Perinteitä tulvivan jouluajan suurin yhdistävä tekijä on musiikki. Samoja sävelmiä lauletaan ympäri maailmaa erilaisina sovituksina ja tulkintoina. Kaikille on sijaa ja ystäviä. Christmas Memories -joulukonsertin tähtinä loistavat laulaja-näyttelijä Maria Ylipää ja ruotsalainen musikaalitähti Alexander Lycke.

Mitä olisi joulu ilman musiikkia ja sen herättämiä tunteita.  Joidenkin mielestä joululaulut alkavat soida joka vuosi liian varhain, toiset eivät saa niistä tarpeekseen, vaikka ne kaikuisivat jo syyskuussa. Tai aiemminkin.  Yhden mielestä vain vanhat ja perinteiset kuuluvat jouluun, toinen tervehtii ilolla heviversioita. Joulu kuuluu kaikille, ja niin kuuluu joulumusiikkikin. Vanhat tutut laulut ovat yhteinen ja ylisukupolvinen kokemus, vaikka versiot vaihtelisivat.

”Christmas Memories” (Joulumuistoja) onkin erinomaisen osuva otsikko Sinfonia Lahden joulukonsertille. Ohjelmassa on ihanaa joulumusiikkia kaikilta ajoilta sekä tyylistä ja tunnelmasta toiseen. Sovittajissa on monta tuttua nimeä, kuten Marzi Nyman, Jaakko Kuusisto, Sampo Kasurinen ja Mikko Hassinen.

Solistit Maria Ylipää ja ruotsalainen Alexander Lycke avaavat konsertin tutulla Tuo armon valkokyyhky/Det är en ros utsprungen -laululla, joka julkaistiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1871 ja tunnetaan useina käännöksinä. Säveltäjäksi on yleensä merkitty saksalainen Michael Praetorius (1571–1621), mutta laulun juuret ovat paljon vanhemmat: sen synty on ajoitettu jo 1400-luvulle. Alkuaan 19-säkeistöinen katolinen Maria-laulu kuului vuonna 1599 painettuun saksalaisen munkki Conraduksen rukouskirjaan. Praetorius teki siitä kuorosovituksen vuonna 1609, mutta otti runosta mukaan vain kaksi säkeistöä. Seuraavat kaksi säkeistöä ovat peräisin 1800-luvulta. Suomalaisessa virsikirjassa laulu on tunnettu vuodesta 1986 virtenä nro 23, On ruusu Iisain juuren. Laulu tunnetaan erilaisina sovituksina ympäri maailmaa.

Jouluperinteen toista laitaa edustaa amerikkalaisen Felix Bernardin Winter Wonderland, joka ei alunpitäen ole joululaulu ensinkään. Sellaiseksi se kuitenkin päätyi romanttisen talvisen tarinansa vuoksi. Kappaleen sanoittajan Richard Smithin kerrotaan saaneen innoituksen tekstiin lumen peittämästä Honsdalen keskuspuistosta ja kirjoittaneen sanat ollessaan tuberkuloosiparantolassa. Kappaleesta tuli nopeasti kansainvälinen hitti, josta oman versionsa ovat tehneet lukemattomat taiteilijat Tony Bennetistä ja Bing Crosbysta Ringo Starriin ja Lady Gagaan.

Kappale Min Astrakan Benny Anderssonin ja Björn Ulvaeuksen menestysmusikaalista Kristina från Duvemåla (1995) on kuin miniatyyrijoulukuvaelma ja hieno valinta konsertin joulumuistoja vaalivaan teemaan. Kirjailija Vilhelm Mobergin 1800-luvulle sijoittuvaan siirtolaiseepokseen Utvandrarna (Maastamuuttajat) pohjautuvassa tarinassa päähenkilöt Kristina ja Karl Oskar päättävät lähteä Ruotsista kohti parempaa elämää kaukana Amerikassa. Ensimmäisen näytöksen lopussa perhe on vaikeiden vaiheiden jälkeen löytänyt uudesta maasta paikan kodille ja heille syntyy terve poikalapsi. Karl-Oskar lukee jouluevankeliumia ja Kristina kertoo pienokaiselleen syntymämaastaan, jossa hänen Astrakaani-omenapuunsa yhä kantaa hedelmää.   

Maria Ylipää oli musikaalin pääosassa, kun sen esitykset vuonna 2012 alkoivat Helsingin Svenska Teaternissa ja sen jälkeen Göteborgissa ja Tukholmassa. Myös ruotsalaiselle musikaalitähti Alexander Lyckelle Svenska Teatern on tuttu talo. Hän lauloi siellä Chess-musikaalin Anatolijin roolin. Säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari Hans Ek on puolestaan toiminut useiden Kristina från Duvemåla -esitysten musiikillisena johtajana. Kuka tietää, ehkä tavattoman kaunis Min Astrakan asettuu hiljalleen osaksi uusien joululaulujen traditiota.

Joululauluja laulettiin Suomessa 1800-luvulle asti etupäässä muilla kielillä kuin suomeksi. Vanhimpia suomalaisia joululauluja ovat 1582 ilmestyneen Piae Cantiones -kokoelman latinankieliset laulut. Suomenkielisten joululaulujen perinne käynnistyi varsinaisesti vasta 1800-luvulla, kun Jyväskylän seminaarissa alettiin suomentaa ja kirjoittaa joululauluja. Sieltä ovat kotoisin muun muassa Jouluyö, juhlayö -laulun suomenkieliset sanat. Tällä laululla on itsestään selvä paikkansa konsertissa, joka on joulumuistoja tulvillaan. Siinä asuu kaikki, mikä joulussa on tärkeää – ihmiset yhteen kokoava joululaulun ihme.

Hannele Eklund

Ke 11.12.2024 klo 18.30
To 12.12.2024 klo 13 & 18.30 Sibeliustalo
CHRISTMAS MEMORIES -joulukonsertti

HANS EK, kapellimestari
MARIA YLIPÄÄ, laulu
ALEXANDER LYCKE, laulu