Säveltaiteissa naiset olivat pitkään näkymättömiä ja vähäteltyjä, taidoistaan huolimatta. Pekka Kuusiston itsenäisyyspäivä on tasa-arvoisen Suomen juhla, johon kaikki ovat tervetulleita. 

Sinfonia Lahden itsenäisyyspäivän konsertilla on pitkä ja vahva perinne. Konsertin päättävää Finlandiaa ja yhdessä laulettua Maamme-laulua edeltävät teokset ovat aina olleet hieno kommentti aikaan, jota elämme. Pekka Kuusistolle oli päivänselvää, että illan ohjelmassa on sekä  naisten että miesten säveltämää musiikkia. Tasa-arvoisen maan itsenäisyys on yhtä paljon molempien aikaansaama.

Konsertin johdannoksi Kuusisto on valinnut arvostetun pitkän linjan jazz-muusikko Iro Haarlan teoksen Barcarole, jonka Kuusisto sovitti sooloviululle. ”Halusin tässä konsertissa soittaa myös itse. Iron kappale istuu tosin hyvin viululle ja sopii tunnelmaltaan tähän konserttiin hienosti”, sanoo Kuusisto, jolle musiikin eri genret ovat toisiaan täydentäviä. Iro Haarlan musiikilliset juuret ovat tukevasti klassisessa musiikissa. Oopperalaulajan tytär kasvoi musiikin ympäröimänä ja alkoi tehdä omaa musiikkia jo lapsena. Haarla valmistui Sibelius-Akatemiasta, jossa opiskeli pianonsoittoa Izumi Tatenon ohjauksessa ja sävellystä Einar Englundin ja Kari Tikan oppilaana. Pianistina, harpistina ja säveltäjänä tunnettu Haarla teki merkittävän työn edesmenneen puolisonsa Edward Vesalan musiikin sovittajana, yhteissäveltäjänä ja esittäjänä. Iro Haarla on tehnyt useita äänitteitä suurelle kansainväliselle ECM-levymerkille.

Jean Sibelius on konserttiohjelmien itsestään selvä kunniavieras, kun Suomi juhlii. Sibeliuksensa läpikotaisin tuntevan Sinfonia Lahden konsertin ohjelmaan Kuusisto on valinnut ihastuttavan Rakastava-sarjan jousiorkesterille. Alun perin mieskuorolle kirjoitettu teos valmistui vuonna 1894, ja samana vuonna valmistui myös versio mieskuorolle ja jousiorkesterille. Sovituksen sekakuorolle hän teki 1898, kunnes vuonna 1912 alkuperäisen mieskuorosävellyksen pohjalta valmistui Rakastava jousiorkesterille op. 14. Yleisöä kappale viehätti, mikä ei jäänyt Sibeliukselta huomaamatta. Hän johti teosta konserteissaan sinfonioiden lomassa 1920-luvulle asti.

Säveltäjä, kapellimestari, musiikinopettaja ja antroposofisen liikkeen vaikuttaja Ida Moberg kuuluu Suomen varhaisiin sinfonikkoihin. Hän oli ensimmäisiä perusteellisen kapellimestarikoulutuksen modernissa konservatoriossa saaneita suomalaismuusikoita. Sävellystä Moberg opiskeli muun muassa Sibeliuksen ohjauksessa ja sittemmin Dresdenissä. Hänen sävellyksensä saivat kiitosta, mutta lahjakkaan naisen mahdollisuudet uramenestykseen musiikin miehisessä maailmassa olivat heikot. Hän johti oman sävellyskonserttinsa Helsingissä vuonna 1906 ja sai kehuja konsertin arvioineelta Oskar Merikannolta, jonka kritiikki päättyi ajan ajattelutapaa kuvaavasti: ”Reipas nainen – mutta sittenkin nainen.”

Ajan asenteista johtuen naissäveltäjien teoksista huomattava osa on jäänyt kunnolla kustantamatta ja kadonnut jäljettömiin. Viime vuosina tilanteeseen on herätty, ja teoksia on saatu arkistoista ohjelmistoon. Yksi tätä työtä tekevä taho on Helsingin kaupunginorkesterin HUOM – Historian unohtamat orkesterimusiikit -hanke, jonka ansiosta myös Pekka Kuusisto löysi Mobergin musiikin. ”Nyt saatavilla on hyvät esitysmateriaalit”, Kuusisto kiittää. Niiden ansiosta Ida Mobergilla on viimein paikkansa orkesteriohjelmistoissa.

”Miten viitata Sibeliuksen musiikkiin tavalla, joka kuitenkin olisi hedelmällinen lähtökohta myös omalle, toivottavasti persoonalliselle kamariorkesterikappaleelle vuonna 2015?” Tätä pohti säveltäjä Lotta Wennäkoski, jolta Scottish Chamber Orchestra tilasi teoksen Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Pohdinnoissaan hän päätyi sävelruno Satuun, ”jossa on vetävää musikaalisuutta”. Teoksen nimi Verdigris tarkoittaa Wennäkosken mukaan patinaa eli esimerkiksi metallin pintaan ajan kuluessa hapettumisen seurauksena syntyvää ohutta kerrosta.

Scottish Chamber Orchestra kantaesitti Wennäkosken teoksen Tuomas Hannikaisen johdolla lokakuussa 2015. Konsertin ohjelmassa oli myös Nielsenin viulukonsertto, jonka solistina soitti Pekka Kuusisto. ”Kuulin silloin Lotan teoksen heti tuoreeltaan ja päätin, että haluaisin johtaa sen, jos ikinä sellainen mahdollisuus tulisi.” Kapellimestari Pekka Kuusisto pitää huolta tasa-arvosta siellä, missä se pitkään loisti poissaolollaan. Itsenäinen Suomi soi tasapainoisesti kaikilla äänillään!

Hannele Eklund

Pe 6.12.2024 klo 15 Sibeliustalo
SUOMELLE!

PEKKA KUUSISTO, kapellimestari ja viulu

Iro Haarla: Barcarole
Jean Sibelius: Rakastava
Ida Moberg: Auringonnousu-sarja
Lotta Wennäkoski: Verdigris
Jean Sibelius: Finlandia
Fredrik Pacius: Maamme