Sinfonia Lahti on valittu kahdeksasluokkalaisten valtakunnallisen kulttuuriohjelman vierailukohteeksi kaudelle 2025–2026.

Keväällä 2026 Sinfonia Lahti saa kylään yli 3200 kahdeksasluokkalaista. Sinfonia Lahti on yksi uusimaalaisten valtakunnallisista vierailukohteista, joten taidetestaajia saapuu Sibeliustaloon oman maakunnan lisäksi myös Uudeltamaalta.

Taidetestaajat ovat aiemmin vierailleet Sinfonia Lahden konsertissa 2017, 2018 ja 2024.

Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin. Toiminta tavoittaa vuosittain noin 70 000 henkeä kaikista Suomen kunnista.

Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelmaa tuottaa Suomen lastenkulttuuriliitto, ja sen rahoittavat yksityiset säätiöt Suomen Kulttuurirahasto sekä Svenska kulturfonden.

Sinfonia Lahti tekee merkittävän kulttuuriteon Helvi Leiviskä -levyprojektillaan. Ylikapellimestari Dalia Stasevska jättää hankkeen myötä hienon jäljen orkesterin historiaan.

Läpi koko ylikapellimestarikautensa Dalia Stasevska on tehnyt johdonmukaista työtä naissäveltäjien nostamiseksi näkyvästi esiin Sinfonia Lahden ohjelmistoissa. Hänen johdollaan on kuultu sekä uusien teoksien kantaesityksiä että tutustuttu säveltäjiin, jotka sukupuolensa vuoksi ovat unohtuneet historian hämäriin.

Eräänlaisena ylikapellimestarin testamenttina voi hyvin pitää Stasevskan ideaa säveltäjä Helvi Leiviskän (1902–1982) sinfoniatuotannon levyttämisestä. Leiviskän teoksia on ylimalkaan levytetty hyvin vähän, siksi tallenteiden tekeminen hänen musiikistaan on erityisen tärkeää. Viime vuonna ilmestyneellä hankkeen ensimmäisellä levyllä ovat Leiviskän teokset Sinfonia brevis, orkesterisarja nro 2 op. 11 ja toinen sinfonia op. 27. Alkuvuodesta 2025 Sinfonia Lahti ylikapellimestarinsa johdolla asettui jälleen mikrofonien äärelle, tallentamaan Leiviskän kolmannen sinfonian.

Helvi Leiviskän kulttuuri-, taide- ja tiedetoiminnastaan tunnettu suku on lähtöisin Pohjanmaalta. Helvi Leiviskän sisaruksista myös hänen sodassa kaatunut veljensä Aulis oli säveltäjä. Hänen sisarensa Ilta oli tanssitaiteilija ja Anelma taidemaalari. Samaan sukuun kuului myös akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä. Helvi Leiviskän isä toimi pappina Helsingissä vuodesta 1906 aina kuolemaansa 1918 saakka.

Vaikka Leiviskän lapsuudenperheessä suhtauduttiin kannustavasti taiteiden harrastamiseen, ei ajatus esikoistyttären haaveesta ryhtyä ammattimuusikoksi saanut isän kannatusta. Äiti Elin sen sijaan kannusti tytärtään tämän pyrkimyksissä. Helvi Leiviskä aloitti piano-opinnot kahdeksanvuotiaana, mutta jatkoi musiikkiopistoon vasta isänsä kuoleman jälkeen, vuonna 1919. Pianonsoiton diplomin hän suoritti vuonna 1927. Seuraavien kahden vuoden aikana hän teki kaksi opintomatkaa Wieniin opiskelemaan Arthur Willnerin johdolla. Suomessa hänen tärkeimpiä sävellyksenopettajiaan olivat Leevi Madetoja ja Leo Funtek.

Monien muiden ajan taiteilijoiden tavoin Helvi Leiviskä kiinnostui teosofiasta ja toimi aktiivisesti Ruusu-Risti-seurassa, johon hän tutustui luultavasti opettajansa Erkki Melartinin kautta. Myös Leiviskän siskot liittyivät seuraan, mutta äiti ja veljet pitivät teosofisia aatteita harhaoppina. Teosofia oli kuitenkin Helvi Leiviskälle tärkeää: ”Teosofian kautta tulin vakuuttuneeksi säveltämisen velvoituksesta ja oikeutuksesta.”

Elämäänsä Helvi Leiviskä rahoitti toimimalla pianonsoiton opettajana ja sittemmin 35 vuotta Sibelius-Akatemiassa, ensin kirjaston- ja sitten nuotistonhoitajana. Leiviskä kirjoitti myös kritiikkejä Ilta-Sanomiin ja artikkeleita aikakauslehtiin. Leiviskän teoksia kyllä esitettiin, mutta orkestereiden vakiintuneeseen ohjelmaan ne eivät asettuneet. Hän piti Helsingissä kolme sävellyskonserttia, ja oli yli kolme vuosikymmentä Suomen Säveltäjien ainoa naisjäsen.

Helvi Leiviskän ammattitaitoa säveltäjänä arvostettiin, eikä hän ajan henkeen kuuluneista ennakkoluuloista huolimatta kokenut syrjintää tai vähättelyä. Myös kriitikot pitivät hänen teoksistaan, joskin julkisen kiitoksen antaminen naissäveltäjälle noudatti ajan asenteita, kuten Ilta-Sanomien kriitikon Sulho Rannan arvio Leiviskän ensikonsertista osoittaa: ”Helvi Leiviskä yllätti sävellyskonsertissaan varmasti monet kuulijat pianokonsertollaan, laajan sinfonian mittaisella sävellyksellä, jossa feminiinisestä hentomielisyydestä tai jostakin naissäveltäjään niin helposti yhdistettävästä miniatyyrimäisyydestäkään ei ollut tietoakaan. Päinvastoin: teos oli ihan miehen puhetta alusta loppuun.”

Helvi Leiviskä oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naissäveltäjä. Dalia Stasevskan johtaman Sinfonia Lahden ja orkesterin pitkäaikaisen yhteistyökumppanin BIS-levymerkin hänen orkesterimusiikkiaan esittelevä tallennehanke on kestävä kulttuuriteko.

Hannele Eklund

Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja, kapellimestari Hannu Lintu tekee heti kautensa alussa historiallisen uudistuksen. Tulevina vuosina Sibelius-festivaalin ohjelmassa nimikkosäveltäjän rinnalla kuullaan myös muiden säveltäjien musiikkia. Lintu on suunnitellut kolmen festivaalin kokonaisuuden, joka tuo maailmantähdet Lahden Sibeliustaloon.

”Erityisen innoissani olen mahdollisuudesta uudistaa Sibelius-festivaalin ohjelmaa”, totesi kapellimestari Hannu Lintu, kun hänen kiinnityksensä Sinfonia Lahden taiteelliseksi partneriksi ja kansainvälisen Sibelius-festivaalin taiteelliseksi johtajaksi julkistettiin. Lintu tunnetaan taitavana ohjelmasuunnittelijana, ja hänen johdollaan Sibelius-festivaali käy nyt läpi historiallisen uudistuksen.

Vain yhden säveltäjän musiikkiin keskittyvä merkittävä musiikkijuhla oli aikanaan rohkea idea, jota noudatettiin tinkimättä 25 vuotta. Melkoisella varmuudella voi sanoa, ettei maailmassa ole toista orkesteria, joka olisi esittänyt Sibeliuksen tuotantoa niin läpikotaisesti kuin Sinfonia Lahti. Toiveita ohjelmiston uudistamisesta on matkan varrella kuitenkin kuulunut.

Vaikka neljännesvuosisadan toiminut konsepti nyt uudistuu, festivaalin ja ohjelmiston ydin on edelleen Sibelius. ”Olen kokenut Sibelius-festivaalin suunnittelun erityiseksi kunniatehtäväksi ja halunnut pitää ohjelmiston painopisteen säveltäjämestarin tuotannossa”, Hannu Lintu sanoo ja muistuttaa Sibeliuksen olleen hyvin perillä 1900-luvun alun tyylillisistä myllerryksistä. ”Tiedämme hänen nuorena ihailleen Tšaikovskia, Lisztiä ja Wagneria. Hänen ystäväpiiriinsä kuului joukko aikakauden merkittävimpiä kansainvälisiä muusikoita.” Sibelius-festivaalin puitteissa Lintu ja Sinfonia Lahti haluavat näyttää, mitä nämä yhteydet käytännössä tarkoittavat.

Kolmen festivaalin kokonaisuus 2025–2027

Hannu Lintu on suunnitellut kolme seuraavaa Sibelius-festivaalia kokonaisuutena. Hän myös johtaa itse Sinfonia Lahtea, joka soittaa kaikki vuosien 2025–2027 Sibelius-festivaalien orkesterikonsertit. Uudistettu festivaali tuo mukanaan usean maailmantähden ensivierailun Lahteen, ja Sibeliustalon lavalla tullaan näkemään niin suomalaisia kuin ulkomaisia tähtisolisteja.

Tulevien festivaalin ohjelmissa ensimmäinen Jean Sibeliuksen rinnalle asettuva säveltäjä on Gustav Mahler, joka Sibeliuksen tavoin ammensi kansanrunoudesta. ”1880–1890-lukujen vaihteessa toinen perusti tuotantonsa Des Knaben Wunderhornin luonnonläheisille säkeille ja toinen Kalevalan laulupoljennolle.”

Tänä vuonna Sibelius-festivaalin avausteos on Mahlerin sinfoninen runo Todtenfeier (1888). Avajaiskonsertin jälkipuolen täyttää Sibeliuksen Kullervo (1882), jonka solisteina laulavat sopraano Johanna Rusanen ja baritoni Davóne Tines. Kuoro-osuuksista vastaa Ylioppilaskunnan Laulajat.

Yhtäläisyyksiä Kalevalan ja keskiaikaisen saksalaisen sankarieepoksen Nibelungein laulun välillä tutkitaan puolestaan konsertissa, jossa kuullaan Sibeliuksen Lemminkäinen ja ensimmäinen näytös Richard Wagnerin oopperasta Valkyyria, jonka solisteina laulavat sopraano Miina-Liisa Värelä, tenori Klaus Florian Vogt ja basso Ain Anger. Tämän vuoden festivaalin päätöskonsertissa Edvard Griegin ja Sibeliuksen orkesterisäestyksellisten laulujen solistina laulaa sopraano Karita Mattila.

Sibelius, Grieg ja Tšaikovski ovat orkesterikonsertteja täydentävien kamarimusiikkikonserttien säveltäjänimet. Kamarimusiikkikonserteissa esiintyvät pianisti Ossi Tanner ja ILOA-kvartetti. Tänä vuonna kaikki festivaalikonsertit järjestetään 25-vuotisjuhlavuotta viettävän Sibeliustalon ainutlaatuisessa pääsalissa.

Lisää säveltäjänimiä vuosina 2026–2027

Vuoden 2026 festivaalilla ohjelmassa on Sibeliuksen lisäksi hänen aikalaistensa Richard Straussin, Ferruccio Busonin ja Sergei Rahmaninovin teoksia. Solisteina vierailevat muun muassa viulutaiteilija Inmo Yang ja pianotaiteilija Kirill Gerstein.

Vuonna 2027 Sibeliuksen rinnalla kuullaan Edward Elgarin ja Igor Stravinskyn lisäksi renessanssisäveltäjä Giovanni Pierluigi da Palestrinan musiikkia. Hannu Linnun suunnittelemien kolmen festivaalin kokonaisuuden päätöskonsertti syyskuussa 2027 on omistettu Jean Sibeliuksen modernismille ja sille, miten hänen musiikkinsa katsoo tulevaisuuteen. Jean Sibeliuksen rinnalla vuorottelevat tuolloin säveltäjät Magnus Lindberg, Kaija Saariaho ja Outi Tarkiainen.

Kapellimestari Hannu Lintu on valinnut vuoden 2027 Sibelius-festivaalin avausteokseksi Pohjolan tyttären, jonka hän sanoo edustavan Sibeliuksen omaa rajakohtaa. ”Se huipentaa loisteliaasti kansallisromanttisen kauden, mutta edustaa samalla uutta, universaalia Sibeliusta.” Nimikkosäveltäjänsä tavoin Sinfonia Lahden Sibelius-festivaali seuraa aikaansa.

Tämän vuoden Sibelius-festivaalin lipunmyynti käynnistyy Lippu.fin myyntikanavissa 17.1.2025. Vuoden 2026 festivaaliliput tulevat myyntiin tämän vuoden festivaalin aikana ja 2027 liput puolestaan vuoden 2026 festivaalin aikana.

KOHTAAMISIA
Sinfonia Lahden 26. kansainvälinen Sibelius-festivaali 28.–30.8.2025
Sinfonia Lahden 27. kansainvälinen Sibelius-festivaali 27.–29.8.2026
Sinfonia Lahden 28. kansainvälinen Sibelius-festivaali 2.–4.9.2027

Hannu Lintu, Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja

Sinfonia Lahden ja Rajattoman yli 20-vuotinen yhteistyö jatkuu elokuussa uudella produktiolla, jonka keskiössä on Gibbin veljesten – Barryn, Robinin ja Mauricen kirjoittamat kappaleet niin Bee Gees -yhtyeelle kuin myös muille artisteille. Bee Geesin omista hiteistä kuullaan illan aikana muun muassa If I Can´t Have You, To Love Somebody, More Than a Woman ja Staying Alive. Muiden artistien tunnetuiksi tekemistä kappaleista ovat mukana esimerkiksi Barbra Streisandin Woman in Love, Dionne Warwickin Heartbreaker sekä Frankie Vallin esittämä Grease-elokuvan nimikappale.

”Paljon on vettä virrannut Vesijärvessä sen jälkeen, kun teimme ensimmäisen yhteiskonsertin Sinfonia Lahden kanssa vuonna 2001 esittäen The Beatlesin musiikkia Osmo Vänskän johdolla. Osmon kutsumana teimme myös USA:n debyyttimme laulamalla ABBA:n musiikkia Minnesota Orchestran solistina ja tuon vierailun tuloksena olemme sittemmin saaneet esiintyä kymmenien orkesterien kanssa Pohjois-Amerikassa.

Nyt on aika valmistaa uusi sinfoninen konserttikokonaisuus. On ollut mahtavaa tutustua laajemmin Bee Geesin ohjelmistoon ja valita konsertissa kuultavat kappaleet. Luvassa onkin erittäin monipuolinen kattaus pophittejä ja tuntemattomampiakin kappaleita, joiden sovituksissa sinfoniaorkesterin ja Rajattoman soinnilliset mahdollisuudet tulevat upeasti esiin”, kertoo Jussi Chydenius Rajaton-yhtyeestä.

Kappaleiden sovituksista vastaavat Andrew Kesler, Sampo Kasurinen, Jarkko Kiiski, Pessi Levanto ja Steven Reineke. Laulusovitukset ovat Jussi Chydeniuksen käsialaa.

Konsertin kapellimestari Steven Reineke on yksi tämän hetken arvostetuimmista viihdemusiikkiin keskittyvistä kapellimestareista Pohjois-Amerikassa. Reineke toimii muun muassa The New York Popsin musiikillisena johtajana sekä Houstonin ja Toronton sinfoniaorkestereiden viihdeohjelmistojen pääkapellimestarina.

Konserttikokonaisuuden ovat rakentaneet Lauluyhtye Rajaton, Houstonin ja Toronton sinfoniaorkesterit sekä kapellimestari Steven Reineke.

Gibbin veljesten discohitit uusina sovituksina soivat Sibeliustalossa torstaina 14.8.2025. Syyskausi jatkuu yhdessä Rajattomien ja kapellimestari Steven Reineken kanssa perjantaina 15.8.2025 Abba – Thank you for the music -konserteilla. Lipunmyynti syyskauden avaukseen alkaa Lippu.fin myyntikanavissa perjantaina 10.1.2025.

Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutusta voi hyvällä syyllä kutsua sekä legendaariseksi että kansainväliseksi huipuksi. Näytöt ovat vakuuttavia.

Suomesta on kautta vuosikymmenten tullut erinomaisia kapellimestareita, jotka menestyvät urallaan ja johtavat maailman vaativimpia orkestereita. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon pääaineopinnot houkuttelevat opiskelijoita ympäri maailmaa, eikä ihme. Tieto koulutuksen laadusta leviää tehokkaasti Akatemiasta ammattiuralle siirtyneiden menestyjien myötä. Ja listaahan riittää Esa-Pekka Salosesta Jukka-Pekka Sarasteeseen, Sakari Oramosta Susanna Mälkkiin ja edelleen Dalia Stasevskasta Klaus Mäkelään, vain joitakin mainiten. Lyhytkin nimilista antaa aiheen puhua suomalaisesta kapellimestari-ihmeestä.

Sibelius-Akatemian legendaariselle ”kapuluokalle” pääsyyn on kova kilpailu. Pääaineopiskelijaksi hakevilta edellytetään monipuolisia solistisia ja teoreettisia valmiuksia sekä kokemusta yhteissoitosta. Erinomaisten opettajien lisäksi suomalainen koulutus erottautuu sillä, että opiskelijoiden tärkein työväline, oppilaitoksen harjoitusorkesteri, “kapubändi”, on opiskelijoiden käytettävissä keskimäärin kaksi kertaa viikossa. He saavat siis läpi opintojensa käytännön harjoitusta oikean orkesterin edessä.

Kapellimestariopintoihin kuuluva yhteistyö ammattiorkestereiden kanssa on niin ikään merkittävä etu Sibelius-Akatemian opiskelijoille. Orkesterinjohdon professori Sakari Oramo on omalla kaudellaan kasvattanut orkesteriyhteistyötä sekä määrällisesti että laadullisesti. ”Opiskelijat ovat päässeet työskentelemään orkesterin kanssa pidemmän kaaren harjoituksista konserttiin asti”, Oramo on todennut. Sinfonia Lahti on yksi Akatemian yhteistyökumppaneista, joita ovat myös Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri.

Tammikuussa Sinfonia Lahden kapellimestarina esittäytyy neljä Akatemian lahjakasta kapellimestariopiskelijaa. Heistä kaikilla on jo runsaasti kokemusta orkesterin johtamisesta, menestystä kilpailuissa ja aiempia kapellimestariopintoja arvostetuissa korkeakouluissa. Kaikkien ura on hyvällä alulla. Nämä nimet kannattaa painaa mieleen!

Liettualaissyntyinen Adomas Morkūnas-Budrys on hieno esimerkki nuoren polven laaja-alaisista kapellimestareista. Hänen kiinnostuksensa kohteet ulottuvat musiikista koripallon kautta ilmailuun. Adomas on äskettäin johtanut Kremerata Balticaa, Oulu Sinfoniaa, Sveitsin nuoriso-orkesteria ja Liettuan kansallista sinfoniaorkesteria. Hän on johtanut myös oopperatuotantoja. Ennen Suomeen tuloaan Adomas opiskeli Zürichin taideyliopistossa ja Norjan musiikkiakatemiassa. Hän on taitava pianisti, musiikin sovittaja ja tapahtumatuottaja. Adomas on myös innokas koripalloilija. Eri kielten opiskelusta pitävä Adomas suorittaa parhaillaan lentolupakirjaa.

Norjalainen Julie Røssland aloitti maisteriopintonsa Sibelius-Akatemian kapellimesteriluokalla vuonna 2023. Tätä ennen hän suoritti musiikin kandidaatin tutkinnon Stavangerin yliopistossa. Hän on vieraillut muun muassa Norjan ja Ruotsin radion sinfoniaorkestereiden sekä Tampere filharmonian johtajana ja tekee kapellimestaridebyytin tällä kaudella Stavangerin sinfoniaorkesterissa ja Kölnin Gürzenich-orkesterissa. Julie on muusikkotaustaltaan klarinetisti ja aloitti kapellimestariopintonsa vuonna 2017. Hänet on valittu Norjan lahjakkaiden nuorten orkesterinjohtajien Kapellimestarilupaus -mentorointiohjelmaan, minkä lisäksi hänet valittiin vuonna 2023 kansainvälisen Askonas-Holt -taiteilija-agentuurin kapellimestaristipendiaatiksi.

Ranskalaisen Vincent Siret’n tie muusikoksi alkoi varhain hänen isänsä pitämissä musiikkityöpajoissa. Hänen instrumenteikseen valikoituvat ensin nokkahuilu ja piano sekä laulu, jota hän harrasti kuoroissa läpi koulu- ja yliopistovuosiensa. Orkesterinjohdosta hän innostui 15-vuotiaana ja aloitti opintonsa 16-vuotiaana aluksi Luxembourgissa ja sitten Nancyssa. Opinnot jatkuivat sävellyksen ja musiikkitieteen parissa maineikkaassa Pariisin konservatoriossa. Vincent oli yksi kuudesta Kööpenhaminan Malko-akatemiaan vuonna 2022 valitusta kapellimestariopiskelijasta. Sieltä hänen matkansa jatkui Sibelius-Akatemian ”kapuluokalle”. Hän on johtanut useita amatööri- ja puoliammattilaisorkestereita kuten Polyteknikkojen orkesteria sekä ammattiorkestereita, joista mainittakoon Jyväskylä Sinfonia, Tampere Filharmonia ja Tanskan kansallinen sinfoniaorkesteri. Vincent on johtanut myös useita kuoroja. Keskeisen orkesterikirjallisuuden ohella häntä kiinnostaa Kaukoidän perinnemusiikki sekä baletti ja musikaalit.

Viulunsoiton kolmevuotiaana aloittaneen Kasmir Uusituvan opintopolku on kulkenut Itä-Helsingin Musiikkiopiston ja Sibelius-Akatemian nuoriso-osaston kautta ammattiopintoihin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan, Pariisin Konservatorioon ja Sveitsin kansainväliseen Menuhin-akatemiaan. Kapellimestariopintonsa hän aloitti Sibelius-Akatemiassa vuonna 2021 puhallinkapellimestariluokan sivuaineopiskelijana ja siirtyi vuonna 2023 pääaineopintoihin ”kapuluokalle”. Kasmirin muusikkotaustaan kuuluu runsas annos kansanmusiikkia, johon hän kasvoi muusikkovanhempiensa kanssa musisoidessaan. Kamarimusiikki ja kiinnostus eri genreihin ovat tärkeä osa Uusituvan muusikkoutta. Opintojaan viimeistelevä Kasmir on palkittu Anja Ignatius -viulukilpailussa 2013 ja Kuopion viulukilpailussa 2015. Kasmir työskentelee Kansallisoopperan orkesterin 2. konserttimestarina.

Hannele Eklund

To 30.1.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
TULEVAISUUDEN TOIVOT

Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan oppilaat:
Adomas Morkunas
Julie Røssland
Vincent Siret
Kasmir Uusitupa

Lotus Tinat, viulu

Sakari Oramo, kapellimestarioppilaiden ohjaaja

Franz Schubert: Keskeneräinen
Jean Sibelius: Viulukonsertto
Jean Sibelius: Sinfonia nro 6

Klo 17.30 Johdatus konserttiin: Emilie Gardberg ja Maija Kylkilahti

Suurten juhlien keväämme Sibeliustalossa tarjoaa suosikkikonserttoja ja mestariteoksia, rakastettuja melodioita ja uusia tuttavuuksia, syntymäpäiväjuhlia ja jäähyväisiä.

Kevätkausi alkaa säihkyvästi Wienin viemää -konserteilla yhdessä Silja Aallon ja Ville Rusasen kanssa. Tammikuun kalenterissa on myös yksi kevätkauden odotetuimmista vierailuista, kun kansainvälisesti ylistetty pianoduo Lucas & Arthur Jussen debytoi Lahdessa. Helmikuun aloitamme rakastetuilla Suomi-klassikoilla – Kaj Chydeniuksen unohtumattomalla musiikilla. Rakastetut klassikot -teema jatkuu myös Inspired by Tove Jansson -konsertissa, jossa sukellamme Muumilaakson maailmaan Lauri Porran Seasons in Moominvalley -teoksessa.

Sinfonia Lahden ja Sibeliustalon yhteiset 100-vuotissyntymäpäiväkonsertit soitamme ylikapellimestarimme Dalia Stasevskan johdolla maaliskuussa ohjelmalla, joka ei jätä ketään kylmäksi. Ylioppilaskunnan Laulajat, Ville Rusanen ja Miina-Liisa Värelä juhlistavat kanssamme kaksoissyntymäpäiviä Jean Sibeliuksen Kullervolla. Trumpetisti Verneri Pohjola tulkitsee Kaija Saariahon HUSH-konserton, jota on ylistetty unohtumattomaksi, Saariahon kuolemattomuuden viimeistelleeksi mestariteokseksi.

Juhlakevään kunniaksi vieraaksemme saapuu myös pitkään odotettu Okko Kamu, joka tuo mukanaan täydellisen konsertin ohjelman: Johannes Brahmsin Kaksoiskonserton ja Anton Brucknerin toisen sinfonian. Unelmajoukkue Sinfonia Lahti & Osmo Vänskä on yhdessä huhtikuussa kahden konsertin verran, Sibeliustalon konsertin lisäksi vierailemme Radion sinfoniaorkesterin konserttisarjassa Musiikkitalossa. Pääsiäisen viettoon siirrymme hiljaisen viikon konsertissa, jonka ohjelmassa on Mozartin mestariteos Requiem.

Nuoren polven musiikki-ihme näyttäytyy kevään ohjelmassa vahvasti: lavalle nousevat muun muassa Lilli Maijala, Otto Antikainen, Senja Rummukainen, Tami Pohjola, Kristian Sallinen, Sauli Saarinen sekä tulevaisuuden kapellimestaritähdet Adomas Morkunas, Julie Røssland, Vincent Siret ja Kasmir Uusitupa. Orkesterin omista riveistä klarinetisti Eeva Mäenluoma säkenöi huhtikuussa Esa-Pekka Salosen konserton solistina. Musiikkiviihteen glamouria tuo mukanaan valovoimainen Diandra Music of Divas -konsertissa.

Toukokuussa pitkäaikainen ystävämme Ilja Gringolts soittaa Suomen ensiesityksenä Gramophone-palkitun säveltäjän Lotta Wennäkosken viulukonserton Prosoidia. Ennakkotiedoista poiketen konsertin johtaa Hannu Lintu, orkesterin tuleva taiteellinen partneri sekä kansainvälisen Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja. Entisen päävierailijamme Anja Bihlmaierin saamme myös vieraaksemme kevään kynnyksellä yhdessä sellisti Nicolas Altstaedtin kanssa.

Sinfonisen kauden päätteeksi on aika sanoa näkemiiin ylikapellimestarillemme Dalia Stasevskalle. Päätöskonsertin ohjelmaksi hän on valinnut Giuseppe Verdin suurteoksen Messa da Requiem.

Juhlakauden konsertit ovat hieno huipennus Dalia Stasevskan menestyksekkäälle nelivuotiselle kaudelle – tutustu konsertteihin ja varmasti paikkasi pian.

Kun mustia ja valkoisia koskettimia on vierekkäin kaikkiaan 88 kappaletta, pianonsoitto soveltuu mainiosti useamman kuin yhden soitettavaksi. Myös kahdella instrumentilla soittava pianoduo on kiinnostava solistikokoonpano.

Kun piano 1800-luvulla yleistyi eurooppalaisten porvariskotien suosikkisoittimena, sille syntyi myös entistä monipuolisempaa soitettavaa. Pianotunnit kuuluivat säätyläis- ja porvaristoperheiden lasten kasvatukseen, erityisesti tyttöjen salonkikasvatukseen, jossa ranskan kielen oikean ääntämyksen oppiminen ja pianonsoitto olivat keskeisiä.

Ajan muotisoitin valloitti myös Suomen, jossa kotimusisointia harrastettiin innokkaasti. Säätyläiskotien tapoihin kuuluivat illanvietot ja tanssiaiset, mikä edellytti pianon hankkimista talouteen. Helsinkiläisiin perukirjoihin kirjattujen omaisuusluetteloiden mukaan kaupungin ensimmäiset pianonomistajat 1800-luvun alkupuolella olivat säätyläisistä mallia ottaneet varakkaat kauppiaat ja kaupunkiin muuttaneet senaatin virkamiehet. Suomessa on ollut myös omaa soitintuotantoa jo 1700-luvulla. Ammattimaisia pianonrakentajia 1800-luvulla oli aluksi erityisesti Turussa ja sittemmin vauhdilla kasvavassa Helsingissä, jossa soittimille oli myös kysyntää.

”Ei ole yhtään suurta oratoriota, oopperaa, kvartettoa, konserttoa tai laulua, jota ei voisi sovittaa pianolle kaksi- tai nelikätisesti”, kirjoitti englantilainen rouva H.R. Haweis 1800-luvun lopulla. ”Laajuudessaan pianomusiikki todennäköisesti ylittää kaikille muille instrumenteille sävelletyn musiikin.” Illanvietoissa perheiden kesken nelikätinen soitto oli suosiossa. Yhdessä saattoivat soittaa äidit ja tyttäret tai isovanhemmat ja lapsenlapset.

1800-luvun puolivälissä kiinnostus pianoihin kasvoi muissakin yhteiskuntaluokissa ja hinnat alkoivat laskea. Pääkaupungissa toimi useita pianoliikkeitä, joista soittimen saattoi joko ostaa tai vuokrata. Myös nuotteja oli runsaasti saatavilla. Niitäkin saattoi sekä ostaa että lainata. Huomattavin musiikkikustantaja 1870-luvulla oli A. E. Lindgren, jonka liike möi myös soittimia. Ohjelmistoa oli runsaasti pianolle nelikätisesti, kahdelle pianolle kahdeksankätisesti ja kaikkea siltä väliltä.

Tänä päivänä maailman konserttilavoilla esiintyy säännöllisesti vakiintuneita pianoduoja. Niitä ovat muodostaneet monet nimekkäät pianotaiteilijat kuten Radu Lupu ja Murray Perrahia sekä Vladimir Ashkenazy ja André Previn. Kokoonpanona pianoduo on sekä intiimi että ilmaisuvoimainen, mikä sisarusten muodostamissa duoissa tuntuu välittyvän erityisen selkeästi. Suomalaisyleisölle tutut ranskalaissisarukset Katia ja Marielle Labèque sekä espanjalaisveljekset Víctor ja Luis del Valle ovat usein herättäneet ihastusta ja ihmetystä soitolla, joka tuntuu syntyvän kuin yhdestä mielestä.

Tällaisesta soitosta nautitaan Kaksipäinen piano -konsertissa 23.1., jonka solisteina soittavat hollantilaisveljekset Lucas ja Arthur Jussen. Vuonna 1993 ja 1996 syntyneiden veljesten soittoa on kuvattu symbioottiseksi. Pojat saivat ensimmäiset pianotuntinsa kotikaupungissaan Hilversumissa ja pian heidät jo kutsuttiin esiintymään kuningatar Beatrixille. Vuonna 2005 veljesten opettajaksi tuli Maria João Pires, joka opasti heitä usean vuoden ajan. Veljekset opiskelivat myös erikseen: Lucas Yhdysvalloissa ja Madridissa, Arthur Amsterdamin konservatoriossa. Tänä päivänä veljekset ovat Orchestre Philharmonique de Monte-Carlon residenssitaiteilijoita ja esiintyvät säännöllisesti arvostettujen orkestereiden solisteina Chicagosta Tukholmaan ja Hong Kongista Lahteen.

Konsertin kapellimestari, virolaissyntyinen Kristiina Poska tekee tässä konsertissa debyyttinsä Sinfonia Lahden kapellimestarina. Vuoden 2010 Donatella Flick LSO -kilpailun ja 2012 Malko-kilpailun finalisti on toiminut Flanderin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina kaudesta 2019/20 lähtien ja Latvian kansallisen sinfoniaorkesterin päävierailijana kaudesta 2021/22. Ensi kesänä hän aloittaa kautensa Orchestre Français des Jeunesin musiikillisena johtajana.

Hannele Eklund

To 23.1.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
KAKSIPÄINEN PIANO

KRISTIINA POSKA, kapellimestari
LUCAS & ARTHUR JUSSEN, piano

Gabriel Fauré: Pelléas et Mélisande
Francis Poulenc: Konsertto kahdelle pianolle
Johannes Brahms: Sinfonia nro 3

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren’

Hannu Lintu tekee odotetun debyyttinsä Naantalin Musiikkijuhlilla Sinfonia Lahden kanssa Don Juanin jäljillä -konsertilla, jonka solistina esiintyy Arto Noras.

Syksyllä 2025 Sinfonia Lahden taiteellisena partnerina aloittava Hannu Lintu tekee Naantalin Musiikkijuhlien debyyttinsä 4.6.2025 yhdistäen ohjelmaan Straussin, Sallisen ja Sibeliuksen musiikkia.

Konsertin Don Juan -teema tuo esiin hahmosta kaksi puolta: hulttiomaisen hurmurin ja surullisen ritarin. Siinä missä Jean Sibelius vihjaa kainosti Don Juanin legendaan toisessa sinfoniassaan, kuvaa Richard Strauss sydäntensärkijän lemmenseikkailuja säälimättömällä tarkkuudella.

Aulis Sallisen suosituimpiin teoksiin kuuluva Don Juanquixoten yölliset tanssit sai kantaesityksensä vuonna 1986 Naantalissa Arto Noraksen toimiessa itseoikeutetusti teoksen solistina kuten nytkin. Epäonnisten Donien valloitusretket yhdistyvät vinksahtaneeksi fantasiaksi, jossa tragedia ja komedia muuttuvat solistisen sellon seikkaperäiseksi saduksi. Teos on kiertänyt maailmaa Arto Noraksen matkassa kantaesityksestään lähtien ja nyt sen on aika palata takaisin Naantaliin juhlistamaan säveltäjänsä Aulis Sallisen 90-vuotisjuhlaa.

– Iloitsen Sinfonia Lahden ja Hannu Linnun vierailusta Naantalissa heti festivaalin alussa upealla eri tyylikausien kulttiteokset esittelevällä Don Juan -ohjelmalla, kertoo Naantalin Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Elina Vähälä.

Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään 3.-14.6.2025

Liput ovat myynnissä Lippu.fi:n myyntikanavissa.