Pääsiäisajan musiikin pääosassa ovat suuret ja rakastetut kirkkomusiikkiteokset, jotka sopivat hienosti myös akustisesti onnistuneisiin konserttisaleihin, kuten Lahden Sibeliustaloon. Sinfonia Lahden hiljaisen viikon konsertin sävelet jäivät säveltäjänsä viimeisiksi.

Wolfgang Amadeus Mozartin elämä päättyi joulukuun viidentenä päivänä 1791. Vuosi oli ollut elämän ja työn täyteinen. Kevään ja kesän aikana valmistui kaksi oopperaa, Taikahuilu ja La Clemenza di Tito, heinäkuussa syntyi perheen kuudes lapsi. Lisäksi piti saada valmiiksi omituisen amatöörisäveltäjä kreivi Franz von Walsegg-Stuppachin tilaama sielunmessu, josta ei saanut kertoa kenellekään, eikä partituurista saanut tehdä kopioita. Kreivi halusi ensi-iltayleisön luulevan teosta hänen säveltämäkseen.

Mozart ryhtyi säveltämään sielunmessua lokakuussa arvellen saavansa sen valmiiksi neljässä kuukaudessa. Tavoite ei ollut epärealistinen, hän oli nopea. Mutta nyt terveys petti hänet. Mozart oli kärsinyt kuumeilusta, joka syksyllä paheni vakavaksi. Hän työskenteli sairaudestaan huolimatta ja vietti viimeiset päivänsä vuoteen omana. Vielä kuolemaa edeltävänä päivänä hänen ystävänsä kokoontuivat sairaan säveltäjän luo laulamaan läpi keskeneräistä partituuria. Seuraavana päivänä Mozart kuoli, ja teos jäi pahasti kesken.

Vain messun ensimmäinen osa Introitus oli valmis, Kyrie, Sequentia ja Offertorio -osuuksista oli valmiina solistien ja kuoron osuuksia sekä keskeneräisiä luonnoksia orkesteriosuuksista. Viimeiset messun osat Sanctus, Agnus Dei ja Communio puuttuivat kokonaan. Teos oli säveltäjän menehtymisestä huolimatta kuitenkin saatava valmiiksi, tilauspalkkio jäisi muuten haaveeksi. Perheen taloudellinen ahdinko oli jo muutenkin ankara. Requiemin viimeisteli Mozartin oppilas Franz Süssmayer. Teoksen syntyhistoria on niin dramaattinen, etteivät sen jälkeensä jättämät huhut ja tarinat ole mikään ihme. Tutkijoille se on tarjonnut runsaasti aineistoa. Lopputuloksena on joka tapauksessa suurenmoinen teos solisteille, kuorolle ja orkesterille.

Sinfonia Lahden esityksen johtaa irlantilaissyntyinen barokkispesialisti Peter Whelan. Hän on Irish Baroque Orchestran taiteellinen johtaja ja Norwegian Wind Ensemblen vanhan musiikin sisältösuunnittelija. Whelania pidetään sukupolvensa ansioituneimpiin kuuluvana historiallisesti informoidun esitystavan asiantuntijana.

Requiemin solistit ovat nuoremman sukupolven suomalaistähtiä. Sopraano Aurora Marthens on vuoden 2017 Timo Mustakallio -kilpailun voittaja. Viime vuonna hän sai toisen palkinnon kansainvälisesti korkealle arvostetussa ARD-kilpailussa Saksassa. Hän kuuluu Wienin valtionoopperan solistikuntaan.

Sopraano Elli Vallinoja on vieraillut Suomen Kansallisoopperassa säännöllisesti vuodesta 2010. Tampereen Oopperassa hän debytoi vuonna 2024 ja palasi tänä keväänä Tampereen Oopperan ja Savonlinnan Oopperajuhlien yhdessä tuottaman Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan toisen naisen rooliin. Teos on tulevana kesänä myös Savonlinnan ohjelmistossa.

Tenori Markus Nykänen debytoi Suomen Kansallisoopperassa vuonna 2016 Eicca Toppisen ja Perttu Kiviojan oopperassa Indigo, ja on sen jälkeen vieraillut talossa säännöllisesti. Hänen tuoreimpia roolejaan Kansallisoopperan näyttämöllä ovat Pohjalaisia -oopperan Antti Hanka (2024) ja Iloinen leski -operetin Camille de Rosillon (2025).

Basso Matti Turunen on oopperalaulaja, kirkkomuusikko ja pedagogi. Hän on esiintynyt useiden oopperatalojen näyttämöillä aina Milanon Teatro alla Scalasta Suomen Kansallisoopperaan. Turunen on Suomen Wagner-seuran Bayreuth-stipendin saaja ja kysytty kirkkomusiikkiteosten solisti.

Kuorona hiljaisen viikon konsertissa on Sinfonia Lahden luottokuoro Dominante, jonka on tähän konserttiin valmentanut kuoroa vuodesta 1981 luotsannut Seppo Murto.

Hannele Eklund

TO 16.4.2025 KLO 18.30 SIBELIUSTALO
MOZARTIN REQUIEM

PETER WHELAN, kapellimestari
AURORA MARTHENS, sopraano
ELLI VALLINOJA, mezzosopraano (muutos 17.9.2024)
MARKUS NYKÄNEN, tenori
MATTI TURUNEN, basso
DOMINANTE

Wolfgang Amadeus Mozart: Requiem

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren