Perinteitä tulvivan jouluajan suurin yhdistävä tekijä on musiikki. Samoja sävelmiä lauletaan ympäri maailmaa erilaisina sovituksina ja tulkintoina. Kaikille on sijaa ja ystäviä.

Mitä olisi joulu ilman musiikkia ja sen herättämiä tunteita.  Joidenkin mielestä joululaulut alkavat soida joka vuosi liian varhain, toiset eivät saa niistä tarpeekseen, vaikka ne kaikuisivat jo syyskuussa. Tai aiemminkin.  Yhden mielestä vain vanhat ja perinteiset kuuluvat jouluun, toinen tervehtii ilolla heviversioita. Joulu kuuluu kaikille, ja niin kuuluu joulumusiikkikin. Vanhat tutut laulut ovat yhteinen ja ylisukupolvinen kokemus, vaikka versiot vaihtelisivat.

”Christmas Memories” (Joulumuistoja) onkin erinomaisen osuva otsikko Sinfonia Lahden joulukonsertille. Ohjelmassa on ihanaa joulumusiikkia kaikilta ajoilta sekä tyylistä ja tunnelmasta toiseen. Sovittajissa on monta tuttua nimeä, kuten Marzi Nyman, Jaakko Kuusisto, Sampo Kasurinen ja Mikko Hassinen.

Solistit Maria Ylipää ja ruotsalainen Alexander Lycke avaavat konsertin tutulla Tuo armon valkokyyhky/Det är en ros utsprungen -laululla, joka julkaistiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1871 ja tunnetaan useina käännöksinä. Säveltäjäksi on yleensä merkitty saksalainen Michael Praetorius (1571–1621), mutta laulun juuret ovat paljon vanhemmat: sen synty on ajoitettu jo 1400-luvulle. Alkuaan 19-säkeistöinen katolinen Maria-laulu kuului vuonna 1599 painettuun saksalaisen munkki Conraduksen rukouskirjaan. Praetorius teki siitä kuorosovituksen vuonna 1609, mutta otti runosta mukaan vain kaksi säkeistöä. Seuraavat kaksi säkeistöä ovat peräisin 1800-luvulta. Suomalaisessa virsikirjassa laulu on tunnettu vuodesta 1986 virtenä nro 23, On ruusu Iisain juuren. Laulu tunnetaan erilaisina sovituksina ympäri maailmaa.

Jouluperinteen toista laitaa edustaa amerikkalaisen Felix Bernardin Winter Wonderland, joka ei alunpitäen ole joululaulu ensinkään. Sellaiseksi se kuitenkin päätyi romanttisen talvisen tarinansa vuoksi. Kappaleen sanoittajan Richard Smithin kerrotaan saaneen innoituksen tekstiin lumen peittämästä Honsdalen keskuspuistosta ja kirjoittaneen sanat ollessaan tuberkuloosiparantolassa. Kappaleesta tuli nopeasti kansainvälinen hitti, josta oman versionsa ovat tehneet lukemattomat taiteilijat Tony Bennetistä ja Bing Crosbysta Ringo Starriin ja Lady Gagaan.

Kappale Min Astrakan Benny Anderssonin ja Björn Ulvaeuksen menestysmusikaalista Kristina från Duvemåla (1995) on kuin miniatyyrijoulukuvaelma ja hieno valinta konsertin joulumuistoja vaalivaan teemaan. Kirjailija Vilhelm Mobergin 1800-luvulle sijoittuvaan siirtolaiseepokseen Utvandrarna (Maastamuuttajat) pohjautuvassa tarinassa päähenkilöt Kristina ja Karl Oskar päättävät lähteä Ruotsista kohti parempaa elämää kaukana Amerikassa. Ensimmäisen näytöksen lopussa perhe on vaikeiden vaiheiden jälkeen löytänyt uudesta maasta paikan kodille ja heille syntyy terve poikalapsi. Karl-Oskar lukee jouluevankeliumia ja Kristina kertoo pienokaiselleen syntymämaastaan, jossa hänen Astrakaani-omenapuunsa yhä kantaa hedelmää.   

Maria Ylipää oli musikaalin pääosassa, kun sen esitykset vuonna 2012 alkoivat Helsingin Svenska Teaternissa ja sen jälkeen Göteborgissa ja Tukholmassa. Myös ruotsalaiselle musikaalitähti Alexander Lyckelle Svenska Teatern on tuttu talo. Hän lauloi siellä Chess-musikaalin Anatolijin roolin. Säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari Hans Ek on puolestaan toiminut useiden Kristina från Duvemåla -esitysten musiikillisena johtajana. Kuka tietää, ehkä tavattoman kaunis Min Astrakan asettuu hiljalleen osaksi uusien joululaulujen traditiota.

Joululauluja laulettiin Suomessa 1800-luvulle asti etupäässä muilla kielillä kuin suomeksi. Vanhimpia suomalaisia joululauluja ovat 1582 ilmestyneen Piae Cantiones -kokoelman latinankieliset laulut. Suomenkielisten joululaulujen perinne käynnistyi varsinaisesti vasta 1800-luvulla, kun Jyväskylän seminaarissa alettiin suomentaa ja kirjoittaa joululauluja. Sieltä ovat kotoisin muun muassa Jouluyö, juhlayö -laulun suomenkieliset sanat. Tällä laululla on itsestään selvä paikkansa konsertissa, joka on joulumuistoja tulvillaan. Siinä asuu kaikki, mikä joulussa on tärkeää – ihmiset yhteen kokoava joululaulun ihme.

Hannele Eklund

Ke 11.12.2024 klo 18.30
To 12.12.2024 klo 13 & 18.30 Sibeliustalo
CHRISTMAS MEMORIES -joulukonsertti

HANS EK, kapellimestari
MARIA YLIPÄÄ, laulu
ALEXANDER LYCKE, laulu

Säveltaiteissa naiset olivat pitkään näkymättömiä ja vähäteltyjä, taidoistaan huolimatta. Pekka Kuusiston itsenäisyyspäivä on tasa-arvoisen Suomen juhla, johon kaikki ovat tervetulleita. 

Sinfonia Lahden itsenäisyyspäivän konsertilla on pitkä ja vahva perinne. Konsertin päättävää Finlandiaa ja yhdessä laulettua Maamme-laulua edeltävät teokset ovat aina olleet hieno kommentti aikaan, jota elämme. Pekka Kuusistolle oli päivänselvää, että illan ohjelmassa on sekä  naisten että miesten säveltämää musiikkia. Tasa-arvoisen maan itsenäisyys on yhtä paljon molempien aikaansaama.

Konsertin johdannoksi Kuusisto on valinnut arvostetun pitkän linjan jazz-muusikko Iro Haarlan teoksen Barcarole, jonka Kuusisto sovitti sooloviululle. ”Halusin tässä konsertissa soittaa myös itse. Iron kappale istuu tosin hyvin viululle ja sopii tunnelmaltaan tähän konserttiin hienosti”, sanoo Kuusisto, jolle musiikin eri genret ovat toisiaan täydentäviä. Iro Haarlan musiikilliset juuret ovat tukevasti klassisessa musiikissa. Oopperalaulajan tytär kasvoi musiikin ympäröimänä ja alkoi tehdä omaa musiikkia jo lapsena. Haarla valmistui Sibelius-Akatemiasta, jossa opiskeli pianonsoittoa Izumi Tatenon ohjauksessa ja sävellystä Einar Englundin ja Kari Tikan oppilaana. Pianistina, harpistina ja säveltäjänä tunnettu Haarla teki merkittävän työn edesmenneen puolisonsa Edward Vesalan musiikin sovittajana, yhteissäveltäjänä ja esittäjänä. Iro Haarla on tehnyt useita äänitteitä suurelle kansainväliselle ECM-levymerkille.

Jean Sibelius on konserttiohjelmien itsestään selvä kunniavieras, kun Suomi juhlii. Sibeliuksensa läpikotaisin tuntevan Sinfonia Lahden konsertin ohjelmaan Kuusisto on valinnut ihastuttavan Rakastava-sarjan jousiorkesterille. Alun perin mieskuorolle kirjoitettu teos valmistui vuonna 1894, ja samana vuonna valmistui myös versio mieskuorolle ja jousiorkesterille. Sovituksen sekakuorolle hän teki 1898, kunnes vuonna 1912 alkuperäisen mieskuorosävellyksen pohjalta valmistui Rakastava jousiorkesterille op. 14. Yleisöä kappale viehätti, mikä ei jäänyt Sibeliukselta huomaamatta. Hän johti teosta konserteissaan sinfonioiden lomassa 1920-luvulle asti.

Säveltäjä, kapellimestari, musiikinopettaja ja antroposofisen liikkeen vaikuttaja Ida Moberg kuuluu Suomen varhaisiin sinfonikkoihin. Hän oli ensimmäisiä perusteellisen kapellimestarikoulutuksen modernissa konservatoriossa saaneita suomalaismuusikoita. Sävellystä Moberg opiskeli muun muassa Sibeliuksen ohjauksessa ja sittemmin Dresdenissä. Hänen sävellyksensä saivat kiitosta, mutta lahjakkaan naisen mahdollisuudet uramenestykseen musiikin miehisessä maailmassa olivat heikot. Hän johti oman sävellyskonserttinsa Helsingissä vuonna 1906 ja sai kehuja konsertin arvioineelta Oskar Merikannolta, jonka kritiikki päättyi ajan ajattelutapaa kuvaavasti: ”Reipas nainen – mutta sittenkin nainen.”

Ajan asenteista johtuen naissäveltäjien teoksista huomattava osa on jäänyt kunnolla kustantamatta ja kadonnut jäljettömiin. Viime vuosina tilanteeseen on herätty, ja teoksia on saatu arkistoista ohjelmistoon. Yksi tätä työtä tekevä taho on Helsingin kaupunginorkesterin HUOM – Historian unohtamat orkesterimusiikit -hanke, jonka ansiosta myös Pekka Kuusisto löysi Mobergin musiikin. ”Nyt saatavilla on hyvät esitysmateriaalit”, Kuusisto kiittää. Niiden ansiosta Ida Mobergilla on viimein paikkansa orkesteriohjelmistoissa.

”Miten viitata Sibeliuksen musiikkiin tavalla, joka kuitenkin olisi hedelmällinen lähtökohta myös omalle, toivottavasti persoonalliselle kamariorkesterikappaleelle vuonna 2015?” Tätä pohti säveltäjä Lotta Wennäkoski, jolta Scottish Chamber Orchestra tilasi teoksen Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Pohdinnoissaan hän päätyi sävelruno Satuun, ”jossa on vetävää musikaalisuutta”. Teoksen nimi Verdigris tarkoittaa Wennäkosken mukaan patinaa eli esimerkiksi metallin pintaan ajan kuluessa hapettumisen seurauksena syntyvää ohutta kerrosta.

Scottish Chamber Orchestra kantaesitti Wennäkosken teoksen Tuomas Hannikaisen johdolla lokakuussa 2015. Konsertin ohjelmassa oli myös Nielsenin viulukonsertto, jonka solistina soitti Pekka Kuusisto. ”Kuulin silloin Lotan teoksen heti tuoreeltaan ja päätin, että haluaisin johtaa sen, jos ikinä sellainen mahdollisuus tulisi.” Kapellimestari Pekka Kuusisto pitää huolta tasa-arvosta siellä, missä se pitkään loisti poissaolollaan. Itsenäinen Suomi soi tasapainoisesti kaikilla äänillään!

Hannele Eklund

Pe 6.12.2024 klo 15 Sibeliustalo
SUOMELLE!

PEKKA KUUSISTO, kapellimestari ja viulu

Iro Haarla: Barcarole
Jean Sibelius: Rakastava
Ida Moberg: Auringonnousu-sarja
Lotta Wennäkoski: Verdigris
Jean Sibelius: Finlandia
Fredrik Pacius: Maamme

Koe sinfoniaorkesterin loihtima elävän musiikin voima! Uteliaisuus ja avoin mieli ovat avaimia uuden musiikin kohtaamiseen. Vaikka säveltäjä tai teos ei olisi ennakkoon tuttu, luvassa voi olla yllättäviä elämyksiä, joiden muisto kulkee mukana pitkään.

Liput Lippu.fistä

Sinfonia Lahden liput ovat myynnissä Lippu.fi:n myyntikanavissa.

Lippu.fi-myyntipiste Sibeliustalossa on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 11–14 sekä torstaisin kello 11–19. Mikäli konserttipäivä on muu kuin torstai, ovimyynti avautuu tuntia ennen konserttia.

Yli 1200 paikkaa mistä valita – löydä suosikkisi kokeilemalla

Sibeliustalon 1229-paikkainen Pääsali on tullut tunnetuksi yhtenä Suomen parhaiten soivista konserttisaleista. The Guardian nosti salin 2015 maailman kymmenen parhaan joukkoon ja Wall Street Journal samana vuonna yhdeksi Euroopan viidestä parhaasta.

Parhaat paikat ovat makuasia, johon hinnoittelun porrastus näyttää suuntaa. Toiset ovat vannoutuneita permannon faneja, toiset tahtovat seurata konsertteja mieluummin parvelta. Urkuparven edullisemmilta paikoilta pääsee seuraamaan kapellimestarin otteita ja muusikoiden työskentelyä lähietäisyydeltä.

Salikartat löytyvät sisäänkäyntien lähettyviltä.

Käsiohjelma

Tyypillisesti sinfoniakonsertti kestää noin kaksi tuntia ja ohjelmakokonaisuus rakentuu perinteisesti kolmesta sävellyksestä:

1. alkusoitosta (tai muusta yksiosaisesta teoksesta)
2. solistiteoksesta (konsertto)
3. väliaikaa seuraavasta laajasta orkesteriteoksesta (sinfonia)

Teoksiin ja vierailijoihin voi tutusua maksuttomasta käsiohjelmasta joko diginä tai printtinä. Painettuja käsiohjelmia on jaossa Metsähallissa ja verkkolehti on luettavissa orkesterin sivuilla jo hyvissä ajoin ennen konserttia.

Viihdekonserteissa ei yleensä ole käsiohjelmaa ja tietoa ohjelmasta löytyy orkesterin verkkosivuilta.

Sujuvasti Sibeliustalolle

Konserttiin on helppo saapua jalkaisin, omalla autolla, bussilla, sähköavusteisilla Mankeli-kaupunkipyörillä tai sulan veden aikana jopa omalla veneellä. Konsertin päätyttyä talon edustalla on takseja valmiina odottamassa. 

Pysäköinti satama-alueella ja Sibeliustalon edustalla olevalla hiekkakentällä on maksullista kello 8-18 välisenä aikana.

Bussilinja 3 ajaa Sibeliustalolle torin kautta (Vapaudenkadun puoleinen D-pysäkki). Kyydistä voi jäädä tai siihen nousta aivan Sibeliustalon kohdalla. Junalla saapuva voi hypätä kyytiin Matkakeskuksessa.

Saavu ajoissa

Tule ajoissa paikalle. Myöhästyneet ohjataan paikoilleen vasta jo soimassa olleen teoksen päätyttyä, aplodien aikana.

Esteettömyys

Pyörätuolilla liikkuville on varattu paikkoja pääsalin permannon riviltä 23. Pyörätuolin käytöstä on hyvä ilmoittaa jo lippuja varattaessa. Saattaja pääsee mukaan veloituksetta. Kulku paikoille onnistuu oikeanpuoleisessa kaikukammiossa sijaitsevalla hissillä.  

Kuulorajoitteisia varten pääsaliin on asennettu induktiosilmukka, lippukassalle palvelupistesilmukka. Sisämuurin vierestä salin kohdalta löytyy kolme invatunnuksella varustettua pysäköintipaikkaa.

Päällysvaatteet naulakkoon

Päällysvaatteita ei saa viedä saliin. Eteispalvelu aukeaa tuntia ennen konserttia. Eteispalvelumaksu on 3 € / henkilö (maksu ensisijaisesti kortilla).

Alle 7-vuotiaiden päällysvaatteista ei peritä maksua.

Rennosti tai parempaan panostaen

Smart casual -tyyppinen pukeutuminen sopii erinomaisesti konserttisaliin. Vai tekeekö mielesi panostaa pukuun – siitä vain! Rennommat farkut ja t-paitakaan eivät ole nykyisin konserteissa asia, johon kiinnitettäisiin huomiota.

Hiljaisuus nostaa musiikin siivilleen

Klassisen musiikin laaja dynamiikka ulottuu hyvin hiljaisista jaksoista vaskien ja lyömäsoitinten pauhuun. Tilanne on hyvin toinen kuin esimerkiksi rock-konserteissa, joissa äänentoisto peittää alleen yleisön äänet. Siksi sinfoniakonsertissa musiikille annetaan aina häiriötön mahdollisuus tavoittaa kuulijat eri puolilla salia.  

Kuulijat istuvat aplodien välillä hiljaa eivätkä aiheuta muullakaan toiminnallaan häiriötä sen paremmin esiintyjille kuin muille yleisön jäsenille. Rento keskittyneisyys on omiaan myös usein pitkien musiikillisten kaarien seuraamiseen.

Aplodit oikeaan aikaan

Aplodit ovat osa konsertin vakiintunutta koreografiaa. Lahdessa niillä on tapana toivottaa tervetulleeksi lavalle ensin orkesterin jäsenet, seuraavaksi konserttimestari ja sitten kapellimestari. 

Aplodit kuuluvat asiaan myös kunkin teoksen lopussa kapellimestarin laskettua kätensä. Uusien konserttikävijöiden on hyvä seurata vakiokävijöiden esimerkkiä. Vaikka musiikki taukoaa vaikkapa kolmiosaisen konserton osien välissä, taputukset teoksen keskellä koettaisiin häiriöksi musiikin kehkeytymisen kannalta.

Vinkki! Tarkista teososien määrä etukäteen käsiohjelmasta.

Kuvata saa kiitoksissa

Älypuhelimet ovat tulleet jäädäkseen myös konserttisaleihin. Kuvien ja lyhyiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa aplodeista on sallittu. Itse konsertin kuvaaminen on kielletty.

Huomioi kuvatessa muut konserttivieraat ja pidä puhelin hiljaisena.

Tulethan tuoksutta

Lahden kaupungin Tulethan tuoksutta -periaatteen tavoitteena on vähentää tuoksuyliherkille ja allergisille henkilöille voimakkaista tuoksuista aiheutuvia oireita. Tulemalla tuoksutta konserttiin osoitat huomaavaisuutta tuoksuyliherkkiä kohtaan. Kiitos, kun huomioit muut konserttivieraat!

Kahvia tai kuohuvaa – tilaa väliaikatarjoilut ennakkoon

Väliajalla Sibeliustalossa on mahdollista nautiskella herkkuja. Talossa palvelevat Ravintola Lastu ja Tuohi-baari.

Sujuvoita väliaikakokemuksesi tilaamalla ja maksamalla tarjoilut etukäteen verkkokaupassa tai mobiilisovelluksella. Huomaa, että verkkokauppatilaukset sulkeutuvat 10 tuntia ennen konserttia, poikkeuksena päiväkonsertit, jotka sulkeutuvat edellisenä päivänä klo 12.00.

Vinkki! Nauti Lastun lounas päiväkonserttien yhteydessä.

Olli Mustosen taiteilijapersoonan kaikki osa-alueet ovat kauniisti tasapainossa. Sinfonia Lahden Mustonen & Keisari -konsertin ohjelma paljastaa, mitä se tarkoittaa.

Olli Mustosen persoonassa toiminta pianistina, kapellimestarina ja säveltäjänä yhdistyy kokonaisvaltaiseksi muusikkoudeksi harvinaisella tavalla. Hän aloitti pianonsoiton ja sävellyksen opintonsa ennen kouluikää ja toimi täysipainoisesti esiintyvänä taiteilijana jo teini-iässä. Kaikki roolit ovat yhtä tärkeitä ja tasapainossa. ”Tehtävät täydentävät toisiaan”, sanoo Mustonen ja viittaa Paul Hindemithiin, joka sanoi olevansa muusikko joka säveltää, muusikko joka soittaa ja muusikko joka johtaa orkesteria.  Olli Mustonen pitää sanasta muusikko. Se kuvaa häntä hyvin.

Sinfonia Lahden konsertin ohjelma on erinomainen esimerkki Olli Mustosen maailmasta. Konsertin avaa hänen oma sävellyksensä Triptyykki vuodelta 2015. Kolmiosainen ja alun perin kolmelle sellolle kirjoitettu teos on amerikkalaisen fyysikko Sam Steppelin tilaus ja hänen toivomuksestaan omistettu Steppelin edesmenneelle vaimolle. Jousiorkesteriversio teoksesta on tehty Itä-Helsingin musiikkiopiston 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

Säveltäjistä Ludwig van Beethoven on ollut Mustoselle tärkeä, ellei tärkein jo lapsuudesta lähtien, vaikka hän pitääkin eri säveltäjien asettamista arvojärjestykseen mahdottomana. ”Beethovenin musiikki on suurenmoista, monipuolista ja käsittää elämän koko kirjon valoineen ja varjoineen”, hän sanoo säveltäjästä, jonka kokee tuntevansa kuin läheisen ystävän: ”Beethoveniin ihmisenä voi tutustua hänen musiikkinsa kautta. Hänen persoonalleen on tyypillistä myös hauskuus. Poikamainen huumori näyttäytyy monissa teoksissa!”

Beethovenin pianokonsertto nro 5 on säveltäjän pianokonsertoista viimeinen ja ainoa, jota hän ei itse kantaesittänyt. Syyksi on arveltu hänen tuolloin jo vaikeaa kuurouttaan. Teos valmistui toukokuussa 1809, jolloin ajat Wienissä olivat vaikeat. Napoleon piiritti kaupunkia, josta keisarillinen perhe ja suuri osa asukkaista pakenivat. Ne, jotka jäivät – Beethoven mukaan lukien –etsivät turvaa maan alta, Beethoven veljensä kellarista. Hän kuvasi tunnelmia: ”Kaupungissa ei ole mitään muuta kuin rumpuja, tykkejä, marssivia miehiä ja kaikenlaista kurjuutta.”

Wienin rauhansopimus allekirjoitettiin lokakuussa 1809, mutta uuden konserton esittäminen sai odottaa vuoteen 1812, eikä sitä silloinkaan kuultu Wienissä vaan Leipzigissa. Solistina soitti Beethovenin oppilas Carl Czerny. Hieman yllättäen konserton saama vastaanotto jäi laimeaksi. Lisänimi ”Keisari” ei ole säveltäjän antama, vaan mitä ilmeisimmin kustantajan keksintö, joskin on myös väitetty, että eräs ensiesityksen kuullut ranskalaissotilas olisi kutsunut teosta konserttojen keisariksi. Mikä voisi olla tätä loisteliasta konserttoa luontevampi valinta pianotaiteilija Olli Mustosen solistiosuudelle hänen suunnittelemassaan ohjelmassa?

Skotlanti on Beethovenin ja Felix Mendelssohnin sävellysluetteloissa mielenkiintoinen yhteinen tekijä. Toisin kuin nuorempi kollegansa Beethoven ei matkustanut Skotlantiin, vaan sai edinburghilaiselta virkamieheltä George Thomsonilta (1757–1851) pyynnön tehdä sovituksia skotlantilaisista kansanlauluista. Thomson keräsi ja merkitsi muistiin suuren määrän kansanlauluja eri puolilta Britanniaa ja pyysi ajan tunnettuja säveltäjiä tekemään niistä sovituksia, Haydn oli yksi heistä. Samana vaikeana vuonna kuin Beethoven sai valmiiksi Keisarikonserttonsa, hän sovitti Thomsonin laulut. Sarja 25 skotlantilaista laulua (op. 108) laulajalle, sekakuorolle, viululle, sellolle ja pianolle valmistui vuonna 1810. Poliittisesti sekavat ajat sotkivat kaiken, myös postinkulun. Niinpä Beethovenin lähettämät laulut saapuivat Thomsonille Maltan kautta samana vuonna kuin Keisarikonsertto sai kantaesityksensä.

Parikymppinen Felix Mendelssohn sen sijaan oli tullut Englantiin konsertoimaan pianistina ja kapellimestarina vuonna 1829 ja päätti työt tehtyään matkustaa patikoimaan Skotlannin Hebrideille. Saaristoluonnon innoittama Hebridit-alkusoitto valmistui matkaa seuraavana vuonna, mutta kolmas sinfonia, lisänimeltään ”Skottilainen” sai odottaa pitempään. Mendelssohn työsti Skotlannin vierailuilla syntyneitä luonnoksiaan Italiassa vuonna 1831, mutta pani ne sen jälkeen syrjään. Sinfonia valmistui vasta vuonna 1842. Luonto on suuri intohimo ja innoituksen lähde myös Olli Mustoselle, muusikolle isolla alkukirjaimella.

Hannele Eklund

To 28.11.2024 klo 18.30 Sibeliustalo
MUSTONEN & KEISARI

OLLI MUSTONEN, kapellimestari ja piano

Olli Mustonen: Triptyykki
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 5 ”Keisari”
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 “Skottilainen”

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren

Suurten juhlien kautemme on myös viihdettä täynnä. Onko sinun valintasi toimintaelokuvien tunnussävelet, matka menneisyyden jouluihin, joulun elokuvaklassikko, säkenöivä uuden vuoden aloitus, rakastetut suomi-klassikot, konsertillinen diivojen megahittejä vai vapukkaan kevyttä klassista?

Konsertti herättää aistit, virkistää, rentouttaa ja saa maailman näyttämään kirkkaammalta – tule viihtymään konserttiin! Varmista paikkasi pian, parhaimmat paikat myydään nyt.

22.11. ACTION MOVIES -elokuvamusiikin konsertti
Michael Seal, kapellimestari
Timo Ruuskanen, juontaja

Kuinka syvältä Psychon veitsi viiltäisi ilman Bernard Herrmanin viuluja? Pääsisikö Indiana Jones karkuun ilman John Williamsin vaskia? Action Movies -konsertti on vaaraa, seikkailua ja jännitystä.

11.12. & 12.12. CHRISTMAS MEMORIES -joulukonsertti
Hans Ek, kapellimestari
Maria Ylipää, laulu
Alexander Lycke, laulu

Christmas Memories vie matkalle menneisyyden jouluihin – nuottitelineillä joulun ikimuistoisimpia lauluja aina Sibeliuksen klassikoista amerikkalaisen jazzin tunnelmallisimpiin helmiin.

18.12. LUMIUKKO -elokuvakonsertti
ERLE KONT, kapellimestari
HILMA PÖLLÄNEN ja CAMILLA BECKER, laulu

Joulun klassikko ystävyydestä, toiveista ja joulun sanomasta koetaan elävän musiikin säestyksellä.

10.1. WIENIN VIEMÄÄ
Kaapo Ijas, kapellimestari
Silja Aalto, sopraano
Ville Rusanen, baritoni

Alkavan vuoden kunniaksi kalenterilehti käännetään kepeän tanssimusiikin tahtiin, vauhdikkailla valsseilla ja reippailla polkilla.

6.2. JOS RAKASTAT – Kaj Chydeniuksen lauluja
Tomas Djupsjöbacka, kapellimestari
Jussi Chydenius, laulu
Oona Airola, laulu

Rakastettua Kaj Chydeniusta muistetaan konsertillisella ikimuistoisia lauluja sinfoniaorkesterille sovitettuna. Tuttujen klassikoiden rinnalla kuullaan myös harvemmin kuultuja lauluja.

25.4. MUSIC OF DIVAS
Antti Rissanen, kapellimestari
Diandra, laulu

Valovoimainen Diandra nostaa popdiivojen megahitit sinfonisiin sfääreihin ja Sibeliustalon pääsalin tunnelman kattoon.

1.5. VAPPUMATINEA
Sauli Saarinen, kapellimestari

Vappumatinea on perinteissä uppopaistettu täsmäisku juhlapäivän tarpeisiin: kuohuvia melodioita, klassikoita kuplilla tai ilman ja sointeja sokerikuorrutuksella.

Lahden kaupunki täyttää tänään 119 vuotta, paljon onnea! Juhlimme rakkaan kotikaupunkimme syntymäpäivää tarjoamalla liput juhlahintaan marraskuun konsertteihin. Synttäriliput hintaan 20 € on ostettavissa Lippu.fin verkkokaupasta. Valitse kampanjaksi Hyvää syntymäpäivää, Lahti, ja kirjoita kampanjakoodi LAHTI119. Etuhinta on voimassa 1.-3.11. Max 2 etuhintaista lippua / konsertti.

To 7.11.2024 klo 18.30 Sibeliustalo
GLASS KONSERTTO
Dalia Stasevska, kapellimestari
Mari Samuelsen, viulu

Missy Mazzoli: Orpheus Undone
Philipp Glass: Viulukonsertto nro 1
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7

Elokuvamusiikeistaankin tuttu minimalisti Philip Glass sävelsi parhaan konserttiteoksensa kuulijalle, joka nauttii musiikista sydämellään. Viulukomeetta Mari Samuelsen debytoi Lahdessa bravuurikonsertollaan.

To 14.11.2024 klo 18.30 Sibeliustalo
JOHN WILLIAMS: KONSERTTO
Tianyi Lu, kapellimestari
Harri Lidsle, tuuba

Aaron Copland: Fanfare for the Common Man
Joan Tower: Fanfare for the Uncommon Woman
John Williams: Tuubakonsertto
Johannes Brahms: Sinfonia nro 4

Hollywoodin legenda John Williams vaihtoi tyylilajista toiseen Indiana Jones -elokuvien välissä. Klassisia perinteitä syleilevä taidonnäyte vaskisoitinten jättiläiselle kylpee silti syvällä valkokankaan väriloistossa.

Pe 22.11.2024 klo 13
Pe 22.11.2024 klo 18.30 Sibeliustalo
ACTION MOVIES -elokuvamusiikin konsertti
Michael Seal, kapellimestari
Timo Ruuskanen, juonto

Kuinka syvältä Psychon veitsi viiltäisi ilman Bernard Herrmanin viuluja? Pääsisikö Indiana Jones karkuun ilman John Williamsin vaskia? Musiikki on elokuvan sielu, ja Action Movies -konsertti on vaaraa, seikkailua ja jännitystä.

To 28.11.2024 klo 18.30 Sibeliustalo
MUSTONEN & KEISARI
Olli Mustonen, kapellimestari ja piano

Olli Mustonen: Triptyykki
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 5 ”Keisari”
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 “Skottilainen”

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren

Ludwig van Beethoven asetti virtuoosiselle pianomusiikille uudet standardit Keisariksi nimetyllä viidennellä konsertollaan. Monitaituri Olli Mustonen esiintyy jälleen säveltäjän, pianistin ja kapellimestarin kolmoisroolissa.

 

Sinfonia Lahden puhaltajat loistavat kirkkaimpina tähtinä 14.11.2024 konsertissa, jonka soolosoittimena on tuuba. Elokuvamusiikista tunnetulla John Williamsilla on lämmin suhde tähän puhallinjättiin, mutta myös muihin orkesterin puhaltimiin.

New Yorkin Queensissä vuonna 1932 syntynyt säveltäjä John Willliams kasvoi musiikin keskellä. Hänen isänsä oli ammattimuusikko, CBS-radio-orkesterin lyömäsoittajana. John-poika aloitti pianonsoiton opinnot jo pikkulapsena ja opiskeli myöhemmin myös trumpetin, pasuunan ja klarinetin soittoa. Myös säveltämisen hän aloitti aikaisin, ensimmäiset orkesterisovitukset omista kappaleista valmistuivat jo teini-ikäisenä. Samoihin aikoihin perhe muutti Los Angelesiin, jossa John Williams opiskeli säveltämistä yksityisesti italialaissyntyisen säveltäjä Mario Castelnuovo-Tedescon (1895–1968) johdolla ja jonkin aikaa myös Kalifornian yliopistossa.

Vuonna 1951 Williams liittyi Yhdysvaltain ilmavoimiin ja teki musiikkia soittokunnille. Tänä aikana hän otti ensi askeleita myös kapellimestarina. Armeija-ajan jälkeen oli vuorossa paluu piano-opintoihin New Yorkin Juilliard-musiikkikorkeakouluun sekä jazz-pianistiksi klubeille ja studiosessioihin. New Yorkista hän siirtyi jälleen Kaliforniaan, nyt pianistiksi Hollywoodin elokuvastudioihin. Hän soitti useissa kautta maailman tunnetuissa elokuvissa, kuten Piukat paikat (1959) ja West Side Story (1961).

Williamsin ura elokuvasäveltäjänä käynnistyi 1960-luvun lopussa. Hän tuli tunnetuksi musiikista suuren luokan katastrofielokuviin kuten S/S Poseidon seikkailu (1972). Pian sen jälkeen käynnistyi Williamsin ja Steven Spielbergin vuosikymmeniä jatkunut yhtyeistyö, jonka myötä Williamsin sävelkieli on tullut tutuksi maailman viimeistä sopukkaa myöten. Syntyi kaikkien tuntemia teemoja elokuviin Tappajahai (1975), Kolmannen asteen yhteys (1977), E.T. (1982), viisi Indiana Jonesia, Jurassic Park (1993), Schindlerin lista (1993) ja lukemattomia muita.

Elokuvamusiikeissa kuuluvat Williamsille tunnusomaiset klassisen musiikin sävellystekniikat, kuten johtoaiheen käyttö, josta erityisesti Richard Wagner on tunnettu. Hänen Ring-tetralogiansa oopperat tulvivat tiettyä henkilöä, esinettä tai tilannetta symboloivia johtoaiheita (Leitmotif). Johtoaiheet ovat keskeisiä myös John Williamsin musiikissa. Kaikki tietävät, mikä meren syvyyksissä lymyää, kun orkesteri soittaa kahta säveltä toistavaa melodiapätkää. Tappajahain evää vedenpinnalla enteilevän teeman idea oli niin yksinkertainen, että ohjaaja Spielberg luuli sitä aluksi vitsiksi. John Williamsin yli sadan elokuvan sävellysluettelossa Star Wars- ja Harry Potter -elokuvat käyvät oppikirjaesimerkeistä johtoaiheen käyttöön.

Tavattoman tuottelias 92-vuotias John Williams on edellä kerrottujen saavutustensa lisäksi myös konserttimusiikin säveltäjä. Hän on kirjoittanut klassisille orkestereille sekä sinfonioita että konserttoja. Tuubakonsertto vuodelta 1985 on kolmas hänen säveltämistään 18 konsertosta eri soolosoittimille. Williams valittiin tunnetun Boston Pops -orkesterin kapellimestariksi vuonna 1980. Tuubakonsertto on sävelletty orkesterin satavuotisjuhliin.

John Williamsin kolmiosainen virtuoosinen konsertto asettaa soolosoittimena harvinaisen tuuban parrasvaloihin. ”En todellakaan tiedä, miksi teoksen kirjoitin – oli vain tarve ja vaisto”, Williams on todennut. ”Olen aina pitänyt tuubasta ja soitin sitä aikoinaan hiukan itsekin. Kirjoitin ison tuubasoolon Dick Van Dyke -elokuvaan nimeltä Fitzwilly (Veijareiden markkinat, 1967) ja siitä lähtien olen säveltänyt tälle ketterälle valtavaa kornettia muistuttavalle soittimelle. Sijoitin teokseen soolo-osuuksia myös orkesterilemmikeilleni huilulle, englannintorvelle, käyrätorville ja trumpeteille. Teos on kevyt ja sävykäs. Toivon, että siinä tapahtuu tarpeeksi, jotta se on hauska!” Tuubakonserton solistina säihkyy maamme arvostetuimpiin soittimenosaajiin lukeutuva Harri Lidsle, Sinfonia Lahden jäsen vuodesta 1990.

Viisi Oscar-palkintoa ja 50 Oscar-ehdokkuutta, seitsemän BAFTA-palkintoa, 22 Grammya ja lukemattoman määrän muita palkintoja ja tunnustuksia saanut John Wiliams sävelsi ja sovitti kvarteton Air and Simple Gifts presidentti Barack Obaman virkaanastujaisten upeaan musiikkiohjelmaan vuonna 2009. Tilaisuuden avasi Aaron Coplandin vaikuttava Fanfare for the Common Man (1942), joka Sinfonia Lahden konsertissa saa nyt rinnalleen Joan Towerin teoksen Fanfare for the Uncommon Woman (1986). Molemmat teokset on sävelletty puhaltajille ja lyömäsoittajille.

Pakahduttavan hienon ohjelman päättää Johannes Brahmsin neljäs sinfonia, joka jäi hänen viimeisekseen. Teoksen innoittaja voi hyvin olla antiikin kreikkalaisen Sofokleen kirjoittama tragedia, jota Brahmsin tiedetään noihin aikoihin lukeneen. Sinfoniansa finaaliin Brahms on sijoittanut teeman J.S. Bachin kantaatista nro 150 (Nach dir, Herr, verlanget mich) ja kehittänyt siitä 30 äärimmäisen mutkikasta muunnelmaa. Vauhdilla kohoavaa kansainvälista uraa tekevän kiinalaistaustaisen uusiseelantilaisen kapellimestari Tianyi Lun johdolla tästä konsertista tulee tapaus!

Hannele Eklund

To 14.11.2024 klo 18.30 Sibeliustalo
John Williams: Konsertto

TIANYI LU, kapellimestari
HARRI LIDSLE, tuuba

Aaron Copland: Fanfare for the Common Man
Joan Tower: Fanfare for the Uncommon Woman
John Williams: Tuubakonsertto
Johannes Brahms: Sinfonia nro 4

Menestykselliset ja historialliset yhteiskonsertit tarjosivat 21 000 kuulijalle Apulannan parhaat kappaleet ennenkuulumattomina versioina sovitettuna suurelle sinfoniaorkesterille. Kolmessa loppuunmyydyssä konsertissa niin Apulanta kuin Sinfonia Lahti saivat antaa parastaan. Konsertit johti lahtelaislähtöinen kapellimestari Erkki Lasonpalo, ja sovitustyöstä vastasivat Ako Kiiski, Marzi Nyman, Sampo Kasurinen ja Rolf Gustavson.

Konsertit tarjosivat spektaakkelin, mikä tullaan muistamaan pitkään, niin yleisössä kuin orkesterissa. ”Apulannan ja Sinfonia Lahden yhteiskonsertit vaativat molemminpuolista heittäytymistä ja tunteen paloa ja ennen kaikkea huippuammattitaitoa. Meillä oli mahdollisuus tehdä yhdessä jotain uutta ja mullistavaa, mutta lopputulos oli enemmän kuin osiensa summa. Konsertissa kuului se, että ihan jokainen oli laittanut punk-sydämensä täysillä mukaan”, kertoo intendentti Maija Kylkilahti. ”Emme voi liiaksi kiittää Sibeliustaloa ja Nokia Arenaa täyttänyttä yleisöä, joka nautti konserteista suurella sydämellä, kuten mekin.”

Katso kuvatunnelmia Nokia Arenan konsertista täältä.

Nokia Arenan 26.10.2024 konsertti on katsottavissa Ruutu+ -palvelusta maksullisena 26.11.2024 asti.

Kuva Jarmo Katila.