistunut 180 eri ryhmää ja 4200 lasta.

”Tekeminen perustuu siihen, että lasten ja nuorten soittaminen on harkittua, ei sattumanvaraista”, kuvailee työskentelyä vuosia projektissa ohjaaja toiminut orkesterin sellisti Ilkka Uurtimo.

Hei, me sävelletään! sai alkunsa Sibelius-Akatemian ja London Sinfoniettan järjestämästä koulutuksesta, jonka mallia sovellettiin Suomeen sopivaksi. Useammat suomalaiset orkesterit olivat mukana koulutuksessa, mutta ainoastaan Lahdessa siitä tuli pysyvä yleisötyömuoto.

”Projektissa on mahdollista saavuttaa meille kaikille niin tärkeitä onnistumisen tunteita.”

Ilkka uurtimo

Projekti on vuosien aikana saanut valtavasti myönteistä palautetta niin osallistuvilta kuin kotiväeltä.

”Projektin kautta synnytämme näille pienille lapsille ja heidän vanhemmilleen vahvan kontaktin orkesteriin”, Uurtimo sanoo.

Projektiin osallistuminen ei edellytä musiikillista osaamista lapsilta tai opettajalta.

”Projektissa on mahdollista saavuttaa meille kaikille niin tärkeitä onnistumisen tunteita. Positiivisia kokemuksia voivat saada myös ne lapset, jotka eivät niitä ehkä oppiaineissa saa”, Uurtimo summaa.

Sinfonia Lahden toukokuu käynnistyy suomalaissävelin. Kapellimestari Hannu Linnun johtamassa konsertissa ensimmäisinä ääneen pääsevät pohjoiset linnut.

Sinfonia Lahti levyttää lähivuosina kaikki Einojuhani Rautavaaran kahdeksan sinfoniaa. Niistä ensimmäinen ja kuudes kuullaan Hannu Linnun johtamissa tulevan syksyn ja kevään 2026 kausikonserteissa. Johdantona tulevaan, toukokuisen konsertin avaa Rautavaaran eniten soitettu ja uuden suomalaisen musiikin kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluva orkesteriteos Cantus Arcticus.

Oulun yliopiston ensimmäiseen promootioon sävelletty Cantus Arcticus on konsertto linnuille ja orkesterille. Sen äänimateriaalina käytetyt arktiset linnunäänet Rautavaara nauhoitti hyvin tuntemallaan Liminganlahdella lintujen syysmuuton aikaan. Lisäksi hän tutki Yleisradion nauhaston tehostearkiston, josta löysi täydennystä omille äänityksilleen. Vuonna 1972 valmistuneen teoksen ensimmäisen osan Suo esitysohjeeksi Rautavaara merkitsi ”ajattele syksyä ja Tšaikovskia”. Säveltäjä Kalevi Ahon mukaan ”sen aikana tapahtuu lintujen ensimmäinen sisääntulo, joka tuntuu poistavan kaikki seinät kuuntelutilasta.”

Gramophone on arvostettu ja ympäri maailman seurattu britannialainen äänilevylehti, joka palkitsee vuosittain ansiokkaita äänitteitä eri kategorioissa. Radion sinfoniaorkesterin levytys Lotta Wennäkosken teoksista palkittiin vuoden 2023 nykymusiikkikategoriassa. Wennäkosken kansainvälinen tunnettuus on ollut hyvällä mallilla jo pitkään, tämänkaltaiset palkinnot kasvattavat sitä entisestään. Palkintovuoteen sijoittui myös nyt Lahdessa kuultavan Prosoidia -viulukonserton kantaesitys. BBC Radio 3:n, ruotsalaisen Norrlandsoperan ja Sinfonia Lahden yhteistilauksena valmistunut teos on kirjoitettu kansainväliselle huippuviulisti Ilja Gringoltsille. BBC:n sinfoniaorkesteri ensiesitti teoksen Lontoon Barbican Hallissa marraskuussa 2023, heti Wennäkosken Gramophone-palkinnon julkistuksen jälkeen. Nyt teos kuullaan ensi kertaa Suomessa, solistina myös tässä esityksessä Gringolts.

Konserton nimi Prosoidia on alkuperäinen kreikkalainen muoto sanasta prosodia, joka viittaa puhutun puheen musiikillisiin ominaisuuksiin, kuten rytmiin, äänen korkeuteen, korostuksiin ja taukoihin. ”Onko musiikki siis itse asiassa prosodiaa eli puhetta ilman semanttista ulottuvuutta”, kertoo Wennäkoski pohtineensa sävellyksensä peruslähtökohtana. Sävellyksen luonnostelu käynnistyi pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022. Tilanteen lohduttomuus sai Lotta Wennäkosken valitsemaan teoksen motoksi venäläisen Marina Tsvetajevan kirjoittaman pasifistisen repliikin, jonka hän kirjoitti vuonna 1915, ensimmäisen maailmansodan riehuessa: ”Ihmisten ei tarvitse taistella missään päin maailmaa. Katsokaa – on ilta, katsokaa, on melkein yö: Mitä sanottavaa sinulla on, oi runoilija, kenraali, rakastaja?” Kolmiosaisen teoksen viimeisen osan Wennäkoski on omistanut vuonna 2023 kuolleen opettajansa Kaija Saariahon muistolle.

Jos tämän konsertin avaavaa teosta voi pitää johdantona tulevan kauden teemoihin, niin päätösteoksena kuultava Jean Sibeliuksen Lemminkäinen käy vähintään nyökkäyksestä seuraavan Sibelius-festivaalin suuntaan. Ohjelmistoltaan uudistuva festivaali tuo Sibeliuksen rinnalle myös muita säveltäjiä, joilla on yhteys festivaalin nimikkosäveltäjään. Rautavaaran teoksen toisessa osassa voi aavistaa etäisen muistuman Sibeliuksen Tuonelan joutsenesta. Muuttoa tekevät kurjet kuuluvat molempien musiikissa.

Hannele Eklund

TO 8.5.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO
LEMMINKÄINEN

HANNU LINTU, kapellimestari (muutos 8.1.2025)
ILJA GRINGOLTS, viulu

Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus (muutos 8.1.2025)
Lotta Wennäkoski: Viulukonsertto ”Prosoidia” (Suomen ensi-esitys)
Jean Sibelius: Lemminkäis-sarja

Musiikilla on voima kohottaa, lohduttaa ja sanoittaa tunteita. Sinfonia Lahden kausikortti avaa sinulle oven konserttielämysten maailmaan. Valitse oma kausikorttisarjasi, ja nauti konserteista omalla lempipaikalla Sibeliustalossa – yhdessä maailman parhaimmista konserttisaleista.

Sinfonia Lahden kausikortti on todellinen musiikinystävän etukortti, jolla saat enemmän ja maksat vähemmän, lisäksi pääset hyödyntämään lukuisia etuja. Tilatessasi kausikortin 9.5.2025 mennessä osallistut arvontaan, jossa voittona valitsemasi kausikortti veloituksetta.

SUURI SINFONIA
21 konserttia vakiopaikalla (sisältää kaikki Sinfonia 1 ja Sinfonia 2 -konsertit)
Suuri Sinfonia -kausikortilla et jää mistään paitsi, nautit myös parhaimmista eduista – alennukset konserttilipuista 34 % edullisemmin kuin irtolippuja ostamalla.

SINFONIA 1 JA SINFONIA 2
10 konserttia vakiopaikalla
Huolella valikoidut konsertit – kumpi sarja on sinun valintasi? Konserteista nautit 20 % irtolippuja hankkivaa edullisemmin.

SUOSIKKI
Kuusi konserttia
Valitse oma musiikkimatkasi, Suosikkisarjaan voit valita kuusi mielenkiintoisinta konserttia. Suosikkisarjalaisena nautit konserttielämyksistä 12 % irtolippujen ostajaa edullisemmin.

KAUSIKORTTITILAUKSET

Suuri Sinfonia, Sinfonia 1 ja Sinfonia 2 -sarjat ovat myynnissä 18.9.2025 asti. Suosikkisarja on myynnissä 27.2.2026 asti.
Kauden 2024/2025 kausikorttipaikat ovat voimassa keskiviikkoon 30.4.2025 asti. Vahvistamattomat kausikorttipaikat vapautuvat edelleen myyntiin määräajan jälkeen.

Tutustu kausikortteihin sekä kauden konsertteihin, ja varmista paikkasi konsertteihin tilaamalla kausikortti!

Voit maksaa kausikortin myös kulttuuriedulla – mainitse kulttuuriedusta tilauksen yhteydessä.

Paperiset arvosetelit: Edenred, Smartum, Tyky-kuntoseteli
Sähköiset arvosetelit: Edenred, Ticket Virike, Ticket Duo, Smartumpay, Epassi

Sähköpostilla: sinfonialahti@lahti.fi
Myyntipalvelusta: 044 018 7199 tai 050 518 4568 (ma–pe klo 9–15)