Pianotaiteilija Mackenzie Melemed asettui suomalaisyleisön sydämiin kilpailuvoitollaan vuonna 2017. Kolme vuotta sitten kansainvälistä uraa tekevä taiteilija päätti jäädä maahan, jonka kieltä hän alkoi opiskella ennen kuin oli käynyt maassa lentokenttää kauempana.

Yhdysvaltalainen pianotaiteilija Mackenzie Melemed ihastutti vuoden 2017 Maj Lind -kilpailussa kahdella tavalla: suunnattoman musikaalisella ja heittäytyvällä soitolla ja sujuvalla suomen kielen taidolla. 28-vuotias Melemed harrastaa kieliä ja on opiskellut suomea kolme vuotta Columbian yliopistossa. Kummallisen kielen pariin hänet johdatti pitkäksi venynyt välilasku Helsingissä vuosia sitten. Hän oli kiinnittänyt huomiota kieleen jo lennolla ja kun aikaa lentojen välillä oli, hän hakeutui kirjakauppaan, löysi sanakirjan ja alkoi ottaa kielestä selvää.

Sittemmin rakkaus Suomeen on syventynyt entisestään. Maj Lind -kilpailujen aikaisesta suomalaisesta isäntäperheestään Mackenzie sai läheiset ja luotettavat ystävät, jotka tutustuttivat hänet maahan ja sen tapoihin, kuten kalassa käymiseen. ”Minun saaliini on aina suurin piirtein viisi kalaa, kun ystäväni saa satoja”, hän nauraa. Ystävien kanssa jutellessa myös kielitaito on karttunut melkein huomaamatta. Mackenzien kielitaito on nykyisin jo niin vahva, että tämäkin haastattelu olisi voitu tehdä suomeksi.

Mackenzien ”suomalaisperheen” kodista tuli aluksi myös hänen kotinsa vuonna 2020, kun hän päätti muuttaa Suomeen. Muutto oli Mackenzien mielestä luonteva ratkaisu. ”Täältä on hyvät yhteydet kaikkialle, myös Yhdysvaltoihin”, sanoo nykyisin Helsingissä asuva Mackenzie, ja pitää päätöstä yhtenä aikuisikänsä parhaista. Kotoutumisessa myös muusikkokollegoista ja musiikkipiireistä laajemminkin on ollut paljon apua. Ajatus kansalaisuudestakin kangastelee mielessä. ”Suomi on ottanut minut vastaan hyvin!”

Muusikon uralle Mackenzie ohjautui aikanaan onnellisten sattumien kautta: isoisän yhdellä dollarilla kirpputorilta ostama kosketinsoitin sai kolmevuotiaan pojan innostumaan niin, että edessä olivat pianonsoiton alkeistunnit. Seitsemänvuotiaana innokas muusikko oli soittanut jo yli 200 konserttia paikallisissa vanhainkodeissa ja hyväntekeväisyystapahtumissa. Musiikin ohella Mackenzie on opiskellut myös näyttelemistä. Käytännön kokemusta hän on kerännyt muun muassa esittämällä Mozartia Discovery Channelin tuottamassa dokumenttisarjassa.

Mackenzie Melemed valmistui New Yorkin Juilliard -musiikkikorkeakoulusta maisteriksi ja jatkoi sen jälkeen koulun vaativassa kaksivuotisessa diplomiohjelmassa mm. Emanuel Axin oppilaana. Menestys opinnoissa huomioitiin koulun arvostetulla ensikonserttipalkinnolla. Kilpailumenestystä ja tunnustuspalkintoja on tullut tasaisesti sen jälkeenkin. Vuonna 2018 hänelle myönnettiin Arthur Rubinstein -palkinto, 2019 hän voitti Kiinan kansainvälisen musiikkikilpailun ”Jade-mitalin” ja vuonna 2022 Avery Fisher -urastipendin, vain joitakin mainitakseni.

Nykyisin Mackenzie Melemedin konserttikalenteri täyttyy kansainvälisistä kutsuista. Debyytti- ja uusintakutsuja on kuluvallakin kaudella tullut Suomen lisäksi Yhdysvalloista ja Kanadasta. Haastatteluun tavoitan hänet Seattlesta, josta hän kiirehtii takaisin Suomeen valmistautumaan konserttiin Porissa. Kalenterissa näkyy myös kamarimusiikkiesiintymisiä konsertto-ohjelmiston rinnalla.

Marraskuun alun konsertti Lahdessa on Mackenzielle kaksinkertainen debyytti, vaikka hän on aiemminkin Sibeliustalossa esiintynyt. ”Soitan nyt ensimmäisen kerran sekä Sinfonia Lahden solistina että Hannu Linnun johdolla.” Edellinen vierailu oli sooloresitaali Sibelius-festivaalilla 2020.

Einar Englundin pianokonserttoa nro 1 hän ehdotti Linnulle itse. ”Englundin konsertto kiinnosti ja päätin opiskella sen.” Mackenzien ohjelmistossa on jo entuudestaan Selim Palmgrenin ja Jaakko Kuusiston pianokonsertot. Englundin tapaa kirjoittaa hän pitää vaativana. Mackenzie tuntee teosta aiemmin soittaneet Matti Raekallion ja Eero Heinosen, jonka näkemystä teoksesta ja säveltäjästä hän pitää suuressa arvossa. ”Mielestäni siinä on viitteitä Bartókiin, Šostakovitšiin ja muutenkin 1900-luvulle tyypilliseen ilmaisuun. Usein säveltäjän tunnistaa joistain tyypillisistä toistuvista piirteistä, mutta Englundia oikeastaan ei”, Mackenzie kuvailee.

Einar Englundin teosluettelossa on seitsemän sinfonian lisäksi konsertot sellolle, viululle, huilulle ja klarinetille. Pianokonserttoja on kaksi. Suuri yleisö muistaa säveltäjän kuitenkin parhaiten musiikista kulttielokuvaan Valkoinen peura (1954). ”Englundin ensimmäinen pianokonsertto on hieno ja sitä pitäisi soittaa nykyistä paljon enemmän”, sanoo hyvää vauhtia suomalaistuva solisti ja toivottaa yleisönsä tervetulleeksi konserttiin.

Hannele Eklund

To 2.11. klo 19 Sibeliustalo
BEETHOVENIN VIIDES
Hannu Lintu, kapellimestari
Mackenzie Melemed, piano

Peter Lieberson: Drala
Einar Englund: Pianokonsertto nro 1
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5

Osta liput