Tudorien ajan Englannista, pohjoismaisesta nykytaiteesta ja uuden mantereen vaikutelmista ovat ammentaneet Uudesta maailmasta -konsertin teokset, jotka muodostavat erinomaisen kaaren vanhasta maailmasta uuteen.

Oulu Sinfonian ylikapellimestari, britti Rumon Gamba valitsee usein ohjelmiinsa hienoja esimerkkejä kotimaansa musiikkiaarteista. Hänen johtamansa konsertin Lahdessa avaa Ralph Vaughan Williams (1872–1958), yksi 1900-luvun tärkeimmistä brittisäveltäjistä. Vaughan Williams syntyi Lounais-Englannissa yhdessä Cotswoldsin viehättävistä pikkukaupungeista, jossa hänen isänsä toimi kirkkoherrana. Hänen äitinsä suku oli luja liittymä tunnettuja ja vauraita Wedgewoodin keramiikkatehtailijoita ja Darwinin tutkijasukuja.

Vaughan Williams oli vain kaksivuotias isänsä kuollessa. Äiti ja perheen kolme lasta muuttivat suvun omistamaan suureen taloon, Leith Hill Placeen, jossa pieni Ralph sai nauttia yläluokkaisen huolettomasta lapsuudesta. Musiikki oli tärkeää koko suvulle ja perheelle, niinpä lahjakkaan pojan musiikkiopinnot ensin Royal College of Musicissa ja sen jälkeen Oxfordin yliopiston Trinity Collegessa, jossa hän opiskeli myös historiaa, olivat luonteva valinta. Hänen ensimmäinen kustannettu sävellyksensä valmistui vuonna 1901.

Vuosina 1904–1906 Ralph Vaughan Williams toimi English Hymnal – virsikokoelman musiikkitoimittajana. Tuona aikana hän etsi ja tutki tarkkaan Tudorien ja Elisabetin aikojen säveltäjien teoksia. Näihin lukeutui myös Thomas Tallis, jonka psalmivirrestä Why Fumeth in Fight tuli perusta yhdelle Vaughan Williamsin merkittävimmistä teoksista, Fantasia on a Theme by Thomas Tallis (Fantasia Thomas Tallisin teemasta). Jousiorkesterille kirjoitettu teos kantaesitettiin säveltäjän johdolla Gloucesterin katedraalissa vuonna 1910, ja se on sittemmin vakiinnuttanut paikkansa orkestereiden ohjelmistoissa ympäri maailmaa.

Uutta kotimaista tuotantoa edustaa Sampo Kasurisen alttoviulukonsertto, joka on Sinfonia Lahden ja Oulu Sinfonian yhteistilaus. Kasurinen on yksi monipuolisimmista ja mielenkiintoisimmista suomalaisista säveltäjistä. Hän on säveltänyt musiikkia erilaisille orkestereille aina Vantaan Viihdeorkesterista ja UMO Big Bandista sinfoniaorkestereihin ja Avantiin.

Alttoviulisti Lilli Maijalalle kirjoitettuun konserttoon säveltäjä kertoo saaneensa idean ollessaan Kööpenhaminan Louisiana-museossa islantilaisen Ragnar Kjartanssonin näyttelyssä Epic Waste of Love and Understanding. Erityisesti mittava videoteos Mercy vuodelta 2004 jäi kytemään Kasurisen mieleen. ”Minuun teki vaikutuksen se, miten Kjartansson saa toiston avulla vastaanottajan katsomaan sinänsä tuttua asiaa uudesta kulmasta. Hän tuo ikään kuin näkyville jotain sellaista, joka tyypillisesti sivuutetaan itsestäänselvyytenä”, Kasurinen kertoo.

Kasurinen on pyrkinyt ikuistamaan alttoviulukonserttoonsa mahdollisimman kirkkaita kuvia musiikin maailmasta ja sen ilmiöistä: kivisestä noususta konserttilavoille, vallasta ja valtarakenteista, kuolleiden säveltäjien miehisistä fantasioista, alttoviuluohjelmiston melankolisesta taakasta ja taiteilijan murskaavasta itsekritiikistä. ”Minua kiehtoo ristiriita yleisön kuuleman, usein kauniin lopputuloksen ja tämän esiripun takaisen maailman välillä.” Teoksen solisti Lilli Maijala kuuluu aikamme kysytyimpiin pohjoismaisiin jousisoittajiin. Hän on kansainvälisen VALO-kvartetin jäsen ja toimi reilun vuosikymmenen ajan Sibelius-Akatemian alttoviulumusiikin lehtorina ennen syksyllä 2023 alkanutta alttoviuluprofessuuriaan Zürichin taidekorkeakoulussa.

Antonín Dvořák tulee hyvin toisenlaisista lähtökohdista kuin konsertin avannut englantilainen kollegansa. Dvořák syntyi esikoisena böömiläisen teurastajan yhdeksänlapsiseen perheeseen, joka piti itsestään selvänä, että esikoispojasta tulisi teurastaja. Väitetäänkin, että hän suoritti Zlonicen kaupungissa tuolloin hyvin korkealle arvostetun teurastajan tutkinnon. Kohtaloon puuttui kuitenkin opettaja, joka iski pojan käteen viulun. Viulua ja alttoviulua hän oppi soittamaan niin hyvin, että elätti itsensä jo koulupoikana soitollaan.

Dvořák oli jo menestyvä säveltäjä ja Prahan konservatorion professori saadessaan kutsun New Yorkiin Yhdysvaltojen Kansallisen musiikkikorkeakoulun vierailevaksi professoriksi. Hän vietti tässä tehtävässä kolme vuotta, sävelsi paljon ja tutustui sekä amerikkalaisten alkuperäiskansojen että afroamerikkalaisten musiikkiin. Tuolloin syntyi myös hänen yhdeksäs sinfoniansa, lisänimeltään Uudesta maailmasta. Teoksen ensimmäiseen osaan on kätketty hengellinen laulu Swing low, sweet chariot. Sen Dvořák oppi musiikkikorkeakoulun lauluoppilaalta, joka rahoitti opintojaan koulun iltasiivoojana. Harry Burleigh lauloi lapsuutensa lauluja lattioita luututessaan ja välitti palan uutta maailmaa yhteen Dvořakin rakastetuimmista sinfonioista.

Hannele Eklund

To 20.2.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
UUDESTA MAAILMASTA

RUMON GAMBA, kapellimestari
LILLI MAIJALA, alttoviulu

Ralph Vaughan Williams: Fantasia Thomas Tallisin teemasta
Sampo Kasurinen: Alttoviulukonsertto (Sinfonia Lahden ja Oulu Sinfonian yhteistilaus)
Antonín Dvořák: Sinfonia nro 9 ”Uudesta maailmasta”

Yhteistyössä Lahden konservatorio