Lahden Sibelius-festivaalin vakiovieraille Andrew Barnett on tuttu hahmo. Nimi on tullut vastaan ohjelmakirjoissa lähes läpi koko festivaalin historian, ja hän kuuntelee kaikki festivaalin konsertit. Sibeliuksella on ollut keskeinen paikka Barnettin elämässä nuoruudesta alkaen.

”Luulen, että kaikki alkoi koulun orkesterissa, jonka viulistina pääsin soittamaan joitakin Sibeliuksen pikkukappaleita”, muistelee Andrew Barnett tutustumistaan Sibeliukseen. ”Toiseen sinfoniaan tutustuin nuoriso-orkesterissa.” Tuolloin 14-vuotias Barnett piti musiikkia aluksi vaikeana, kunnes teos yhtäkkiä avautui. ”Se oli jonkinlainen ’lampun syttymisen hetki’. Tajusin, miten hyvää musiikkia se oli.” Oivallus johti aktiiviseen Sibeliuksen musiikin kuunteluun ja levyjen keräämiseen. Kumpikaan näistä ei ole sen koommin vähentynyt.

Lontoossa syntynyt, mutta Chelmsfordissa Lontoon koillispuolella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Andrew Barnett suoritti yliopisto-opintonsa Oxfordissa pääaineenaan saksalainen filologia. Sibelius seurasi kuitenkin mukana.  ”Täydellä varmuudella en osaa sanoa, milloin aloin vakavasti tutkia Sibeliusta. Luultavasti yliopistoaikoina tai välittömästi sen jälkeen.”

Vuonna 1983 kiinnostus Sibeliukseen toi Barnettin ensi vierailulle Suomeen. Pysyvämpi oleskelu oli edessä jo seuraavana vuonna, kun hän sai Tampereelta töitä englannin kielen opettajana. Ruotsalainen BIS-levy-yhtiö oli samoihin aikoihin nousemassa kansainvälisesti merkittäväksi Sibelius-äänitteiden julkaisijaksi. Barnett otti heihin yhteyttä, ja pian avautuikin mahdollisuus työskennellä kokopäivätoimisesti musiikin ja erityisesti Sibeliuksen parissa. Kahden Tampereen vuoden jälkeen Barnett asettui neljäksi vuodeksi Ruotsiin BIS:n Sibelius-asiantuntijaksi.

Andrew Barnettin tiivis yhteistyö Sinfonia Lahden ja Sibelius-festivaalin kanssa alkoi 1990-luvulla. Osmo Vänskän ylikapellimestarikaudella luotiin perusta Sinfonia Lahden ja BIS:n edelleen jatkuvalle ja moninkertaisesti palkitulle yhteistyölle. ”Vuonna 1996 aloin osallistua myös levytyssessioihin. Aika pian sen jälkeen silloinen intendentti Tuomas Kinberg alkoi pohtia Sibelius-festivaalin perustamista.” Historian ensimmäiseen Sibelius-festivaaliin vuonna 2000 Andrew Barnett ei päässyt osallistumaan, mutta sen jälkeen hänet on pitänyt poissa vain Covid-19 pandemia.

Vuosien varrella Sibeliuksen musiikin ystävät ovat ammentaneet monipuolista ja tarkoin tutkittua tietoa Sibeliuksesta ja hänen musiikistaan Andrew Barnettin kirjoittamista teosesittelyistä sekä levylehtisissä että Sibelius-festivaalien ohjelmakirjoissa. Vuonna 2007 Yale University Press julkaisi hänen kirjoittamansa merkittävän Sibelius-elämäkerran, jonka esittelyssä kiinnitetään huomiota Barnettin kykyyn kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi kelle tahansa musiikin ystävälle. Barnettin tutkijanotteelle on myös leimallista, että hän jättää huomiotta monenmoiset säveltäjään liitetyt myytit ja väittämät, kuten sen, ettei Sibelius olisi kirjoittanut varteenotettavaa kamarimusiikkia. Andrew Barnett pitää faktoista.

Sibeliuksen kamarimusiikkiin liittyvän myytin Barnett kumoaa mielellään. ”Se että Sibeliuksen kamarimusiikki ei ole saanut arvostusta, on osittain säveltäjän omaa syytä”, Barnett toteaa. ”Suuri osa kamarimusiikista on hänen varhaista tuotantoaan. Monet pitivät kappaleita huonoina tai merkityksettöminä, vaikka eivät olleet niitä kuulleet eivätkä soittaneet. Kielteinen asenne jäi elämään. Toisin kuin laajempia teoksiaan, Sibelius itse ei niitä myöskään varsinaisesti nostanut esiin.” Lahden festivaalilla Sibeliuksen kamarimusiikkiteoksilla on aina ollut oma paikkansa. ”Voces Intimaen lisäksi ohjelmistossa on ollut Havträsk ja Korppoo -triot. Jousikvartetto B-duuri on tänä vuonna ohjelmistossa ensimmäisen kerran.” Sibeliuksen kamarimusiikista on myös äskettäin julkaistu kustannettu materiaali, joten näiden turhan harvoin soitettujen teosten soisi löytävän nyt helpommin tiensä ohjelmistoihin.

Andrew Barnett tekee edelleen yhteistyötä BIS-levy-yhtiön kanssa, mutta nykyisin freelancerina kotimaastaan Britanniasta käsin. Sibelius- ja samalla Suomi-tietoisuutta hän edistää Sibelius One -yhdistyksessä, jonka hän kollegoineen perusti vuonna 2014. ”Britanniassa on ollut Sibelius-seuroja jo 1930-luvulta lähtien. Niistä ensimmäinen oli His Master’s Voice -levymerkin perustama, ja sen tarkoitus oli edistää levyjen myyntiä.” Nyt oli aika luoda uudenlainen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää, parantaa, kehittää ja ylläpitää Jean Sibeliuksen elämän ja työn arvostusta. Jäsenistöä yhdistyksellä on ympäri maailman, pääasiassa Britanniassa, mutta merkittävästi myös Yhdysvalloissa ja Australiassa. Yhdistys tekee vuosittain jäsenmatkan Lahteen Sibelius-festivaalille, ohjelmassa on konserttien lisäksi aina myös vierailu Ainolaan. Yhdistys julkaisee tutkimus- ja muuta aineistoa sekä verkossa että painettuna lehtenä.

Nuorena syttynyt kiinnostus Jean Sibeliukseen täyttää Andrew Barnettin elämän. Hänen aktiivisuutensa tutkijana ei osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä, pikemminkin päinvastoin. Hän luennoi Sibeliuksesta säännöllisesti ja oli Oxfordissa 2010 järjestetyn viidennen kansainvälisen Jean Sibelius -konferenssin järjestelytoimikunnan jäsen ja organisoija. Hänelle myönnettiin tapahtuman yhteydessä Sibelius-mitali.

Sibelius on Andrew Barnettin työ ja harrastus, joiden lomassa hän tekee ajatuksia kirkastavia kävelyretkiä. ”Tunnen hyvin määritelmän, jonka mukaan asiantuntija on henkilö, joka oppii enemmän ja enemmän yhä pienemmästä ja pienemmästä aiheensa osa-alueesta, kunnes lopulta tietää kaiken ei mistään”, Andrew Barnett hymähtää. Syyskuussa hänet tavataan jälleen Lahdessa nauttimassa Sibeliuksen seurasta.

Hannele Eklund