Sibelius-festivaalin ohjelma
KOHTAAMISIA
SIBELIUS-FESTIVAALI 2025-2027
”Jean Sibeliuksen tuotannon omintakeisuus voi estää meitä havaitsemasta hänen yhteyksiään muihin säveltäjiin ja musiikillisiin tyylisuuntiin. Tiedämme hänen nuorena ihailleen Pjotr Tšaikovskia, Franz Lisztiä ja Richard Wagneria ja olleen hyvin perillä 1900-luvun alun tyylillisistä myllerryksistä. Hänen ystäväpiiriinsä kuului joukko aikakauden merkittävimpiä kansainvälisiä muusikoita. Sibeliuksen loppukauden ajattomuus ja modernit ratkaisut inspiroivat tulevaisuuden säveltäjiä. Haluamme Sibelius-festivaalin puitteissa näyttää mitä nuo yhteydet käytännössä tarkoittavat.
Yksi festivaali ei siihen riitä, niitä tarvitaan kolme.
Olen kokenut Sibelius-festivaalin suunnittelun erityiseksi kunniatehtäväksi ja halunnut pitää ohjelmiston painopisteen säveltäjämestarin tuotannossa. Muiden säveltäjien teokset on valittu edellä mainittujen periaatteiden mukaan. Olen kiitollinen luottamuksesta ja toivon maagisia hetkiä sibeliaanisten kohtaamisten parissa.”
Hannu Lintu
Taiteellinen johtaja, Sinfonia Lahden Sibelius-festivaali
SIBELIUS-FESTIVAALI 2025
28.-30.8.2025 Sibeliustalo, Lahti
Torstai 28.8.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
SIBELIUS-FESTIVAALI 2025 AVAJAISKONSERTTI
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Johanna Rusanen, sopraano
Davóne Tines, baritoni
Ylioppilaskunnan Laulajat
Gustav Mahler: Todtenfeier (1888)
Jean Sibelius: Kullervo (1892)
Kansanrunous oli lähtökohta niin Mahlerille kuin Sibeliuksellekin: 1880–1890-lukujen vaihteessa toinen perusti tuotantonsa Des Knaben Wunderhornin luonnonläheisille säkeille ja toinen Kalevalan laulupoljennolle. Konsertin teokset ovat lähtölaukaus kahden merkittävän sinfonikon elämäntyölle ja kuoleman runollisuus on niissä läsnä ensimmäisestä tahdista viimeiseen.
Perjantai 29.8.2025 klo 15.30 Sibeliustalo
SIBELIUS-FESTIVAALI 2025 KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI
ILOA-kvartetti
Ossi Tanner, piano
Jean Sibelius: Pianosonaatti F-duuri (1893)
Pjotr Tšaikovski: Jousikvartetto B-duuri (1865)
Jean Sibelius: Jousikvartetto a-molli (1889)
Perjantai 29.8.2025 klo 18.30 Sibeliustalo
SIBELIUS-FESTIVAALI 2025 SINFONIAKONSERTTI
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Miina-Liisa Värelä, sopraano
Klaus Florian Vogt, tenori
Ain Anger, basso
Jean Sibelius: Lemminkäinen (1891)
Richard Wagner: Valkyyria, 1. näytös (1870)
Sibeliuksen wagneriaaninen oopperahanke raukesi 1890-luvun alussa, mutta elää edelleen vahvasti neljässä Lemminkäis-sävelrunossa. Kalevalan ja Nibelungenliedin välillä on paljon yhteneväisyyksiä ja molempien merkitys 1800-luvun lopun kansallisen identiteetin nousussa oli suuri. Lemminkäinen ja Siegfried ovat täydellistä ainesta myöhäisromantiikan säveltäjälle, kuin samasta puusta veistettyjä – kesyttömiä ja suoraviivaisia.
Lauantai 30.8.2025 klo 14.30 Sibeliustalo
SIBELIUS-FESTIVAALI 2025 KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI
ILOA-kvartetti
Ossi Tanner, piano
Edvard Grieg: Lyyrisiä kappaleita pianolle (1867–1901)
Jean Sibelius: Pianokvintetto g-molli (1890)
Lauantai 30.8.2025 klo 17 Sibeliustalo
SIBELIUS-FESTIVAALI 2025 PÄÄTÖSKONSERTTI
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Karita Mattila, sopraano
Jean Sibelius: Karelia-sarja (1893)
Jean Sibelius & Edvard Grieg: Orkesterilauluja
Jean Sibelius: Sinfonia nro 1 (1899)
Nuori Jean Sibelius ja Edvard Grieg ovat pohjoismaisen lyyrisyyden ydintä. Molempien lauluissa ovat kantavina teemoina luonto ja rakkaus. Grieg oli Sibeliusta 20 vuotta vanhempi ja hänellä oli siksi suora yhteys saksalaiseen klassis-romanttiseen perinteeseen. Griegin skandinaavinen ääni kuuluu Sibeliuksen varhaistuotannossa, etenkin lauluissa ja kamarimusiikissa.
Lipunmyynti Sibelius-festivaalin 2025 konsertteihin alkaa perjantaina 17.1.2025 klo 10 Lippu.fin myyntipisteissä.
SIBELIUS-FESTIVAALI 2026
27.-29.8.2026 Sibeliustalo, Lahti
Torstai 27.8.2026
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Inmo Yang, viulu
Richard Strauss: Don Juan (1888)
Jean Sibelius: Viulukonsertto (1905)
Jean Sibelius: Sinfonia nro 2 (1902)
“Minä olen taitavampi mutta hän on suurempi”, lausui Richard Strauss Sibeliuksesta. Strauss johti Sibeliuksen viulukonserton lopullisen version kantaesityksen Berliinissä v. 1905. Kun Sibelius matkusti Italiaan v. 1901 hänen haaveenaan oli säveltää musiikkia Don Juanin tarinaan. Tuloksena oli kuitenkin sinfonia, jonka jännitteet ja purkaukset saattavat olla peräisin tuosta suunnitelmasta.
Perjantai 28.8.2026
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Kirill Gerstein, piano
Ylioppilaskunnan Laulajat
Jean Sibelius: Valse Triste (1904)
Ferruccio Busoni: Pianokonsertto (1903)
Jean Sibelius: Sinfonia nro 3 (1907)
Jean Sibelius: Finlandia (1900)
Mieskuorolaulun kulta-aika ajoittuu 1800-luvun saksankieliselle alueelle. Isänmaallisista tilaisuuksista ja kapakoista se nousi konserttilavoille kaikkialla Euroopassa. Sibelius ja hänen ystävänsä, Helsingin musiikkiopiston pianonsoiton opettajanakin toiminut Ferruccio Busoni olivat tahoillaan viehättyneitä mieskuoron soinnista ja ilmaisuvoimasta. Busoni olisi tuskin liittänyt mieskuoroa valtavaan Pianokonserttoonsa ilman Franz Lisztin ja Sibeliuksen vaikutusta.
Lauantai 29.8.2026
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Olga Heikkilä, sopraano
Mihails Čulpajevs, tenori
Gabriel Kivivuori-Sereno, baritoni
Dominante
Jean Sibelius: Bardi (1913)
Sergei Rahmaninov: Kellot (1913)
Jean Sibelius: Öinen ratsastus ja auringonnousu (1908)
Jean Sibelius: Sinfonia nro 4 (1911)
Vuonna 1908 Sibeliuksen vakavat terveysongelmat kulminoituivat ja hänen tuotannossaan alkoi uusi, sisäisiä ääniä tutkiskeleva kausi. Kansallisromantiikka jäi taakse ja esiin kuoriutui kosmopoliittinen sinfonikko. Neljäs sinfonia sisältää musiikkia Edgar Allan Poen runoon sävellettyyn mutta myöhemmin hylättyyn orkesterilauluun Korppi. Saman runoilijan teksti kannattelee Sergei Rahmaninovin ekspressionistista kuorofantasiaa Kellot.
SIBELIUS-FESTIVAALI 2027
2.-4.9.2027 Sibeliustalo, Lahti
Torstai 2.9.2027
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Sol Gabetta, sello
Jean Sibelius: Pohjolan tytär (1906)
Edward Elgar: Sellokonsertto (1919)
Jean Sibelius: Sinfonia nro 5 (1919)
Sibeliuksen yhteydet Englantiin olivat aina lämpimät ja ovat sitä edelleenkin. Viidennen sinfonian lopullinen versio ja Edward Elgarin joutsenlaulu, suurenmoinen Sellokonsertto ovat samalta vuodelta. Ne kuvastavat omalla tavallaan sitä yhteiskunnallista ja taiteellista rajakohtaa, jossa Eurooppa oli Ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Siinä missä Elgar katsoo maailmaan, joka on juuri kadonnut, Sibelius tähyää tulevaisuuteen. Pohjolan tytär edustaa Sibeliuksen omaa rajakohtaa: se huipentaa loisteliaasti kansallisromanttisen kauden mutta edustaa samalla uutta, universaalia Sibeliusta.
Perjantai 3.9.2027
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Helsingin kamarikuoro
Giovanni Pierluigi da Palestrina: Tu es Petrus, motetti (1572)
Jean Sibelius: Sinfonia nro 6 (1923)
Igor Stravinsky: Psalmisinfonia (1930)
Jean Sibelius: Sinfonia nro 7 (1924)
Sibelius tutki Igor Stravinskyn tapaan renessanssisäveltäjien teoksia ja kuudennen sinfonian linjakkuuden katsotaankin saaneen vaikutteita Palestrinan, tuon 1500-luvun jälkipuoliskon suuren mestarin kuoroteosten horisontaalisuudesta. 1920-luvulla monet eurooppalaiset säveltäjät pyrkivät ilmaisussaan monumentaaliseen selkeyteen. Sibelius ja Stravinsky olivat tahoillaan tuon kehityksen airuita. Sekä Psalmisinfonia että Sibeliuksen seitsemäs sinfonia pyrkivät kohti C-duurin valoa.
Lauantai 4.9.2027
Sinfonia Lahti
Hannu Lintu, kapellimestari
Tuuli Takala, sopraano
Senja Rummukainen, sello
Jean Sibelius: Aallottaret (1914)
Magnus Lindberg: Marea (1990)
Kaija Saariaho: Mirage (2007)
Jean Sibelius: Luonnotar (1913)
Outi Tarkiainen: Midnight Sun Variations (2019)
Jean Sibelius: Tapiola (1926)
Sibeliuksen Tapiola ei kuvaa luontoa vaan niitä tunteita, joita luonto meissä herättää. Säveltäjän musiikillinen luontosuhde kehittyi mytologisesta ja romanttisesta maalailusta ihmisen sisäisen luonnon tutkimukseksi. Festivaalin viimeinen konsertti on omistettu myös Sibeliuksen modernismille ja sille, miten hänen musiikkinsa katsoo tulevaisuuteen.