Elämästä ja kuolemasta -konsertti 11.4.2024 tarjoaa kuulijoille ihastuttavan konserttikokonaisuuden, jonka säveltäjiä yhdistää varhainen omistautuminen musiikille perheiden perinteistä huolimatta tai niitä noudattaen.

Antonín Dvořàk (1841–1901) oli yhdeksänlapsisen perheen esikoinen, jonka odotettiin seuraavan sukunsa perinteitä ja ottavan paikkansa joko lihakauppiaana tai kapakoitsijana. Perhe oli myös musikaalinen, ja Antonín-pojan lahjakkuus niin ilmeistä, että isä salli pojan omistautua musiikille. Taitavasta viulistista tuli perheessä ensimmäinen, joka valitsi perheen harrastuksen ammatikseen. Isän ratkaisu osoittautui viisaaksi.

Dvořàkista tuli jo omana aikanaan kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu säveltäjä, jonka teokset soivat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Kilttinä miehenä pidetty säveltäjä viihtyi perheensä parissa. Vaimonsa Annan kanssa yksi Dvořàkin perheen traditioista sai jatkoa, myös heille syntyi yhdeksän lasta. Täysin vailla varjoja ei säveltäjän elämä ollut. Hän kärsi erilaisista ahdistuksista ja oli toivottoman rakastunut vaimonsa sisareen Josefinaan, jo ennen avioitumistaan Annan kanssa.

Dvořàkin tavattoman suosittu sellokonsertto kantaesitettiin Lontoossa 19. maaliskuuta 1896. Sen toinen osa lainaa laulun Lasst mich allein teemaa. Dvořàkin säveltämä kappale kuuluu vuonna 1888 valmistuneeseen neljän laulun sarjaan, joista juuri tämä oli ollut Josefinan erityinen suosikki. Käly oli kuollut hiukan ennen sellokonserton valmistumista, ja tämä oli säveltäjän tapa kunnioittaa ensirakkautensa muistoa.

Myös konsertin solisti, sellotaiteilija Alban Gerhardt syntyi musikaaliseen perheeseen, mutta toisin kuin Dvořàkeilla, Gerhardteilla muusikon ammatti istui hyvin perheen traditioon. ”On sanottava, että olin onnekas, koska minua ei painostettu musiikin pariin liian varhain”, Gerhardt kertoo ja toteaa saaneensa kasvaa musiikkiin vanhempiensa laulu- ja soittoharjoitusten keskellä.

Gerhardtin viulisti-isä tarjosi pojalle ensimmäiseksi instrumentiksi viulua, mikä osoittautui surkeaksi epäonnistumiseksi. Musiikin opinnot alkoivat pianolla, kunnes äiti keksi ehdottaa selloa sen rinnalle. Valinta oli onnistunut, mutta ei suinkaan johdattanut pojan ajatuksia suoraan ammattiuralle. ”Esiinnyin julkisesti ensimmäisen kerran helmikuun 22. päivä 1987 Berliinin Filharmoniassa pienen onnettoman kamariorkesterin kanssa. Miksi muistan päivän niin tarkasti? Ehkä siksi, että tuona päivänä Berliinin jääkiekkojoukkue nousi Bundesligaan?” Konserttikokemus ei herättänyt haaveita muusikon ammatista. Lahjakkuus ja opinnot ilman paineita tuottivat kuitenkin aikanaan tulosta, josta nykyisin nauttii laaja kansainvälinen yleisö. Sellotaiteilija Alban Gerhardt on moninkertainen kilpailuvoittaja, kansainvälisesti kysytty solisti ja monipuolinen muusikko.

Päinvastoin kuin Gerhardt, amerikkalainen säveltäjä Samuel Barber etsi musiikista pelastusta urheilulta ja muulta amerikkalaistyyppiseltä reippaudelta. Yhdeksänvuotias Barber kirjoitti äidilleen: ”Rakas äiti, kirjoitan kertoakseni mieltäni painavasta salaisuudesta. Älä itke tätä lukiessasi, sillä syy ei ole sinun eikä minun. Minun täytynee kertoa nyt turhia kiertelemättä. Ensinnäkin minua ei ole tarkoitettu urheilijaksi. Minut on tehty muusikoksi ja olen varma, että sellaiseksi tulen. Pyydän vielä yhtä asiaa: älä pyydä minua vain unohtamaan tätä ikävää asiaa ja pelaamaan jalkapalloa. Joskus tämä asia huolestuttaa minua niin, että suutun (en hirveästi). ” Musiikin lisäksi terveitä elämäntapoja ja urheilua arvostaneen perheen isä oli lääkäri ja äiti pianisti.

Pennsylvaniassa vuonna 1910 syntynyt Barber oli lapsilahjakkuus ja syvästi kiinnostunut musiikista. Ensimmäisen sävellyksensä hän teki seitsemänvuotiaana. Tie säveltäjäksi oli selvä, alle 30-vuotiaana tuotantoa oli jo mittava määrä, niiden joukossa hänen tunnetuin teoksensa Adagio jousiorkesterille. Ensimmäinen sinfonia valmistui vuonna 1936 Ranskan Alpeilla, jossa Barber oli viimeistelemässä työtään. Hän ihaili Sibeliusta, jonka seitsemättä sinfoniaa hän analysoi säveltäessään. Yhtäläisyyksiä on paljon, alkaen teoksen nimeämisestä Yksiosaiseksi sinfoniaksi. Barber uudisti teosta vuosina 1942–43, korjattu versio kantaesitettiin 1944. Alkuperäiset osat eivät ole säilyneet.  

Konsertin päättää Richard Straussin sinfoninen runo Kuolema ja kirkastus (Tod und Veklärung), joka on sävelletty vuosina 1888–89. Musikaalisesta perheestä tuli myös Strauss, jonka isä oli Münchenin hoviorkesterin soolokäyrätorven soittaja ja tunnettu virtuoosi. Straussin äiti puolestaan kuului arvostettuun Pschorrin panimosukuun. Tässä konsertissa esiteltävien säveltäjäkollegojensa tavoin myös Strauss omistautui musiikille jo varhain.

Opintonsa vuonna 1882 päättänyt Strauss oli jo siihen mennessä säveltänyt yli 140 teosta, mukaan lukien 59 liediä, kamari- ja orkesterimusiikkia, kuten viulukonsertto ja ensimmäinen käyrätorvikonsertto. Varhaisissa teoksissa on havaittavissa isän musiikkikasvatuksen jälki ja inho Richard Wagneria kohtaan sekä säveltäjänä että ihmisenä – huolimatta monista Wagnerin oopperoiden hienoista käyrätorvelle kirjoitetuista osuuksista. Richard Straussin varhaisissa teoksissa on yhtymäkohtia Mendelssohniin.

Richard Straussin sinfonista runoa Don Juan (1889) on pidetty teoksena, joka nosti esiin hänen syvimmän osaamisensa, melodisen lahjakkuutensa ja instrumentaation hallinnan. Samana vuonna valmistunut Kuolema ja kirkastus on harmonisesti vielä rikkaampi teos. Hänen ystävälleen Friedrich Roschille omistettu teos kuvaa kuolevaa taiteilijaa, joka tarkastelee elämäänsä ja ihanteitaan. Strauss oli teoksen valmistuessa 25-vuotias. Elämää oli edessä vielä 60 vuotta.

Konsertin johtaa keväällä 2022 Lahdessa ensi vierailunsa tehnyt kapellimestari Roderick Cox, vuoden 2018 Sir George Solti -kapellimestari palkinnon voittaja. Berliiniin asettuneen Coxin ura on kovassa nousussa. Hän on säännöllisesti nähty vieras Los Angelesin ja BBC:n filharmonikkojen sekä Lontoon Philharmonia-orkesterin johtajana. Debyyttikutsuja ovat esittäneen muun muassa Birminghamin sinfoniaorkesteri, Berliinin radion sinfoniaorkesteri, Dresdenin Staatskapelle ja Liverpoolin kuninkaallinen filharmonia.

Hannele Eklund

To 11.4.2024 klo 19 Sibeliustalo
ELÄMÄSTÄ JA KUOLEMASTA
RODERICK COX, kapellimestari
ALBAN GERHARDT, sello

Antonín Dvořák: Sellokonsertto
Samuel Barber: Sinfonia nro 1
Richard Strauss: Kuolema ja kirkastus