Olli Mustosen taiteilijapersoonan kaikki osa-alueet ovat kauniisti tasapainossa. Sinfonia Lahden Mustonen & Keisari -konsertin ohjelma paljastaa, mitä se tarkoittaa.

Olli Mustosen persoonassa toiminta pianistina, kapellimestarina ja säveltäjänä yhdistyy kokonaisvaltaiseksi muusikkoudeksi harvinaisella tavalla. Hän aloitti pianonsoiton ja sävellyksen opintonsa ennen kouluikää ja toimi täysipainoisesti esiintyvänä taiteilijana jo teini-iässä. Kaikki roolit ovat yhtä tärkeitä ja tasapainossa. ”Tehtävät täydentävät toisiaan”, sanoo Mustonen ja viittaa Paul Hindemithiin, joka sanoi olevansa muusikko joka säveltää, muusikko joka soittaa ja muusikko joka johtaa orkesteria.  Olli Mustonen pitää sanasta muusikko. Se kuvaa häntä hyvin.

Sinfonia Lahden konsertin ohjelma on erinomainen esimerkki Olli Mustosen maailmasta. Konsertin avaa hänen oma sävellyksensä Triptyykki vuodelta 2015. Kolmiosainen ja alun perin kolmelle sellolle kirjoitettu teos on amerikkalaisen fyysikko Sam Steppelin tilaus ja hänen toivomuksestaan omistettu Steppelin edesmenneelle vaimolle. Jousiorkesteriversio teoksesta on tehty Itä-Helsingin musiikkiopiston 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

Säveltäjistä Ludwig van Beethoven on ollut Mustoselle tärkeä, ellei tärkein jo lapsuudesta lähtien, vaikka hän pitääkin eri säveltäjien asettamista arvojärjestykseen mahdottomana. ”Beethovenin musiikki on suurenmoista, monipuolista ja käsittää elämän koko kirjon valoineen ja varjoineen”, hän sanoo säveltäjästä, jonka kokee tuntevansa kuin läheisen ystävän: ”Beethoveniin ihmisenä voi tutustua hänen musiikkinsa kautta. Hänen persoonalleen on tyypillistä myös hauskuus. Poikamainen huumori näyttäytyy monissa teoksissa!”

Beethovenin pianokonsertto nro 5 on säveltäjän pianokonsertoista viimeinen ja ainoa, jota hän ei itse kantaesittänyt. Syyksi on arveltu hänen tuolloin jo vaikeaa kuurouttaan. Teos valmistui toukokuussa 1809, jolloin ajat Wienissä olivat vaikeat. Napoleon piiritti kaupunkia, josta keisarillinen perhe ja suuri osa asukkaista pakenivat. Ne, jotka jäivät – Beethoven mukaan lukien –etsivät turvaa maan alta, Beethoven veljensä kellarista. Hän kuvasi tunnelmia: ”Kaupungissa ei ole mitään muuta kuin rumpuja, tykkejä, marssivia miehiä ja kaikenlaista kurjuutta.”

Wienin rauhansopimus allekirjoitettiin lokakuussa 1809, mutta uuden konserton esittäminen sai odottaa vuoteen 1812, eikä sitä silloinkaan kuultu Wienissä vaan Leipzigissa. Solistina soitti Beethovenin oppilas Carl Czerny. Hieman yllättäen konserton saama vastaanotto jäi laimeaksi. Lisänimi ”Keisari” ei ole säveltäjän antama, vaan mitä ilmeisimmin kustantajan keksintö, joskin on myös väitetty, että eräs ensiesityksen kuullut ranskalaissotilas olisi kutsunut teosta konserttojen keisariksi. Mikä voisi olla tätä loisteliasta konserttoa luontevampi valinta pianotaiteilija Olli Mustosen solistiosuudelle hänen suunnittelemassaan ohjelmassa?

Skotlanti on Beethovenin ja Felix Mendelssohnin sävellysluetteloissa mielenkiintoinen yhteinen tekijä. Toisin kuin nuorempi kollegansa Beethoven ei matkustanut Skotlantiin, vaan sai edinburghilaiselta virkamieheltä George Thomsonilta (1757–1851) pyynnön tehdä sovituksia skotlantilaisista kansanlauluista. Thomson keräsi ja merkitsi muistiin suuren määrän kansanlauluja eri puolilta Britanniaa ja pyysi ajan tunnettuja säveltäjiä tekemään niistä sovituksia, Haydn oli yksi heistä. Samana vaikeana vuonna kuin Beethoven sai valmiiksi Keisarikonserttonsa, hän sovitti Thomsonin laulut. Sarja 25 skotlantilaista laulua (op. 108) laulajalle, sekakuorolle, viululle, sellolle ja pianolle valmistui vuonna 1810. Poliittisesti sekavat ajat sotkivat kaiken, myös postinkulun. Niinpä Beethovenin lähettämät laulut saapuivat Thomsonille Maltan kautta samana vuonna kuin Keisarikonsertto sai kantaesityksensä.

Parikymppinen Felix Mendelssohn sen sijaan oli tullut Englantiin konsertoimaan pianistina ja kapellimestarina vuonna 1829 ja päätti työt tehtyään matkustaa patikoimaan Skotlannin Hebrideille. Saaristoluonnon innoittama Hebridit-alkusoitto valmistui matkaa seuraavana vuonna, mutta kolmas sinfonia, lisänimeltään ”Skottilainen” sai odottaa pitempään. Mendelssohn työsti Skotlannin vierailuilla syntyneitä luonnoksiaan Italiassa vuonna 1831, mutta pani ne sen jälkeen syrjään. Sinfonia valmistui vasta vuonna 1842. Luonto on suuri intohimo ja innoituksen lähde myös Olli Mustoselle, muusikolle isolla alkukirjaimella.

Hannele Eklund

To 28.11.2024 klo 18.30 Sibeliustalo
MUSTONEN & KEISARI

OLLI MUSTONEN, kapellimestari ja piano

Olli Mustonen: Triptyykki
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 5 ”Keisari”
Felix Mendelssohn: Sinfonia nro 3 “Skottilainen”

Klo 17.30 Johdatus konserttiin / Minna Lindgren